Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • tamperelainen tamperelainen

    Hei Risuparta,Suomi on nykyisin suuri sosiaalihuoltola.”Suomen etu” jauhaa kassaan rahaa.Älä turhaan yritä tärvätä ruokkivaa kättä !!

    Tolopainen

    Taitaa tuo Suomen hiilijalanjäliki olla kuitenkin niin iso, että metsähakkuista inttäminen on aika toisarvoista. Meinaan noista halpojen litkujen tekemisestä ei metsänomistajalle ole mitään jaettavaa, vaan puut pitäisi saada ilmaiseksi ja Kemeraa tuloksi. Vaikka hakkuita lisättäisiin, rahaa ei ole tulossa yhtään enempää puuntuottajalle.

    mehtäukko

    Onhan se hyvä että vapaassa maassa Risuparratkin saavat jotain möläytellä.

    Se on vaan merkillistä että noin huonolla sihdillä ei osu edes vahingossa mihinkään…?!

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän se autokyyti kelpaa hyvin Risuparrallekin, eikö vain?  Olen ostanut autoni metsieni tuotolla, johon olen myös pitkäjänteisesti panostanut. Olen elämäntyöstäni ylpeä. Kaikkein aidoin ja rehellisin tunnustus siitä on tullut  Risuparran kaltaisilta henkilöiltä. Tulee vahva tunne, että on jossain onnistunutkin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri noin kuin Timppa sanoo: Suomi on hoitanut metsäleiviskänsä enemmän kuin hyvin ja kelpaa esimerkiksi Euroopan maille. Suomen rankaisun sijaan pitäisi keskittyä saman aikaansaamiseen muualla EU:ssa. Jos muissa maissa päästäisiin samaan hiilensidonnan tasoon kuin meillä, EU:n kasvihuonekaasutase paranisi huomattavasti. Itä-Euroopassa on paljon kollektiivisesta maatalouskäytöstä vapautuneita joutomaita, jotka voitaisiin metsittää. Englannin ja Skotlannin nummet ovat myös kasvaneet metsää joskus.

    Lisähakkuut meillä eivät kohdistuisi juurikaan uudistuskypsiin metsiin vaan harvennuksiin, eli vanhan metsän määrä ei niiden johdosta ole vähenemässä. Niissä poistetaan se osa puustosta, joka olisi muutenkin kuolemassa pois itseharvenemisen vuoksi. Harvennushakkuut vähentävät kyllä hiilinielua väliaikaisesti, koska kasvu kohdistuu pienempään määrään puita. Harvennusten tekemättä jättäminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska ellei niitä tehdä ajoissa, tuhoriskit kasvavat ja puuston tuleva kasvu taantuu latvusten liiallisen supistumisen vuoksi. Lisäksi on huomattu että uudistuskypsätkin, muun muassa Visakallon Metsälehden nimimerkeille näyttämä 60-vuotias kuusikko, kasvavat edelleen reippaasti, siis enemmän kuin ensiharvennusikäinen metsä, kun hoitotoimenpiteistä ja harvennushakkuista on huolehdittu ajallaan. Miltähän Visakallon kuusikko näyttäisi, jos se olisi kehittynyt ilman hoitoa? Hehtaarikohtainen kasvu eli hiilen sidonta on maksimissaan harvennuksin hoidetuissa varttuneissa kasvatusmetsissä. Meidän metsien ikärakenne on sellainen, että niiden kasvu (hoidettuna) kiihtyy siis edelleen vielä pitkään. Hiilinielun varmistamiseksi ojitetut suometsät pitää myös hoitaa, eli harventaa ja tarvittaessa lannoittaa ja kunnostusojittaa.

    Rautalangasta vääntäen: mahdollisimman suuri hiilinielu mahdollistetaan mahdollisimman suurilla harvennushakkuilla, ei status quo -ajattelulla, kun metsiä ei voi museoida! Monimuotoisuutta ei voida maksimoida samassa metsikössä kuin hiilinielua, mutta metsälötasolla kyllä: lisäämällä järeiden puiden, säästöpuiden, lahojen puiden ja palaneiden puiden määrää sopivissa paikoissa, joissa ne haittaavat puuntuotantoa vähän. Jatkuvalla kasvatuksella on menetelmäpaletissa myös paikkansa ja aikansa.

    mehtäukko

    Jk:lla tullee kyllä käytännössä olemaan pienempi rooli puuhuollossa kuin isäntien hankintapuulla.

    On se vain niin pieni-alaisten ja epävarmuustekijöiden riskaapelia.

    Rane2

    Hallitus on varautunut.Tutut nimet Brysselin sylttytehtaalta pahoittivat mielensä.

    https://yle.fi/uutiset/3-9737458

     

    Taiki

    Hautalan ajattelu pohjautuu fossiilisten polttoaineiden jatkuvaan käyttöön.

    Auringosta, tuulesta ja utopiasta että joku haluaisi merkittävästi säästää energiaa ei ole lähitulevaisuudessa apua minkäänlaisen muutoksen saamiseen. Hautala ja kumppanit vastustavat ehdottomasti uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja haluavat jatkaa öljyn ja kivihiilen polttoa.

    Puun ja vastaavien uusiutuvien energiamuotojen käyttö on systeemin sisäistä kiertoa jossa muodostunut hiilidioksidi palautuu kiertoon kasvun myötä. Eli on nollasummapeliä. Hautala haluaa poliittisten pyrkimyksiensä mukaisesti lisätä hiilidioksidi kuormaa fossiilia polttamalla. Taustalla risukoiden suojelu. Ja ilmastopolitiikan ajaminen kaaokseen omien valtapyrkimyksiensä  tukemiseksi.

    iloa metästä

    Ylen juttuun sattunut edustava kuvituskuva Suomen metsätaloudesta. https://yle.fi/uutiset/3-9737458 Kuvaan saatu iso hakkuuaukko, alla faktoja miten asiat ovat Suomessa:

    Pienimmillään avohakkuualat ovat Etelä-Suomen yksityismailla, keskimäärin 1,2 hehtaaria. Koko maan keskiarvokaan ei ole kuin 1,5 hehtaaria.

    Suomessa on tehty vuosittain noin 130 000 hehtaarilla avohakkuita

    metsätaloudellisesti hyvää metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria (lisäkasvu yli 1 m³/ha vuodessa)

    Aika huono tuuri ollut kuvan valitsijalla YLESSÄ (mielipiteen muokkausta verovaroin) kun noin ison aukon kuva sattunut käteen ja saanut linkitettyä juttuun.  Vaikka laskisi 10 vuoden avohakkuut yhteen, on se vain 6 % metsämaan pinta-alasta. Ja vaikka tekisi lentokentäksi, niin puuta siinä alkaa kasvamaan 🙂

     

    Jätkä

    Anneli;”-Harvennushakkuut vähentävät kyllä hiilinielua väliaikaisesti, koska kasvu kohdistuu pienempään määrään puita. ”

    Maltillinen harvennus – kolmasosa heikompia yksilöita pois, ei juurikaan vähennä lisäkasvua, vaan näkyy lähes välittömästi vuosilustoissa paksuuntumisena.

    Avohakkuu aikanaan tekee pienen, parinkymmenen vuoden mittaisen aleneman hiilensidonnassa, mutta sen jälkeen tilanne korjaantuu jopa paremmaksi kuin ennen.

    Avohakkuita tehdään kuitenkin niin ”Mitättömän vähän”, että niiden vaikutus on kuin ”hitu v..ussa”, eli todellisuudessa olematon.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 1,010)