Minun ”kuvioillani” tehdään metsätiliä vuosittain noin parikymmentätuhatta euroa. Mielestäni se riittää reilusti alle sadan hehtaarin tilan tuotoksi noin ensalkuun. Aivan sama tuleeko raha haavoista vai litroista. Kunhan niitä on riittävän paljon.
Se mitä tilille suurinpiirtein kilahtaa. Riippuu toki hiukan firman hakkuutavoistakin. Nytkin on vasta yksi kauppa maalissaan tälle vuodelle. Joinain vuosina taas saattaa lähes viisikymmentätuhattakin kilahtaa tilille. Mutta silloin onkin suma purkautunut eli useampi kauppa päätetään samana vuonna. Olen täällä kertonutkin että pahimmillaan oli viisikin kauppaa auki yhtenä vuonna. Silloin löin topin ja ilmoitin että vanhat alta pois. Sitten vasta uusia kauppoja. Kyllä noita investointeja joskus aina tehdään mutta kyllä viime vuosina alveja on saanut useita tonneja maksella verottajalle. Viimeksi avolava kuorma-auto hiukan tasoitteli.
Jessen metsätili on ok, 200 € ha tuotoksi on yli keskimääräisen vuosituoton. Mitä taseeseen tulee, ainakin näinä vuosina metsämaan arvonnousu ollut täällä n.500 € hehtaarille. Keskihintakin jo melkein 7 000 €/ ha . Eihän Jessellä ole vaan viehättävä puunostaja , kun kauppoja yhtenään tekee. Täällä oli muutama vuosi sitten Keijo, joka puolentusinaa kauppaa vuodessa teki vastaavalta pinta-alalta. Vaimo rupesi isäntää toppuuttelemaan mustasukaisuudesta ilmeisesti, kun jatkuvaa tipottaista kaupantekoa oli vireessä jatkuvasti.
Minusta metsätalouden tärkein ja asioita sujuvoittavin tekijä on rahaliikenteen säännöllisyys. Joka vuosi on puukauppavuosi ja tiliäkin on sattunut sentään joka vuodelle vaikka välistä hilkullekkin mennyt. Ei ole mistään suhdetoiminnasta kyse vaan aivan arkijärjen käytöstä. Sitäpaitsi en aio museoira metsiäni vaan ne todella ovat talouskäytössä.
Ihmettelen kyllä mitä hirveätä on säännöllisessä ja kohtuuhyvässä rahaliikenteessä metsästä. Metsään on myös menonsa kuten nyt taimetus esim. Yleensä nulputtajat jäävät kyllä metsätaloudessa aika heikoille jos vain kuvittelevat sieltä kerman kuorivansa. Ei onnistu eikä tarviikkaan, huonoja kauppoja tekee jokainen pitkässä juoksussa. Minä en ole vielä sellaista omissa edes tunnistanut. Taitaa vieläkin olla edessäpäin.
Kateellisen panetteluahan tämä enimmäkseen on ja enempi vitsinä, mutta leimikoiden keskittämisellä voisi saada aikaan ajansäästöä kirjanpidossa ja parempia kantohintoja jos saisi ne keskitykset osumaan parhaan hinnan vuosiin.
Olisi kyllä vielä parempi jos teollisuus maksaisi myös kuidusta aina tasaisesti ja hyvin eikä vain tukista. Nyt eivät maksa enää oikein tukistakaan niin kuin pitäisi vientihintojen perusteella maksaa.
Usein metsänomistajaa auttaa heikko talousosaaminen. Ostaa eurolla euron ja on tyytyväinen, että pääsi nollatulokseen. Lisäksi uudistuminen on niin hidasta, että kulut ehtii unohtua, kun ne on maksanut edellinen sukupolvi.
Tolopan kertomus-ko omasta metsäelämästään? Minulla edellinen polvi ei kyllä ole kuluja ollut maksamassa. Olen metsänomistaja 1995 alkaen. Minä olen pääosin itse metsäni kasvattanut ja maksanut. Ostotiloissahan siitä maksetaan että joku muu on puuston kasvattanut. Itse olen sentään yhden puusukupolven kasvattanut taimesta päätehakkuuseen. Toki se päätehakkuu on vielä edessä joko tänä-tai ensi kesänä. Tuo A.J:n leimikoiden keskitys ei toimi koska kahdella eri paikkakunnalla toimitaan ja välimatkaa on niin paljon että jopa urakoijat ovat eri suunnalta. Useiden hehtaarien kokonaisuuksia tässä on tehty. Ei mitään pelinpitoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 6,872)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.