Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 831)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko: Timo Pukkalan Monsu-ohjelmassa on varmaan hyvät algoritmit.

    http://www.monsu.net

    Ainakin nämä lienee laskettu sillä:

    http://www.arvometsa.fi/blogi/kannattavan-metsatalouden-lyhyt-oppimaara

    Eikös tuo likimääräinen optimointi onnistune ihan normaaleilla harvennusmalleillakin?

    Timppa

    Gla,  kiitos avusta. Lähetin kuvan. Tuli mieleen jotta jos olisi   innostusta tehdä  algoritmi  joka optimoi nuorenmetsän  jaksot 17 cm stä 24cm in runkouvut, että niillä  olisi väljä kasvutila.   Mikäli puun hinnoittelu jatkaa entisellään  sillä tavoitetaan paras arvokasvun tuotto.

    Perko sinähän olet puhunut puuta heinää.  Olet väittänyt harjoittavasi jatkuvaa kasvatusta.  Nyt kyselet jaksollisen harvennusmalleja.

    Yksinkertainen neuvo.  Alaharventaen Tapion suosituksia noudattaen niin, että toimitaan harvennusmallien alarajoilla ja tehdään kolme harvennusta.  Siinä se on.  Helppo kertoa motokuskille.  Voit jossain vaiheessa hämmästyä kuinka hienon metsän olet osannut kasvattaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä ymmärsin niin että Perko hakee malleja varttuneen kasvatusmetsän yläharvennusta varten, mutta jos soveltaa niin, että ottaa ylhäältä mutta jättää alaharvennuksen mallien mukaiset pohjapinta-alat, meneekö suunnilleen oikein? Vai pitäisikö metsikön tiheyttää jotenkin tarkemmin säätää? Jos sitten taimia ei synny, voi jatkaa jaksollista mallia uudistushakkuuseen.

    Perko

    A. J.  juu , laitoin tuohon   ”bait”in . näkyi toimineen.  Kiitos linkistä! Yläharvennuksella hoidetaan.  Olis se opetuksen vuoksi hyvä kerrarata paljonko harventaa taimia  ja  jättää tilaa seuraaville taimille.   20vuotta sitten tehty alikasvillisuuden totaali  puhdistus  kostautuu tuossakin kohdassa. Kuvassa ei näy ainuttakaa aisapuuta tai joulukuusta , lainkuuliaisuus toteutui eikä lämmitä.  Tuleviin  myynteihin tulee 20 vuoden paussi.  Täälläkin toteutuu tapaus ” Leipää kansalle”, oli   valaiseva kertomus. Samoja piirteitä tapaa kommenteissa onneksi  ei oo henki uhattuna.  Useimmat kohdat taimettuu liikaakin ja kun  palikat saa kohdilleen  niin homma toimii.

    Puuki

    Pukkalan esityksessä on ”edistyksellistä” se, että kaistalehakkuuta ja luontaista uudistamista eikä kylvöäkään  tyrmätä .   Istutus ei sen sijaan ole valikoimissa. Mutta istutuskin voi olla se paras menetelmä myös taloudellisesti koska siinä pitää laskea vertailussa parempi alkuunlähtö ja parempi kiertoajan kasvu mukaan.  Jalostetut taimet hyvin muokatulla ravinteikkaalla maalla kasvaa huomattavasti nopeammin kuin luontainen taimiaines muokkaamattomalla maalla ; varsinkin paremmin kuin alikasvos taimet,  jos on kyseessä jk:n metsä jota pyritään kasvattamaan ”oikea oppisesti” ilman mh-kuluja tuohta vuollen.

    Yläharvennusta voi harrastaa tasaikäisissäkin metsissä. Silloin käy helposti niin, että jk-malli ei pärjääkään tuottovertailussa kovin hyvin.     Korkeilla koroilla (>5 %) laskettaessa kannattaa esityksen mukaan siis pitää puustopääoma pienenä ja samoin PPA .  Mutta miten lienee siinä otetettu huomioon , että PPA:n lasku liian alas heikentää metsäpohjan tuottopotentiaalin käyttömahdollisuutta (?)    Jossain kohtaa tulee raja vastaan, jos tuijotettaan vain %:aaliseen tuottoon ilman yhteyttä  kasvupaikan luonnonolosuhteisiin.   Esim. kuusikon kasvu heikkenee pitkäksi aikaa keskimääräisestä norm. kasvusta, jos PPA:aa  lasketaan >~ 60 % .   Yksittäisten harvassa kasvavien puiden tuotto% voi olla hyvä mutta ei niinkään kokonaistuotto /ha .

    Puustopääoma kannattaisi muuten pitää pienenä aloitusvaiheessa NNA;ja laskettaessa , kun verrataan tasaikäiskasvatusta ja jk:sta päätehakkuun aikaan   ;  Jäävä puuston arvo vähentää jk:n kannattavuutta vähintään samalla tavalla kuin uudistuskulut tasaikäisen kasvatuksen kohdalla.  – Mutta miten silloin toteutuu seur. jk hakkuukerran tuotot ?

