Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Puuki

    Pienemmällä alv%:lla myyvät saa markkinointietua, jolla on merkitystä.

    Jokin vuosi sitten ostin verkkokaupoista tavaraa Englannista. Tietyin ehdoin tavarat sai ostaa kotimaan alv%:a pienemmällä alv%:lla.   Jos firma pystyy myymään esim. 5 % pienemmällä alv:lla, niin tottakai se vaikuttaa lopputulokseen, ellei sitten koko homma ole jatkuvasti +-nolla katteella tai tappiollista toimintaa ja silloinhan se kaupankäynti ei jatku kovin pitkään.

    Planter Planter

    Menee ohi otsikon aiheesta, mutta ehkä on syytä tehdä selväksi:

    Ulkomaisen verkkokaupan tulee maksaa vero ostajamaalle ostajamaan verokannan mukaan. Suurin osa niin tekeekin. Vaikka tavaraa ostoskoriin siirrettäessä esim. Saksalaisessa verkkokaupassa vero on 19%, niin maksutapahtuman yhteydessä se nousee Suomalaiselle ostajalle 24%:iin.

    Pienet epämääräiset putiikit eivät välttämättä näin tee, mutta niissä ei ole varmuutta mitä saa, tai saako mitään ja menevätkö luottokorttitiedot rikollisjärjestön haltuun.

    Puuki

    Ainakin aiemmin oli eri käytäntö.  Ihan laillisesti ne verkkokaupat myi tuotteitaan pienemmällä alv:lla.   Ahvenanmaaltakin oli oikeus myydä pienemmällä alv-kannalla tavaraa mm. Suomeen.

    Voi hyvinkin olla että käytäntö on muuttunut ja alv maksetaan nykyisin aina ostajan kotimaan mukaisena. Se on siten etu niille tuottajamaille, joissa alv% on keskim. pienempi myös metsäteollisuustuotteiden markkinoinnissa.

    Luottokorttitiedot saattaa nykyisin päätyä ties minne vaikka ostaisi isommaltakin toimijalta tavaraa. Siitä ei ole mitään varmuutta, mutta monissa verkkokaupoissa toimii vain paypal tms. varmennusmenetelmä.

     

     

    Aimo Jortikka

    Siinä oli joku raja minkä alla meni myyjämaan alvin mukaan, siis jos kyseessä on vähäinen toiminta. Oliko 100 000 myynti vuodessa. Ahvenanmaalla taas on joku erikoisasema, taitaa olla EUn veroalueen ulkopuolella joten ei tarvi samoja sääntöjä noudattaa.

    Planter Planter

    ”Mitä pienempi alv% sitä kilpailukykyisemmällä hinnalla tuotteita voidaan myydä.”

    Vientiteollisuudessa esim. metsäteollisuudessa menee juuri päinvastoin. Ns. fiskaalinen devalvaatio voidaan tehdä nostamalla ALV:a.

    Kun ALV:a nostetaan, voidaan palkkaverotusta pienentää valtion verotulojen pysyessä samana. Kun palkan verotus pienenee voidaan pidättäytyä palkankorotuksista tai jopa laskea palkkoja, kun käteen jäävä palkka nousee tai ei ainakaan laske–> vientiteollisuuden kustannukset laskevat ja kilpailukyky paranee.

    https://www.etla.fi/julkaisut/fiskaalinen-devalvaatio-helpottaisi-talouden-sopeutumista-tuottavuuden-laskuun/

    Alvin korotus kuitenkin iskisi pahasti pienituloisten nieluun, kun ruokakassin hinta nousisi. Tämän aasinsillan kautta päästään takaisin siihen tosiasiaan, että harvennushakkuut eivät pienennä hiilinielua, verrattuna siihen, että jätetään harvennukset tekemättä.

    Puuki

    Vientiteollisuudessa esim. metsäteollisuudessa menee juuri päinvastoin. Ns. fiskaalinen devalvaatio voidaan tehdä nostamalla ALV:a.

    Kun ALV:a nostetaan, voidaan palkkaverotusta pienentää valtion verotulojen pysyessä samana. Kun palkan verotus pienenee voidaan pidättäytyä palkankorotuksista tai jopa laskea palkkoja, kun käteen jäävä palkka nousee tai ei ainakaan laske–> vientiteollisuuden kustannukset laskevat ja kilpailukyky paranee.”

    Tuo on ihan kikkailua. Alv:n nostaminen ei ole mikään ratkaisu kilpailukyvyn parantamiseen. Kustannukset lisääntyisi vastaavasti alv.n nousun myötä.

    mehtäukko

    Aloitukseen jatkoa.

    Onko todella Vihreän hollantilaismepin valta ja voima niin suuri että tämä biohomma menee persiilleen!?

    Kaidi Kemissä aloittaa vasta kun riittävä varmuus bio p-aineista on saatu.

    MT-lehden tekstissä lukee: EU-parlamentin ymp.valiokunnan kanta Suomen bio p-ainestrategiaan oli vielä odotettuakin synkempi…

     

    Jätkä

    Aika mielipuolista on hyökätä metsistä harvennuspuuna kerätyn biopolttoaineen kimppuun ja samaan aikaan muualla kasvatetaan pelloissa viljaa, josta tislataan alkoholia biopolttoaineeksi.

    Jos pelloilla viljellään viljaa, se on käytettävä ruoaksi tai juomaksi silläkin uhalla, että osa ihmiskunnasta ei kuolisikaan ravinnon puutteeseen.

    Metsien hoitaminen ottamalla sieltä harvennuspuuta tai uudistamalla lahoavia metsiä on ympäristöteko, onhan aina puhuttu siitäkin, että metsät ovat maapallon keuhkot.

    MaalaisSeppo

    Lukekin jo sekoilee. Metsälehden sivulla kolme esitetään, miten puuston runkotilavuus muuttuu eri metsänhoitotavoilla, kun hakkuut ovat 80 milj. m3/a. Käyrät lähtevät tasolta 2000 milj m3 ja laskevat siitä, vaikka hakkuut ovat kasvua (nyt 110 milj. m3/a) pienemmät. Juurihan julkaistiin puuston määräksi 2500 milj. m3.

    Voi olla, että minulla on luetun ymmärtäminen hakusessa tai Luken käyrät perustuvat korkeampaan matematiikkaan, jota maalaisjärjellä ei ymmärrä.

    mehtäukko

    Onkohan koko moskan hämmentäjänä puuvillanjalostajat ja öljyteollissuus??

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 1,010)