Joku kauppa aina osuu parempaan kantohintaan, jos tekkee 5 kauppaa vuodessa. Järkevämpää on tietysti ne suuremmat kaupat ainakin tehdä leimikkokeskityksinä parhaan hinnan aikaan ja myydä vain pakolliset halvemman tukin hinnan aikaan. Mutta itse kukin tavallaan ja oman kantapään kautta oppii jos oppii parhaiten. Jos on myydä vain kuitupuuta , niin sitten on melkein sejasama milloin kauppoja tekee, kun hinnat ei juuri muutu. Paitsi koivukuidun hinnat nousi tavanomaisesta lähemmäs normaalihintaa(*) jokin aika sitten.
( PS. (*) Joka onkin yllatusyllatus markkinoilla esim. Viron satamahinta n. 80 € motti, kantohintaa jää vaivaset ~ 60 € motilta 🙁 . Eli jonkin verran on vielä kirittävää siinäkin )
Hinnantarkistus avittaa siihen ettei tartte niitä hintapiikkejä kaivella ja kytätä. Minulla on aina myydä sekä kuitua että tukkia. Joka vuosi. Enkä tee viittä kauppaa vuodessa vaan yleensä kaksi. mutta kun on kesä ja talvikohteita saattaa huonon menekin aikaan avoimia keritä kertyä jopa viisi yhteen vuoteen. Toki nyt taas tilanne täysin normaali koronan jälkeen. Sumat on purettu.
Hinnantarkistus on hyvä lisä mutta ei yllä aina välttämättä oikeaan ajankohtaan. Esim. v.-18 oli tukin hintahuippu niin loppuvuodesta, että ei ainakaan MG:n hinnantarkistus olisi ollut enää voimassa. Toisekseen siinä on euroraja johon asti toimii (taisi olla max 5 € motilta tukilla).
Mielenkiintoinen näkemys tuokin. Jos tekee kaupat toukokuun loppuun mennessä, hinnantarkistus on voimassa. Mutta mikä on vertailuhinta, jos korjuuaika on 2v ja se käytetään.
Muistaakseni alkuvuoden kauppojen vertailuhinta päättyy lokakuun loppuun mennessä. Jos korjuu venyy, ei ne hinnat nouse kaupantekohetkellä sovitusta sen enempää kuin jos olis leimikko korjattu edellisenä vuonna.
Hintatakuun varaan ei paljoa kannata laskea, vähänlaisesti hinnantarkistustilityksiä yleensä tipahtaa. Hommahan menee niin, että laskennallisella vertailuajankohtana hinnat pyritään pitämään kurissa. Jos hinnat taasen ovat reippaasti nousseet, niin sitten leikkuri iskee esim. 5% maksimi hinnantarkastus hyvitys.
Henkilökohtaisella tasolla Ukrainassa riehuva sota on vaikuttanut paljon. Toisaalta voidaanko ja miksi puhutaan Ukrainan kriisistä, parempi kait olisi puhua Ukrainassa riehuvasta sodasta tai Venäjän sodasta. Kyllä tuo sota on vaikuttanut siten että olen alkanut arvostaa yhä enemmän länsimaista demokratiaa, sanan ja mielipideiden vapaata julkaisemista jne.
Siksi ihmettelenkin että sanan vapaus vallitsee esim tässäkin lehdessä ainoastaan jollakin tasolla. Moni juttu voisi olla syvällisempi, analyyttisempi. Sitä ihmettelin kun ajattelin laittaa kuvan metsästäni niin sanan ja ilmaisun vapaus puuttuukin kuvissa täysin. Joku kolmas taho päättää mitä kuvia julkaistaan.
Onko tämä lehti juuri sitä mitä metsänomistajat haluavat? Voi olla, hyvä niin, jos on niin. Määräaikaistilaukseni päättyy lähiaikoina, tuskinpa uusin tilaustani. Että semmonen vaikutus Venäjän sodalla on ollut, näkee korruptiota epdemokraattisuutta sensuuria totuuden kieltämistä paljon enemmän kuin aikana ennen Venäjän alottamaa sotaa…
Minusta Metsälehden tilausmaksu on halpa siitä saatavaan huviin ja hyötyyn nähden. Kuvien julkaisu moderaattorin kautta lienee tekniikan sanelema juttu, ei sensuuriin pyrkiminen – muutenhan nämä tekstitkin moderoitaisiin ennakkoon.
Jos on kellä kehitysehdotuksia Metsälehden palstalle niin niitä varten on täällä oma ketju, ja varmaan siinä voi koettaa kehittää lehteäkin ynnä muita palveluita.
Olen tyytyväinen Metsälehden tilaaja, laatu/ hinta suhde hyvä. Toinen hyvä laatuhintasuhteen lehti on Maaseudun Tulevaisuus. Nykyisin lehdet taantuneet ja hinnat nousseet. Metsänomistajana tilausmaksukin verovähennyskelpoinen. Näiden lehtien sisältö on sitä, mitä itse kaipaan, toisin kuin HS:n metsäuutisointi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 6,872)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.