    Piti muuten käyttää raivaussahaa ja myös istuttaa täydennystaimia jk:n hakkuussa jonka tein viimeksi.  Miten se laskettaneen jk:n kuluihin mukaan , kun ei sopine ainakaan jk:n apostolien esittämiin tuottoarviolaskelmiin semmonen kerettiläisyys . Pitääkö vain unohtaa kokonaan semmoset jotta ei tule ”rikkaa rokkaan”, vai tunnustaa suosiolla osaamattomuutensa jk:n harrastamiseen ilman kuluja ja oikeata ”lähestymiskulmaa” ??

     

    Perko

    Puuki,  jotain positiivista on siinäkin  jotta asia selvisi sinulle noin äkkiä.  Miulla  on kokemusta jo 50 -luvulta.  Pakkomenetelmän aukot  ovat olleet vapaankasvun  tukkimetsiä aluskasvillisuuksineen.

    Tuosta kuvan kohdasta olen myynyt tukkia kolmeen kertaan , ekakerralla aukkona meni ropsit asevelihintaan.

    Muistat sen Tapion taskukirjan taulukon joka oli joskus täällä näkyvissä.

    Puuston pääoma ja tuotto kasvu 7 m^3/ha sädekasvuilla.

    Perhdyppä siihen uudelleen.

    Puuki

    Puuki,  jotain positiivista on siinäkin  jotta asia selvisi sinulle noin äkkiä. 

    Niin minkä  asian selviämistä  tarkotat  ?    JK on ollut sallittua nyt 6 vuotta ja sitä vähän kritisoin, että sen innokkaimmat kannattajat koettaa saada sen puoliväkisin näyttämään taloudellisesti paremmalta menetelmältä kuin se useimmiten käytännössä onkaan.

    Itse olin istutushommissa ja taimikoita raivaamassa  ensi kerran 70-luvulla.   Sen jälkeen olen istunut eri koulujen penkeillä liki parikymmentä vuotta yhteensä ja  osan siitä ajasta metsäpuolella.   Mm. muutaman matikan kurssinkin olen joskus suorittanut yo:n penkeillä keikkuen, joten ei ole laskentahommatkaan  ihan tuntemattomia.    Olet varmaan ”vanhempi tieteen harjoittaja” enkä epäile metsäpuolen kokemustasi . Erilaisia  näkemyksiä saa ja pitääkin olla olemassa kunhan löytyy myös perusteluja väitteille eikä puhuta ihan mutua tai puutaheinää  ajankuluksi.

    Perko

    Puuki, en pahalla sano.  Minua ei innosta  miespolven mittaiset tilivälit ja tappiollinen raataminen. En ole tyrkyttämässä kelleen mitään tai syyttämässä mutta kerron havaintoni, voin sen jättää kertomattakin.  On kertynyt kokeiluja pakosta,   salassa valvojilta ja osa vahinkona. Taitamattomuuttani näistä kertoessa saatan  joskus pahoittaa jokun mieltä eikä sitä tarvitse antaa anteeksi.

    Ihaillen olen seurannut laskelmiasi,  arvostan tarkkuuttasi ja monipuolisuuttasi.   Ihmettelin osaaamistasi  joskus.

    Jatkoin männä talvena Hels.yon  kurssilla opiskelua.  Ja jo ennen karanteeeeniin joutumista sain onnittelut ja hyväsytyn todistuksen. Virkisti kummasti.

    Osuit vallan oikeaan olen tehnyt puulla ja heinällä tiliä edelleen, kuitenkin Mark Twainia lainaten ” totuuteen tulee pyrkiä”  Nauti sinäkin  mainiosta  kesästä!

    Jovain

    Mehtäukko: ”Näpertelyyn jää sitten johu osa”. On aika paljon sanottu, jos siltä näyttää ja tehdään parasta JK hakkuuta ja logistiikkaa. Näyttää tuo kannattavuus puoli myös menevän sen mukaan, kummanko oppisuunnan tutkijat ovat laskelmia tekemässä.

    Näyttää uhkaavasti metsänhoidon metodit suuntautuvan takaisin 50-60 luvulle. Otetaan sieltä opiksi ja nimen omaan luontaiseen metsänhoitoon. Jalostushyöty logistiikan ohella on tietenkin muuttunut, mutta niinhän sitä toimittiin ennenkin. Siihen aikaan kelpasi vain parasta ja nimenomaan kasvamaan jätettäväksi puustoksi. Eli jalostettiin sitä ennenkin sen ajan mittakaavassa ja onhan sen ajan tuotokset olleet meidän nähtävillä vanhoissa metsissä.

    Mieleen tuolta ajalta ei ole jäänyt, että olisi ollut hoitamattomia läpipääsemättömiä viitoja, ainakaan siinä mitassa mitä tällä hetkellä on. Ja tämähän tarkoittaa myös sitä, että on tehtävä ennakkoraivaus ennen hakkuuta nuorissa metsissä.

    jees h-valta

    Taisi sitten mennä Jovainilla jo hiukan kasvatusmetodit sekaisin. Kyllä kait JK:n tapa on nimenomaan kaataa isoimmat ja parhaat tukkipuut ja heikot alikasvokset jää. Ja saahan niitä metodeja haeskella vaikka 1800-luvulta mutta mitään valtakunnan metsäosaamista niillä ei muuteta. Pienen piirin puuhasteluja. Puuhapalstoilla.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 831)