Teerikanta on elpnyt sekä erää Syken lintututkimuksen (2007-2017) että Luken seurantojen persusteella. Ei tietenkään ole niin hyvä kuin joskus 1950-luvulla. mutta elpynyt kuitenkin jonkinverran.
Hesarin mielipidepalstalla käydään useammankin aloituksen perusteella keskustelua tästä iäisyysasiasta. Ollaan Annelin kanssa yritetty antaa keskusteluun muitakin kuin jatkuvaa kasvatusta ihannoivia näkemyksiä. Surullista on lukea monien kirjoittajien täysin sokeita mielipiteitä asiasta. Kyllä koululaitoksella olisi paljon tehtävää oikean tiedon jakamisessa.
Puuttuu kokonaisnäkemys metsätaloudesta ja sen merkityksestä Suomelle. Tietysti myös alkeelliset tiedot metsien kasvamisesta.
M i k s i sinne eivät esitä perusteltuja oikaisuja ja perusfaktaa Mtk-laiset tai Metsäsäätiö tai Metsäteollisuus ry.??Elätit istuvat palleillaan jäsenmaksujen, lie valtionapujen ja menekinedistämisten turvottamina. Onko taktiikka vain hyssytellen vaieta viherterrorin, mustamaalausten ja valheiden edessä?
Gla, hyvä kun kysyit. Yli viis kevättä olen seurannut teerikukkoja soitimella, koppeloita kun on vaikea havaita. Alun kahdesta kukosta oli tänä keväänä kahdeksan paikalla useaan kertaan. Tuosta mökkitien varresta pyrähtelee joskus koppeloitakin ilmaan. 20 vuotta sitten ei ollut havaintoja. Paikalliset erämiehet kertoi myös kanalintujen ja jopa metson palanneen. Seuralla on laskennassa 3000 ha . Näillä puutteellisilla tiedoilla otaksun lintujen viihtyvän täällä. Oliko selostuksesta apua? Kuviakin on mutta olen tosi laiska julkaisemaan.
Timpan muisti ja numerotiedot metsien historiasta ja kasvusta ovat kyllä vakuuttavia. Jos Timppa laittaisit nuo kirjoitukset peräkkäin ja tarjoaisit esseetä Hesariin Vieraskynä-palstalle? Näkökulmana voisi siis olla vaikka erään metsäkulman historia ja nykypäivä.
Kiitos vaan Anneli. Olen kyllä yrittänyt valistaa Hesarin toimittajia. Ainakin kolmea naista ja yhtä miestä. Miehelle lähetinkin lyhyen esseen nimellä ”Erään metsän tarina”.
Ei kyllä voida hirveästi valittaa tuosta puunhinnasta, joka on toki reaalisesti laskenut, mutta tappio kuittaantunut lisääntyneenä kasvuna myös tukkipuun osalta.
Perko tarkoittanee laskennallista tappiota. Eli toteutunut tulos verrattuna Perkon laskemaan tulokseen. Olisi mielenkiintoista tietää Perkon saavuttamista tuloksista.
Vähän sama kuin tämä turpeen ”tuki”. Turpeen alhaisempi verokanta lasketaan tueksi, vaikkei euroja liiku yhtään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.