Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sehän riippuu ihan keitosta, millaisella lusikalla sitä kannattaa kauhoa.

    Timppa

    Kyllä Lähde jaksaa.  Kommentoitu on.

    Puuki

    Mitä enemmän sellun tuotantoa on, sitä enemmän tarvitaan avohakkuita. Uusivuoren mukaan kestää pitkään, ennen kuin uuden metsän istutukset korvaavat sellun tuotannon ja niiden kulutuksen aiheuttamat kasvihuonepäästöt.

    Professorilta on ”unohtunut” muutama asiaan vaikuttava seikka.   Kainuussa ja sen ympäristössä on paljon ensiharvennusrästejä nuorissa kasvatusmetsissä.  N. * 60 000 ha:lla/vuosi (* korj. ed. lukema   .  Hankinta-alue suunniteltu näytti olevan  r= 115 km tehtaasta)  pitäisi pelkästään Kainuussa tehdä ensiharvennuksia mieluummin heti .  Metsien vuosikasvu on Kainuussa n. 40% suurempi kuin kokonaispoistuma.  Vuosikasvu 6,9 milj. k-m³, kestävähakkuusuunnite 4,4 milj. k-m³,  nykyinen hakkuupoistuma 2,9 milj. k-m³.    45,5 % metsistä on nuoria kasvatusmetsiä, varttuneita k-metsiä 25,5 % . Ei siten avohakkuita ole odotettavissa lisää puun tarpeen lisääntyessä vaan tarpeellisia harvennuksia.

    Kasvihuonekaasupäästöt vähenee , kun harvennuksia tehdään eikä ylitiheiden metsien  puiden anneta  lahota pystyyn ja maahan ennen aikojaan kasvihuonekaasuja lisäämään vaan käytetään uusiutuvina tuotteina fossiilisiin verrattuna,  ja tukkipuuta kasvaa pidempiaikaiseksi varastoksi entistä enemmän .

     

    Gla Gla

    Toinen unohdettu seikka on se, mikä on kotimaisen selluntuotannon vaihtoehto. Pää pensaaseen ja tuotanto ulkomaille? Tai lopettaa sellun käyttö? Voiko sen korvata esim. fossiilisilla materiaaleilla? Vai olisiko vielä muita vaihtoehtoja?

    mehtäukko

    Niin mikä on noitten kaiken maailman dosenttien järjen taso? Ovat aikoinaan kouluttaneet itsensä, että yhteiskunnan uhraamat varat tulisivat lisä-arvolla jotenkin takaisin. Kansakunta vaurastuisi.

    Turhaan on tärvätty.

    Jovain

    Onhan siellä Paltamosta, Kajaanista eteen päin satoja kilometrejä uudistettuja nuoria metsiä. Männiköitä, jotka etelä- suomen mittakaavassa ovat kasvun osalta puolimatkassa, ovat hoidon tarpeessa, mutta myös varttumassa tukkimetsiksi. Tuskin on avohakkuulla kannatusta ainakaan tässä vaiheessa hoitaa niitä metsiä tai muuten raiskata. Väittäisin niiden metsien  olevan laadultaan suomen parhaita männiköitä vartomassa ja soveltuvat vielä ainakin toisen mokoman kiertoaikaa. Eikä mennä vielä lähellekään jätemetsiä, joille pohjille ovat aikoinaan perustettu.

    Onhan siellä tehdasinvestointien osalta nähty mahdollisuuksia. On myös Kemijärvelle suunnitteilla kuituteollisuutta, siellä jo olevien sahan ja palkkitehtaan lisäksi.

    Metsuri motokuski

    Jovain: meinaatko että Kajaanissa hakataan harvennusmetsät aukoiksi tai muuten raiskataan. Mikä on tämä ”muuten raiskaus” ? Kyllä siellä osataan metsänhoito ihan samanlailla kuin muuallakin Suomessa. Ole vain huoleti.

    Timppa

    Ei ole Lähde eikä kukaan muukaan ottanut kantaa meikäläisen kommenttiin, joka on viimeisenä Hesarissa.  On siis lopullinen totuus.

    Luulisi, että Paltamo saa kyllä luvat kuntoon.  Kaiketi on Kuopiosta opittu.   Ja varmasti edullista puutakin riittää.   Ellei joku jo nyt selluntuotantoa harjoittava lähde mukaan, niin voi olla vaikeaa löytää rahoitusta.  Talvivaara on rahoitusmielessä niin varoittava esimerkki.

    Yksityisin voimin vedetyssä hankkeessa on kaikenlaisia riskejä.  Mistä saa kunnon henkilöstöä?  Jos muutama avainhenkilö poistuu syystä tai toisesta, niin konserneilla on mahdollisuuksia kierrättää väkeään avuksi.  Jos kustannusarvio ei pidäkään, niin konserni ei kaadu siihen, yksityinen yritys helpommin.  Konserneilla on jatkuvasti lisääntyvä tieto-taito.  Paltamon kaltainen hanke perustuu aina vähän vanhentuneeseen teknologiaan.  Konserneilla on jo valmiit markkinointikanavat jne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalla oli Hesarissa jälleen hyvä kommentti.

    Jätkä

    Uuden – suuren sellutehtaan, jonka tulevaisuuden visioissa on mahdollisesti myös puusta saatavien , vielä jopa löytymättömien mahdollisuuksien hyödyntämiseen pitää tarvittaessa valtion lähteä mukaan. On turhaa pelätä, että uusi tehdas ei saa pätevää henkilökuntaa, meillähän on suljettujen paperikoneiden hoitajia työttömänä, uusia nuoria on koulutettavissa ja onhan tässä ainakin pari vuotta aikaa kouluttaa!

    Muutama sata miljoonaa valtiolta osakkuudesta ei ole suuri raha, jos sillä saadaan Suomalainen tehdas kasvattamaan hiilinieluja.

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,399)