Vihreät haluavat ettei valtionmaita avohakattaisi. Samaan aikaan toisaalla hienolla yksityisellä tilalla tulee perinnönjako ja komea vanha männikkö hakataan aukoksi syystä että perilliset saavat perintöverot samaiselle valtiolle maksetuksi.
Homma jatkuu perinteisesti, eli aiempi hieno isohko tila, -lohkotaan kolmeen tasasuuruiseen osaan ja osa hoitaa taimikonhoidon, osa jättää hoitamatta herran haltuun.
Valtion halutaan suojelevan metsiään avohakkuilta ja saman valtion verottajalle osoitetut ’fiskaaliset syyt” saattavat verovelvolliset avohakkaamaan yksityisiä maita.
Puusta voidaan saada joitakin kemikaaleja (esim Benecolin stanoleja), joiden kilohinta on hyvä. Mutta samalla puusta 99% on jotakin muuta. Jalostusaste ja kannattavuus on todella kaksi eri asiaa kuten edellä todettiin. Kemikaalien saanti edellyttää sellun keittoa. Tärkeä sellunkeiton sivutuote on uusiutuva energia. Kun vielä laitetaan sellutehtaan perään tuulienergialla vetyä vedestä tuottava laitos, niin hyvä on.
Heh…,riittävän monet pienaukot on tietysti vaihtoehto….p.s. viime vuonna puoli seiskassa mainostettiin jk:ta ….on myöskin mahdollista tehdä 0.3 ha pienaukkoja…luodaan siis illuusio että metsä uudistuu pienaukoissa yhtähyvin kuin normaalisti metsää uudistamalla…,ikävää jos joku haksahtaa jk:n tuollaisen vääränlaiseen informaation ansiosta…
Nythän on tulossa hyvä mä-siemenvuosi. Sp-hakkuita kannattaa harkita jos on menekkiä ja riittävä hinta mä-puille. Kuusikkoon kaistalehakkuu ja laikutus tai jokin muu muokkaus, jos on tarvetta uudistaa luontaisesti. Kangasmaillekin saa sillä tyylillä ainakin koivikon aikaan, jos ei satu kuusta tulemaan alkuun riittävästi . Pienaukon teko vapauttaa taimikon perustamishuolista joksikin aikaa. Samalla yleensä puun kasvu ja metsän tuleva tuotto heikkenee. Rehevät kasvupaikat heinittyy vähemmän kuin pienaukkohakkuussa, jos tehdään sen sijaan esim. luont. uudistamista varten suojuspuuhakkuu 2-vaiheessa. Pitäsi siinäkin olla sekapuustoa pystyssä eikä pelkkää kuusikkoa.
Joskus on tutkittu, että pienaukot ei taimetu sen paremmin (tai huonommin) muokattuna kuin muokaamattomanakaan. Sopivalla kasvupaikalla saattaa taimia tulla pienaukkoihinkin riittävästi mutta niiden kasvunopeus jää aika paljon norm. kokoisesta taimikosta jälkeen.
Eihän ne hirvet kaikkia taimia syö, mutta niistä männyistä, jotka ongelma-alueilla selviävät kasvamaan, hirvet vikuuttavat valtaosan. Metsänomistajalle kallein vika on siinä kahden metrin korkeudella. Tästä tuskin kellään on mitään epäselvää.
Joskus 70 luvun alkupuolella valtion vanhoissa metsissä oli vielä laatupuuta. On ollut pitkään vielä senkin jälkeen, omistajasta riippumatta. Eivät olleet hirvien vikuuttamia. Jaettiin mänty-ylisiä saksantukeiksi, olivat yleistä vientitavaraa siihen aikaan, myös tyvikoivua. On jäänyt mieleen kookkain mänty, pituutensa ansiosta oli 32 m ja oli latvan katkaisukohdasta 10 tuumaa. Alla oli kuusen taimikko, kylläkin jo tukkikuusikkoa, joka jäi jatkamaan metsän kasvua.
Olihan se metsänhoidon mittakaavassa aivan muuta kuin tänä päivänä. Tällä hetkellä harsitaan jo yhden tukin metsiä (Jätkä) ja aina ei tarvitse olla edes tukkimetsää. Kiirus on iskenyt, tällä hetkellä kelpaa jo harsittavaksi nuoret metsät ja ihan metsälain sallimissa rajoissa….
Joskus ennen -70 lukua ei ollut hirviongelmakaan aivan nykymallia. Joten Jovain voisi puhua asiaa eikä muistella aikaa ennen ongelmaa. Ja se että harsitaan yhden tukin metsiä taitaa olla kyllä aivan tavisharvennuksesta kyse. Sitähän voi tuollakin nimellä kutsua jos kutsmus on 50-70 luvun paikkeilla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.