Joidenkin mielestä metsä menee pilalle, kun tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Se on kuitenkin laillinen käsittely, jos määritelty pohjapinta-ala kasvatuskelpoisia puita jää metsään.
Meidän metsäkoneurakoitsijat tekevät varmasti pääosin laadukasta työtä. Ellei tee, urakat loppuvat; siinä on sitä omavalvontaa ihan riittävästi. Valvontaa tehdään sen lisäksi viranomaisten toimesta: ns. luontolaadun valvontaa ja metsälain valvontaa. Näiden lisäksi on vielä sertifioinnin auditointikäynnit. Kyllä valvontaa on monenlaista.
Jos hakataan metsä ppa alle 10:een, eikä taimettumista vaan tapahdu kunnolla 30-40 vuoteen. Tai ne taimet tuhoutuvat aukkoiseksi valtapuuston poiston yhteydessä. Tai juurikäävän viljely vaan jatkuu…
Mikä sitten on kaukaa haettua ja mikä tulevaa. Eihän sieltä harsintajulkilausumasta ole kuin reilut puolivuosisataa. Se on pitkä aika metsänkasvatuksessa, meinaa jo yhtä puusukupolvea ja metsänkasvattajan osalta hyvinkin kahta. Pitkään on harsinta ollut kiellettyjen listalla ja tuskin nämä muutamat vuodet ovat sitä riittäneet avaamaan. Vielä 70 luvulla pyydettiin leimaamaan (harsimaan) jatkuvan kasvatuksen leimikoita. Metsänomistajat, jotka eivät hyväksyneet alta leimaamista ja olihan niissä leimikoissa hyvä tukkisaanto sahoille, jäi vielä kunnon tukkimetsä lihomaan. Olivat epävirallisia ja onhan niistäkin ajoista melkein puolivuosisataa tultu tähän päivään. Tiedä sitten Jees, se vanhakin voi olla uutta ja tätä päivää.
Olen hakkuuttanut aukoksi noita vanhoja harsinta-hakatuttaja metsiä, saanto oli mitä oli. Nythän niissä kasvaa ensiharvennus valmis täystiheä metsä. Ei voi olla kuin tyytyväinen…
Näyttää palanneen ja ihan jaksollisen metsänkasvatuksen muodossa. Pilalle harsittuja metsiä näyttää syntyvän. Jos meinaat JK metsää kasvattaa, puilla niitä pitää kasvattaa. Ei se auta metsäpohjaa mahona pitää. Niin se oli ennenkin, riippuu metsästä minkälaiseen tulokseen päästään. Edelleen kasvatus kannattaa, mutta onhan se JK metsä uudistettava. Siihen harsintajulkilausuma antoi vauhtia ja siihen puututtiin.
Tuo jatkuva kasvatus ei vaan pitkässä juoksussa ole kovin hyvin kannattavaa. Yläharvennus metsässä kuin metsässä toistettuna muutamaan kertaan – vaikka olisi kuinka hyvin ja tarkasti tehty, poistaa systemaattissti metsän paarhaat ja nopeimmin kasvavat puut.
Jos ajatellaan rodunjalostusta, niin ainakaan sillä tavalla ei puuston laatu parane. Kun vielä uudet puut hankitaan luonnonmenetelmällä, se ei tuota kovinkaan paljoa mäntyä, eikä koivua isomman puuston alle. Ilman maanmuokkausta sinne ei synny edes kuusta.
Erkki Lähde on tarinan mukaan tavattu JK-metsässä istuttelemassa taimia isomman puuston alle. Hänen tarinansa taitaa muutenkin lähestyä loppuaan.
Se, että aikoinaan hakattiin Suomen metsät lähes pilalle, johtui siitä, ettäpuuta oli kyllä, mutta esim teollisuus ja puurakentaminen tarvitsi vain tukkipuuta, joten vain sitä hakattiin. kaikki kuitukokoinen puu, mitä sivutuotteena tuli, meni polttoon.
Kunnes alkoi paperiteollisuus pyörimään. Silloin kävi kuitupuukin kaupaksi – samoin esim kaivospuut ym.
Kuitenkin vasta sotien jälkeen alkoi avohakkuut, joilla on korjattu jatkuvan harsinnan jälkiä. Vielä viime vuosisadan loppupuolellakin metsänomistajia tuomittiin hävityshakkuista (Harsintahakkuista) koviin rangaistuksiin ja heidän metsänsä määrättiin rauhoitukseen, joka kylläkään ei merkinnyt hakkuukieltoa, vaan metsäammattilaisten hyväksymiä hakkuita. (alaharvennus! )
Vanhan lain mukaan ilmeisesti Jeessin hakkuut olisivat lähes kaikki vieneet ressukan raastupaan… Nyt laki on lähes voimaton.
Jossain tapauksessa jk saattaa toimia ihan tyydyttävällä tavalla. Siitä lienee jo selvä näyttö, että ei läheskään aina kuten joskus väitetään. Taimia joutuu istuttamaan ja raivauksia tekemään lähes kuin tasaikäisessä metsän kasvatuksessakin. Vähemmällä lisäistutuksilla tosin yleensä pääsee mutta kertoo sekin jo osaltaan menetelmän epävarmuudesta optimaalisia tal.tuloksia esitteleviin kannattavuusesimerkkeihin verrattuna, kun täydennystä ja raivauksia pitää käytännössä tehdä .
On niissä metsänhakkuurauhotuksissa tullut aikoinaan ylilyöntejäkin, kun on sakotettu kyseenalaisissa tapauksissakin. On voinut tulla pikkuasioista arvovaltakiistojakin eikä ole aina mennyt ihan oikein vaan mo:aa on saatettu kyykyttää tarkoituksella. Esim. pieniä taimia ei ole hyväksytty katselmuksissa taimilukuun vaan on tuijotettu lainkirjaimeen vaikka olisi ollut aihetta käyttää ”mualaisjärkeä” . Yhteen aikaan metsältk:n ukko ei suostunut tulemaan leimikon tekoon , jos ei mo luvannut jo etukäteen tehdä avohakkuuta. Ei se ole oikeanlaista suhtautumista, koska mo maksaa metsistään monet verot ja muut maksut, ei metsän leimaajat. Siinä mielessä uusi laki antaa enemmän vaihtoehtoja. Kunhan ei mennä ääripäästä toiseen kuten joidenkin itressissä näyttää nyt olevan päämääränä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.