Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • Planter Planter

    SUOMEN RIISTAKESKUS
    Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos
    (toimii siis verovaroilla, henkilökuntaa 70…80 )
    Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

    Tehtäviin kuuluu muiden tehtävien ohella tämä:

    RIISTAHALLINTOLAKI

    2 §
    Suomen riistakeskuksen tehtävä:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Kun lakimääräisiin tehtäviin kuuluu vahinkojen ehkäisy, niin yritin hakea, miten suuri panostus on siihen, tämä oli se mitä löytyi:

    Toimintasuunnitelma 2015-2018
    Riistavahingot
    Riistavahinkojen ennaltaehkäisymateriaalin jakelujärjestetään toiminta-alueiden kautta. Tuotetaan asiakkaille vahinkomuotokohtaiset torjuntaohjeet ja järjestetään torjuntamateriaalirekisterin toteuttaminen ja ylläpito.

    Riistavahinkojen ennaltaehkäisymenetelmien kehittämisyhteistyötä vahingonkärsijöiden,tutkimuslaitosten, yliopistojen ja Laitialan toimipisteen kanssa jatketaan. Osallistutaan SRVA-toiminnan yhteistyöhön.

    Oma toimintasuunnitelmani (Ranskalainen malli):

    Kipataan traktorikuormallinen hirvenpaskaa eduskuntatalon portaille, kutsutaan media paikalle ja huudetaan Tiilikainen ulos.

     

    Jätkä

    Tuossa hirvenpaskan keräilyssä menisikin muutama tovi, kun suljetaan pois eläinpuistot ja /-tarhat. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, vaikka senkin ajan voisi käyttää paremmin vaikka hirviä salametsästämällä.

    Planter Planter

    Kyllä papanoita keräisi äkkiä saavillisen omasta taimikosta. Hirvi tuottaa 860kg kuiva-aineulostemassaa vuodessa. 86 miljoonaa kiloa vuodessa Suomen metsiin.

    Jos alkaisikin kerätä sitä, pussittaa ja myydä luomulannoitteena 9,99 € /kg.

    jees h-valta

    Sehän juuri hirville kelpaakin jos on hiukankin varjossa kasvanut männyn taimi. Minulla kun hirvi pääsee haavikkoon talvella se nuohoaa tarkkaan alikasvosmännyt ensin ja taittelee kyytipojaksi muutaman haavan ja lopuksi veistelee hampaillaan isommasta haavasta kuoret. Monipuolinen kattaus pitää hirvenkin ”tiellä”.

    jees h-valta

    Lopuksi tosiaan paskaa tulee ”tuutin” täydeltä ja läjät ovat kyllä aikamoisia!

    Jätkä

    Traktorin peräkärrykuormaan menee helposti kymmenen – kaksikymmentä kuutiota, eikä sitä eduskuntaan vajailla kuormilla kannata ajellakaan.

    Jovain

    Ei epäilystäkään, hirvet ovat hyvin ravittuja ja yltäkylläisiä. Viljakärrillinen olisi täyteen kymmenen kuutiota, luomua.

    Jovain

    Eihän metsän peitteisenä kasvattaminen tarkoita sitä, että taimistoja ja avohakkuita ei ole. Niitä on, mutta onhan tämä hieman ristiriitaista ainakin näillä hirvitiheyksillä, sillä paine taimistoihin joita on vähemmän on suurempi.

    Metsän peitteisenä kasvattamiseen montakin hyvää syytä, joista tämä hirvikysymys on vain yksi. Olisiko tilanne jotenkin paremmin hallittavissa, jos näiden herkkusuiden laiduntamista rajoitettaisiin. Ovathan hirvet selvästi hyötyneet avohakkuista.

    Gla Gla

    Millä tavalla peitteinen kasvatus auttaisi hirvituhojen vähentämisessä? Tarkoitatko, että jos kaikki siirtyisivät tuohon menetelmään, vähitellen ravinnon määrä vähenisi ja hirvikanta alenisi tuottavuuden heiketessä? Ehkä noin, mutta turhan teoreettista, koska metsätalous ei siirry peitteiseen kasvatukseen. Hyviä syitä ei ole tarpeeksi.

    Nykytilassa tilatasolla peitteiseen kasvatukseen siirtyminen ei sekään ole ratkaisu. Kuusta saa kasvattaa avohakkuualoillakin suht rauhassa, männyn ja koivun osalta tilanne ei muuttuisi. Ei ne alikasvoksena yhtään paremmin menesty kuin aukoissa.

     

    Jovain

    Onhan tässä jo montakin hyvää syytä siirtyä peitteiseen, sillä ensimmäisenä ne hirvet siirtyvät sinne sinun avohakkuualueillesi? En kuitenkaan väitä, että omassa toiminnassani suosisin peitteistä. Suosin molempia, sillä sen peitteisen uudistaminen valopuilla vaatii kyllä viljelyn. Teen kyllä senkin vaiheen luontaisesti, jos se vain on mahdollista, sillä luontainen antaa paremman suojan hirviltä.

    Niin kornia kuin tämä onkin väitän kuitenkin: Metsän jalostaminen on yhtä kuin hirvien jalostamista, samoin maan muokkaus. Kyllä se hirvimamma kiittää tällaisesta ylenmääräisestä anteliaisuudesta.

    No, onhan se jollain tavalla ratkaistava tämä hirviongelmakin?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 347)