Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Rane2

    Ja kuinka Helsingin vihervasemmisto parantaa kivihiilenmustaa imagoaan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/bioenergia/artikkeli-1.223510

    Gla Gla

    Ja Helsingin omia ongelmia ratkotaan ydinvoimalla.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000005563500.html

    Uusmetsäläinen

    Tänään Hesarissa metsäekonomian professori Olli Tahvosen syntymäpäivähaastattelu: ”Eikä puun energiakäyttöä ainakaan pitäisi tukea, koska siitä syntyy Tahvosen mukaan kolme kertaa enemmän päästöjä kuin maakaasusta ja puolitoista kertaa enemmän kuin hiilestä”.

    Onko näin?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onnea Ollille 60-vuotispäivänä!

    Jos ei huomioida sitä, että puu kasvaa aina takaisin, ja (lisäys 17.2.) sitä, että pieniläpimittainen metsästä korjattu energiapuu voisi päätyä piankin lahopuuksi, voidaan päätyä tulokseen, että puuenergiasta tulee enemmän päästöjä kuin fossiilisista polttoaineista. Tämä johtunee pääosin siitä, että puuta joudutaan käyttämään enemmän tuotettua energiayksikköä kohti? Laskelman taustaoletukset ovat ratkaisevia. VTT päätyi kuitenkin äskettäin laskiessaan liikennepolttoaineiden well-to-wheel päästöjä siihen, että ilmaston kannalta puupohjaiset liikennepolttoaineet olisivat sähkön ohella parhaita vaihtoehtoja (riippuen sähkön tuotantorakenteesta).

    Olen Ollin kanssa aika lailla samaa mieltä Ylä-Lapin metsistä. Pääosa metsistä saisi jäädä hakkuiden ulkopuolelle, ainakin valtion eli Metsähallituksen metsissä. Välttämättömiksi katsotut hakkuut olisivat harvennuksia ja yläharvennuspainotteisia poimintahakkuita. Avohakkuita pitäisi välttää, jotta ristiriidat poronhoidon ja matkailun kanssa vähenisivät.

    Hakkaamisesta vs. säästämisestä on tällä palstalla keskusteltu jo kutakuinkin riittävästi. Markkinathan sen lopulta ratkaisevat, kumpaa metsänomistaja tulevaisuudessa myy – metsän kasvua vai hiilen varastointia.

    Rane2

    Tahvosen ajatus on että maaperässä säilössä olevia kivihiiltä,öljyä ja maakaasua kannattaa kaivaa esiin ja vapauttaa ilmakehään.Ymmärtääkseni niiden aiheuttamia päästöjä joudutaan sitomaan jonnekin kasvatettaviin uusiin metsiin.Jos käytetään  metsien tuottamaa puuta energiaksi niin riittää että jo olemassa olevia metsiä kasvatetaan tehokkaasti.

    Voi vain ihmetellä että professoritason ihminen vaatii maaperän hiilivarastojen vapauttamista ilmakehään.Vihreä ideologia näkyy ääliöittävan koulutetunkin ammattilaisen.

    mehtäukko

    Koulutetulla ”ammattilaisella” ei ole välttämättä mitään tekemistä totuuden kanssa, jos…

    Nähtiinhän tämä ristiriitainen ammattilaisten sekoilu mukamas niin yksinkertaisessa asiassa kuin hiilitase hoidetuissa kasvavissa metsissä ja lahojen ryteikköjen anti.

    Timppa

    Ekonomian professori ei ymmärrä, että markkinat määräävät puun kysynnän.  Eivät kiinalaiset jätä takamustaan pyyhkimättä sanoo Tahvonen mitä tahansa.  Jos eivät saa vessapaperiin suomalaista sellua, niin ostavat sen sellun muualta.  Eipä hakkuut siis heti vaikuta ilmastokysymykseen sitä eikä tätä.  Ainoastaan siihen vaikuttaa, että hakkuut siirtyisivät maihin ja kohteisiin, joissa uudistuksista ei huolehdita kuten Suomessa.

