Kyllä Jees, hirviongelma on tullut sen jälkeen. Edellytykset hirviongelman osalta hyvälle metsänhoidolle ovat heikentyneet, mutta vähissä on myös metsät, joista saksantukkia hakataan tällä hetkellä. Jees ei se ole kutsumuksesta, kun vanhoja metsiä laittoivat rauhoitukseen aikoinaan
Onhan tämä kaukaa haettu, mutta eihän vertailukohtaa ole aiemmin. Metsiä ei ole rauhoitettu sen jälkeen. Huomattava ero on siinäkin, että vertailukohdan metsät olivat eri luokkaa, nyt sitä harsintaa tehdään jo nuorissa metsissä.
Väitän edelleen, että tällä hetkellä jo ensimmäisessä kehitysvaiheessa olevia metsiä harsitaan pilalle vajaatuottoisiksi. Sitä paljaaksi hakkuuta harrastetaan kyllä muutenkin.
Jos metsälaissa annetaan tietty vapaus metsän käsittelylle, olisi sitä syytä myös valvoa ja olisi siinä myös sanktiot syytä olla mukana.
Pitkä matka metsänhoidossa on metsälain vapaudesta täydelliseen vapauteen. Tuskin vapaamatkustajia metsänhoidossakaan sallitaan, ohjeita on noudatettava ja valvonta on paikallaan. Se, että ohjeita rikotaan, on osiossa ”kasvoton metsänomistaja” mm. Puukin juttua, jk menetelmän hyväksikäytöstä ja osittaisesta uudistamisvapaudesta.
Voi hyvä ihme. LUKEn professori ei tiedä, että avohakkuita nyt juurikaan ei sellupuun puoksi tehdä ja että kestää kauan, että istutukset korvaavat sellun teon tuotannon.
Eikö professori tiedä, että Kainuussa metsät kasvavat 6,9 milj. m3 ja hakkuut ovat vain 2,9 milj.m3 ja että kestävästi voisi hakata lisää pari milj.m3 vuodessa. Miksi aukkojen istutusten pitäisi korvata heti sellun teon tuotanto? Eikö riitä se, että muiden kuin aukkojen puiden kasvu vuosittain on suurempi kuin sellun tekoon käytetyn puun.
Professorin pitäisi ajaa Mieslahdetsta Ristijärvelle ja katsella sivuilleen, että puuta on ja kasvaa kuin Savossa.
Luonnonvarakeskuksen professori Jussi Uusivuoren mukaan Sellutehtaiden ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusvaikutukset tulevat lähinnä metsien hakkuiden seurauksena. Mitä enemmän sellun tuotantoa on, sitä enemmän tarvitaan avohakkuita.Uusivuoren mukaan kestää pitkään, ennen kuin uuden metsän istutukset korvaavat sellun tuotannon ja niiden kulutuksen aiheuttamat kasvihuonepäästöt.
Lainaus A.Jalkanen: ”Erkki Lähde Hesarin mielipideosastolla. Käykäähän kommentoimassa (vaatii käyttäjätunnuksen)!”
Niinpä. Hyvä esimerkki vastuullisesta journalismista, jota Hesari mainostaa noudattavansa.
Olisi mukava tietää miksi paperille painettu aviisi on kymmeniä vuosia yrittänyt rökittää metsätaloutta. Joku alkukohta siinä täytyy olla.
Sama metsäalan potkija Lähde on ollut myös heidän mieliasiantuntijansa. Esim. 5.5.1985 oli herran varoitus maailman metsien pikakuolemasta otsikolla ”Metsä tuhoutuu, miten käy ihmisen”. Juttu oli yksi lähtölaukauksista ”Suurille Metsäkuoleman vuosille”. Kului melkoisesti aikaa ja rahaa ennen kuin tutkijat saivat maailman vakuuttumaan, että maailmanloppu ei ole nyt ihan heti tulossa ja asiat ovat metsissä ihan kunnossa.
Esa Väliverronen kertoo noista ajoista kirjassaan ”Ympäristöuhkan anatomia”, Matti Kärkkäinen yhdessä kirjassaan sekä viimeksi Eila Valtanen blogissaan.
Minusta on alkanut tuntua, että tässä on strategiana toistaa kahta mantraa lehdistössä niin monta kertaa, että ne lopulta muuttuvat vaihtoehtoisista faktoista normaaleiksi faktoiksi. Tarkoitan väitteitä: 1. avohakkuu on metsän tuho, ja 2. jatkuva kasvatus tuottaa enemmän puuta kuin jaksollinen kasvatus.
Vaikuttaa että ainakin United Bankersin metsärahasto ja sitä hoitava Arvometsä ovat joutuneet ottamaan lusikan kauniiseen käteen.Näkyi moto tekevän ihan normaalia ensiharvennusta,ei mitään jatkuvan kasvatuksen höyhötystä.Pikkurahakin kelpaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.