Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 695)
  • Timppa

    Ihan tavallisesti päässälaskien.  Sijoitamme vuosittain taimikoiden perustamiseen ja hoitoon vaikkapa 1oooo euroa.  Joka vuosi saamme hakkuutuloa vaikkapa 120000 euroa.  Onko tämä mielestäsi huonoa bisnestä Perko?

    nuori isäntä

    Nyt lähti loputkin pohjat jatkuvalta kasvatukselta. Jos nykyiset jalostetut taimet kasvaa sen 15-20% luontaista nopeammin niin nämä ne vasta kovia on.

    metsalehti.fi/artikkelit/ihmelaaketta-istutustaimille/#65b9daf3

    Ja huom. samalla työmäärällä nämä saadaan kasvuun kuin aiemmat.

     

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Sauli Valkonen kävi kylällämme pitämässä jatkuvan kasvatuksen messuja. Olen samalta kylältä julkaissut tänne kuvia tyvilahosta aliskuusista ja kasvamattomuutta ja kuvia miten käy etelään osoittavan kuusikonreunalta kun kirjanpainajat hyökkäävät lämpimään pikkuaukkoon (kääntöpaikka tehtiin) ja aurinko tappaa muutenkin kuusen rungon ja kuusen. VAROITUS: Sauli Valkonen.

    Gla Gla

    Vaikka tuo ihmelääke ilmeisesti parantaakin jaksollisen kilpailukykyä, täsmälannoituksen tehon vaikutuksesta ei ole tietoa tai sitä ei kerrota. Lehtijutussa puhuttiin kolmen vuoden tarkastelujaksosta ja vaikka vaikutus ei siihen vielä lopahtaisikaan, esim. 25 vuoden jaksolla vaikutus lienee melko pieni. Onhan lannoitemääräkin pieni, se ei voi pitkään riittää. Tietysti taimikon nousun nopeutuminen vesakon yläpuolelle on hyvä asia. Jk-porukkaa närästää varmaan sekin, että avoin vaihe lyhenee ja avohakkuun maisemahaitta samoin.

    Sinänsä on hauskaa, että tällainen menetelmä on kehitetty. Sama on pyörinyt omassa mielessänikin. Fiksumpaa on hoitaa asioita kevyellä kalustolla silloin, kun siihen on mahdollisuus.

    Puuki

    En tiedä mihin  kasvupaikkaan tehtäväsi liittyy: esimerkkisi oli kun saa 1000 e tuloa  35 vuoden kuluttua niin paljonkohan on % , tavallinen metsuri  selviää tehtävästä,  per vuosi ihan päässälaskien. 

    Tuo liittyy siihen %-laskulla harhauttamismahdollisuuteen (sivu 63).  1 € sijoitus ja 1000 € tulo 35 vuoden kuluttua on 356 %:n voitto (3%-korkokannalla laskettuna) , jos sattuu olemaan  jonkinlainen alikasvosmetsä.   Isommalla sijoituksella ( uudistaminen viljelemällä ) sijoitus on  suurempi ja voitto% paljon pienempi mutta tulot paljon suurempia, (eh. aiemmin kuin 35 v. päästä)  ja euroissa paljon enemmän/kiertoaika.

    Jovain

    Metsä on siitä erityinen ympäristö, että siellä on paljon mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Saadaan myös erilaisia tuloksia. En väitä että tulokset ovat vääriä, kyllä ne ovat oikeita, mutta on myös lähtökohdissa eroa. Jonkinlainen alikasvosmetsä antaa jonkinlaisen tuloksen, mutta hyvä alikasvosmetsä antaa jo paljon paremman tuloksen ja se metsä on vertailukelpoinen.

    Se on totta, että JK metsää pyritään toteuttamaan usein ala-arvoisista lähtökohdista. Ongelma tuppaa olemaan siinä, ettei se vaan onnistu ja ongelma on myös siinä, että se onnistuminen pitäisi tietää etukäteen. Tässä mielessä hyvää kokemusta ja tuntemusta Jk metsän kasvattamiseen tarvitaan. Mututuntuma jo auttaa.

    harrastelija harrastelija

    Talousmetsässä jk-metsälle ei oikein muuta lääkettä löydy kuin vajaatuottoisena puhdistetaan ja uudistetaan uusi kasvu perinteisellä menetelmällä – laikutus, mätästys, istutus, kylvö – riippuen maaperästä.

    Kalle Kehveli

    Näitä jk-metsiä minäkin olen joutunut uudistamaan kymmeniä hehtaareja. Onneksi siihen ennen sai tuen.

    mehtäukko

    Lähinnä kaksijakoinen onnistuu taatusti, jos taimikko on tervettä, kasvuisaa ja kattavasti. Suurin haaste on ylispuustoisen metsän poisto siten, että kehityskelpoinen taimisto jää jäljelle. Rahaa ja kierto-aikaa säästyy. Jk:ssa kaikki haasteet sitävastoin moninkertaistuu monilta osin. Jos harvaksi hakatun taimettuminen ei vain onnistu, aikahan siinä loppuu…ja rahatkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Männyn taimia voi kirittää typellä, mutta ovatko ne sitten maukkaampia hirville?

    Myöhemmissä lannoituksissa – varsinkin tuhkan kanssa – kannattaisi käyttää hidasliukoista typpeä, jos sitä aletaan valmistaa lannoitteeksi. Tutkimus asiasta on lupaavaa.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/hidasliukoisella-typpilannoitteella-on-monta-etua/#2037e646

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 695)