    Ei sen puoleen Tahvonen taida ymmärtää uudistuksistakaan mitään.  Hänen mukaansa ei kannata tehdä uudistuksia, koska metsät uudistuvat luontaisesti.

    Selvää lienee, että Ylä-Lapin metsiä pitää hakata toisin kuin varsinaisessa Metsä-Suomessa.  Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että sielläkin hakkuilla on merkitystä niin metsänomistajille kuin metsureille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäneuvos Liisa Saarenmaa kirjoittaa viimeisimmässä Metsälehdessä, että Ruotsissa kiinnitetään huomiota maaseudun merkitykseen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Metsien käyttö energiaksi liittyy edellisiin mitä suurimmassa määrin: mitä suurempi osuus energiasta tulee kotimaasta ja hajautettuna, sitä parempi kauppataseen ja kriisivalmiuden kannalta. Tältä kannalta tarkasteltuna liikenteen biopolttoaineiden  kilpailuasema paranee. Erityisen suositeltavaa olisi biokaasun tuotanto ja ajoneuvojen varustelu kaasukäyttöisiksi bifuel-ajoneuvoiksi. Myös ruuan tuotannossa mahdollisimman suuri omavaraisuus olisi hyvä tavoite, mutta ei meidän sentään tarvitse ruokkia kiinalaisia tuetuilla elintarvikkeilla – viedään sinne mieluummin metsäteollisuustuotteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näköjään on iso osa ilmastokeskustelusta mennyt sivu suun. 🙂 Risto Isomäki harmittelee sitä, miten keskustelu hiilinieluista riistäytyi käsistä ja kestämättömät yleistykset levisivät sosiaalisessa mediassa:

    https://www.aarrelehti.fi/kolumnit/artikkeli-1.225186

    Kolme kohtaa tekstissä kiinnittää erityistä huomiota.

    1. Esimerkiksi 30 senttiä paksujen mäntyjen lahoamista koskeva mallinnus saikin äkkiä edustaa kaikenkokoisia ja -lajisia puita. (Jos näin lasketaan, oletetaan puuston pysyvän hiilivarastona pitempään, kun todellisuudessa alkaakin pienten puiden itseharveneminen ja lahoaminen. Näin päädytään ehkä tekemään tarvetta vähemmän harvennushakkuita, mistä seuraa ikäviä vaikutuksia: hiilivarasto ei säily odotetun suuruisena, puuston järeyskehitys hidastuu ja metsänomistajan tilipussi ohenee. Mutta toisaalta: monimuotoisuus kasvaa!)

    2. Eräät ympäristöjärjestöt olivat pelänneet metsänomistajien aikaistavan päätehakkuitaan hallituksen biotaloustavoitteiden takia. (Näin ei tehdä, koska tukkipuu on niin paljon arvokkaampaa kuin kuitupuu.)

    3. Biotaloustavoitteiden toteuttamiseksi metsistä aletaan pian hakata isojen puiden alla kasvavaa pieni­kokoista puustoa. (Kyllä, harvennushakkuiden määrä kasvaa. Haittaaks se?)

    Uusmetsäläinen

    Yleisenä huomiona en malta olla ihmettelemättä, miten riitaisaa ja eripuraista metsistä käytävä keskustelu on  metsäalan tieteilijöiden keskuudessa. Luulisi niin sanotussa tieteellisessä keskustelussa joku yksimielisyys hioutuvan vuosikymmenien kuluessa.

    Ensin tapellaan vuosikymmeniä metsän parhaasta uudistamistavasta, ja nyt sitten ollaan taas hyvinkin erimielisiä metsän ilmastovaikutuksista. Metsänomistajana on sitä enemmän ymmällään, mitä enemmän tähän tieteelliseen keskusteluun perehtyy.

    Onkohan metsätiede ollenkaan tiedettä vai epätieteellisten  kuppikuntien puolipoliittista kinastelua?

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 1,010)