› Keskustelut › Metsänhoito › Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 30 31 32 33 34 35

  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Sent on: 30.12.2016, 12:43

    Merkitty: 

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 5.2.2017, 14:55

    Kuten useaan otteeseen olen todennut, olen tehnyt kaiken, minkä seuran ulkopuolisena vuokranantajajana voin vai onko jotain mielestäsi jäänyt tekemättä? Mutta toki  poteroita silti kaivaa vain se maanomistaja, joka ei halua luopua tiettyjen lajien rauhoituksesta. Varsinkin, kun pari ekaa vuotta kuluisi vain koejäsenena, jolloin tuskin vaikutusvaltaa vanhan kaartin sanelemien käytäntöjen parissa on. Ja entäs ne, joilla ei maata tai ymmärrystä koko asiasta ole, mutta joutuvat kärsimään kasvaneesta riskistä kolaroida tai saada punkin puremasta vakava sairaus? Pitäisikö heidänkin joukolla hakea jäsenyyttä seuroista, jotta asiaan voisi vaikuttaa? Pitääkö ilman tällaista vaikuttamista hyväksyä em. riskit?

    Huomaatko, että jos ongelmia haluttaisiin ratkoa, niihin kyllä löytyisi lääkkeet. Mutta kun ongelmaa on vain niillä, jotka ei metsästäjien toiveisiin taivu, ei tarvetta metsästyksen käytäntöjen muuttamiseen ole. Kuten esimerkiksi tavoitella nykyistä selvästi alempaa hirvieläinkantaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2017, 15:10

    Minulla on semmoinen käsitys, ettei kettu ole ilvekselle mitenkään ensisijainen saalis. Saattaahan se ketun pesälle joskus osua ja silloin voi tappaa pennut. Enemmän se haittaa kettua läsnäolollaan kuin suoralla saalistuksella, mutta kun ilveksen reviiri on paljon suurempi, haitta on satunnainen. Ilveksen halutuinta saalista lienevät jäniseläimet, pienet hirvieläimet sekä myyrät. Hyvä riistanhoitaja varmasti ja erittäin hyödyllinen borrelioosin täsmätorjuja!

    Timppa 5.2.2017, 15:59

    Minä kyllä luulen, että ilves on aika vaarallinen ketunpennuille.  Pentueet nimittäin opettelevat luonnossa liikkumista hajallaan olevana laumana ja pitävä yhteyttä huutelemalla.  Mikäpä on ilvekselle helpompaa kuin tulla ”ruokakellon” kutsuessa paikalle.

    suorittava porras suorittava porras 5.2.2017, 17:39

    Gla:

    ”Ja entäs ne, joilla ei maata tai ymmärrystä koko asiasta ole, mutta joutuvat kärsimään kasvaneesta riskistä kolaroida tai saada punkin puremasta vakava sairaus?”

    Taitaa kuitenkin suurin kolaririskin tuottaja olla ihminen . Pitäisikö niitäkin syyllistää , jotka harrastuksiin mennessään tai tullessaan tai perheenjäseniä vastaaviin tapahtumiin  kuljetellessaan aiheuttavat kolarin ? Metsästäjää ei voi yksin syyttää siitä, että hän ei tule tappaneeksi luontokappaleita joidenkin mielestä tarpeeksi .

    Punkki puolestaan on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä enemmän , kun esimerkiksi valkohäntäpeurasta . Näin todettiin viimeisimmissä tutkimuksissa , joista lueskelin artikkelin kuluneena syksynä . Pitäisikö metsämiesten koittaa jäähdyttää vielä maapalloakin ?

    Joskus se metsästyskin on aloitettava . Noviisi on noviisi joko määräajan tai kunnes kykenee osoittamaan hallitsevansa tietyt toimenpiteet ja säännöt . Metsästysseura ei poikkea tässä suhteessa kovin paljoa muista organisaatioista .

    Pari seikkaa on kuitenkin ylitse muiden . Sääntöjä ja turvallisuusmääräyksiä on kaikkien noudatettava tunnollisesti . Yhteistyökyvystäkään ei ole haittaa.  Hyvä joukkuehenkikin on tärkeä , joten siksi pieni koeaika on paikallaan . Kuten Hjallis Harkimokin syvällä rintaäänellä moneen kertaan todennut , ei hyvään joukkueeseen mahdu yhtään m..kua . : )

    jees h-valta 5.2.2017, 18:43

    Vai toteaisko että niiden m……en joukkoon ei mahdu yhtään omillaan ajattelevaa yksilöä. Todettua ja myös muilta seuratoiminnasta ulos jääneiltä tutuilta mo-ex-metsästäjiltä. Nehän mieluummin keräilee ympärilleen turvallisen samantasoista, sanotaan näin ystävällisesti, metsästysseurapiirikelpoista populaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2017, 20:24

    ”Suorittava porras” tarkoittanee Metsästäjä-lehden (5/2016) artikkelia. Ansiokas artikkeli muuten, mutta hirvieläinten osuudesta punkkiongelmaan oli tehty virhepäätelmä. Vastine ja korjaus on tulossa. Totta kai punkit hyötyvät ilmastonmuutoksesta, mutta sille emme voi lyhyellä aikavälillä mitään. Hirvieläinkannoille sen sijaan voimme tehdä paljonkin.

    Planter Planter 3.3.2017, 18:14

    Avauksen mukaista systeemiä ehdotin aikanaan, ei ottanut ”tulta” silloin. Toisaalta on niin, että jos hirviä on liikaa, niin jostain ruokansa etsivät.

    hemputtaja 12.9.2017, 10:48

    Saunan lauteilla ja kakalla syntyy joskus hienoja ajatuksia. En tätä aihetta erityisemmin seurannat ja melkoinen kahlattava, jos aikoo sieltä jotain etsiä.

    Tuli nimittäin mieleen, että onko kukaan kokeillut suden ulvontaa hirvikarkotteena. Tuskin on edes vaikea saada tallenteita niiden ulvonnasta.

    Toinen karkote voisi olla suden pissi tai kakkeli, Niistä voisivat eläintarhat kehittää, vaikkapa suihkepullossa myytävän tuotteen.

    Karhun eritteet voisivat myös olla kokeilun arvoisia.

    Anopin käytetyt sukkahousut ovat kokeiltu tuote. Epäilen kyllä, että ne ajavat pois vain uroshirvet.

    MJO 12.9.2017, 11:08

    Taneli:

    minä luopuisin kyllä lupamaksuistakin ja annettettaisiin lupia joka seuralle niin paljon kun haluavat.

    Samoilla linjoilla Tanelin kanssa. Minä vaan jättäisin tuon koko lupa käytännön pois. Muuten se valta jäisi seurojen kova äänisimmille. Sama käytäntäntö jäniksen metsästyksen kanssa toimisi. Jollei joku halua metsästää, niin ei kuitenkaan voisi estää toisen metsästystä lupa rajoituksilla.

    Gla Gla 13.9.2017, 15:16

    Lohduton näky: ruoka loppui Lemmenjoen kansallispuiston hirviltä – jopa sadan epäillään kuolleen nälkään

    https://yle.fi/uutiset/3-9828602

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 30 31 32 33 34 35