Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

This topic has 347 vastausta, 32 voices, and was last updated 4 years, 6 months ago by Remie.

Viewing 10 replies - 281 through 290 (of 347 total)

1 2 3 … 28 29 30 … 33 34 35

Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Sent on: 30.12.2016 at 12:43
Tagged: hirvikarkote hirvituho
Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:
- Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
- Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
- On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
- Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
- Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista, jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim. 5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!
Creator
Planter

Theme Metsänhoito

suorittava porras 2.2.2017 at 21:02

Huimin kehitys on tapahtunut Sodankylässä. Vuoden 2014 jäävä kanta oli 252 yksilöä ja vuonna 2016 18 354 yksilöä !!!! Kanta on siis kasvanut (ainakin tilastoissa) 73-kertaiseksi .

Muutenkin Lapin kehitys hirvien suhteen on vähintäänkin kummallinen . Vahinkojen määrä on puolittunut viime vuosina ja nekin rajoittuvat pääosin pariin ongelmakuntaan .

jees h-valta 2.2.2017 at 21:26

Planterin linjoilla, mikä ihme on tuon jutun pointti? Voisko Metsälehti avata vaikka uudella jutulla tai tänne vastaamalla. Kun todella kanta EI OLE kutistunut, ei sorkanvertaa juuri missään.

Tolopainen 3.2.2017 at 07:57

Hirvien määrä riippuu siitä keneltä kysytään metsästäjien mukaan niitä on aina liian vähän. Metsälehti on kysynyt kantaa MHY:ltä ja luottaa siihen kuten kaikissa muissakin asioissa.

Gla 3.2.2017 at 09:30

Timppa: ”Ilves pitää kyllä peurakantaa kurissa, mutta ilvestä metsästetään ehkä liikaa. Velipoika kertoi, että joutuivat lopettamaan peurojen ruokkimisen, kun ilves kävi aika usein hakemassa evästä.”

Ainakaan tällä suunnalla ei edes ilvekset ole pystyneet estämään peurakannan rajua kasvua. Ilvesten kaatolupia kyllä metsästäjät ovat halukkaita lisäämään.

Mitä tarkoitat tuolla, että peurojen ruokinta jouduttiin lopettamaan, kun ilves kävi hakemassa evästä? Ilves siis tappoi peuroja, kuten sen kuuluukin. Mitä tekemistä ruokinnalla on tämän asian kanssa? Olisiko ilves ilman peurojen ruokintaa metsästäjän toiveen mukaisesti nääntynyt nälkään?

A.Jalkanen 3.2.2017 at 19:46

Minä tulkitsin tuon niin, että ilves oppi käymään peurojen ruokintapaikoilla saalistamassa. Siitä tuli ikään kuin ilveksen ruokintapaikka. Samaan tapaan metsästäjätkin kuulemma hyödyntävät ruokintapaikkoja, eli metsästyksen tehostamiseen.

Timppa 3.2.2017 at 20:05

Anneli on oikeassa. Ilves oppi tulemaan valmiiksi katettuun pöytään. Jos se ei löydä peuroja, niin saaliiksi joutuvat jänikset ja ketut.

Kyllä minäkin turhautuisin, jos pyrkisin ruokkimaan jotain eläimiä talven yli ja joku kävisi ne syömässä. Ja vielä seuraavana syksynä jäisi peurapaisti saamatta.

jees h-valta 3.2.2017 at 20:10

Onko Timpalle eläin ja eläin myös (kuten tavallista metsästäjille) hiukan ikäänkuin kastitettu ”riistaksi” ja ”haittaeläimiksi”. Onhan tuo ajatusmaailma tuokin.

puunhalaaja 3.2.2017 at 20:30

”Kyllä minäkin turhautuisin, jos pyrkisin ruokkimaan jotain eläimiä talven yli ja joku kävisi ne syömässä.”

Ymmärrän mekanismin, mutta en tajua sitä miksi peuroja ruokitaan? Kanta on aivan tolkuton ainakin omilla kulmilla. Syksyllä ikkunan alla oli suurimmillaan kahdeksan peuran lauma. Sinne menee pelakuut ja tammentaimet parempiin suihin. Nyt jos joku vielä ruokkii näitä niin onpa hääviä. Lisää vaan ilveksiä ja muita otuksia kantaa harventamaan.

Visakallo 3.2.2017 at 21:57

”” Kyllä minäkin turhautuisin, jos pyrkisin kasvattamaan jotain puita talven yli, ja joku eläin kävisi ne syömässä. Ja vielä vuosien päästä jäisi puunmyyntituloja saamatta.””

jees h-valta 3.2.2017 at 22:39

Visakallon mukaelma todella sattuva ilmaus! (Antaisin todella leveän hymiön mutta kun tälleen kiinteältä kotikoneelta ei löydy).