Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöjen metsäpolitiikka

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 109 total)
  • Ympäristöjärjestöjen metsäpolitiikka

    Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt ei ole useista yhtäläisyyksistä huolimatta vihreän puolueen alla, joten avaan näille oman viestiketjun.

    Loukkaantuneita eläimiä luonnonsuojelulain mukaisesti lopettavan metsästäjän palkitseminen eläinten ystävänä ei ollut kaikkien mieleen.

    https://yle.fi/uutiset/3-12256946

    Tietenkään kaikki eivät valintaa vääränä pitäneet. Mutta kun tällaista kaveria kutsutaan jopa murhaajaksi ja siksi on tarve suojella palkitun yksityisyyttä, ollaan mielestäni etäännytty kohtuullisen kauas luonnosta asfaltti- ja betoniviidakkoon.

    Toki luontoväellä on esittää vaihtoehto sille, että metsästäjä lopettaa kärsiviä eläimiä? Huomioon pitää ottaa se, mistä osaaminen tulee, onko se joillekin siunaantunut syntymälahjana vai pitääkö yhteiskunnan varoilla järjestää kattava verkosto asioita hoitamaan.

  • A.Jalkanen

    Tietenkin metsien hyvästä hoidosta pitää huolehtia, mutta mahdollisuudet kasvun lisäämiseen kestävästi ovat rajalliset. Toinen vaihtoehto on että panostetaan arvonlisän kasvattamiseen, eli tehdään puusta, sellusta ja puun kemiallisista aineista pitemmälle jalostettuja tuotteita. Näin puunjalostuksen arvo ja työllistävyys voi edelleen kasvaa vaikka määrä ei kasvaisi.

    Gla

    Tässä viestiketjussa on taustalla siis ympäristöjärjestöjen näkemys. Näiden suunnalta ei ole tullut kertaakaan ehdotusta, että puun kasvua pitäisi lisätä. Päinvastoin, hakkuu- ja menetelmärajoituksin puuston kasvu hiipuisi. Alussa hakkuurajoitukset tietysti parantaisivat kasvua, mutta se tie olisi nopeasti kuljettu, eikä tarjoaisi jatkossa parantuneen kasvun avulla yhtään nykyistä isompaa hakkuumahdollisuutta. Ei myöskään tukisi tavoitetta jalostusasteen nostosta.

    Sipilän hallituksen aikana oli esillä tavoite nostaa kasvu 150 miljoonan kuutioon. Mihin lienee sekin hiilinielu kuopattu.

    Arvonlisän kasvattamista on ennenkin ehdotettu. Vastausta siihen, millä alemman jalostusasteen tuotteet korvataan, en ole saanut. Onko sinulla korviketta vessapaperille? Toki meillä voi olla varaa ostaa tulevaisuudessa öljypohjaisesta materiaalista tehtyä vessapaperia tai muuten vain korvata sellutehtaat fossiilisen öljyn jalostamoilla, mutta se tuskin on puun jalostusasteen noston eli talouskasvun tavoitteena. Ainakaan minusta tällaista kehitystä ei pidä tavoitella.

     

    MaalaisSeppo

    Jotkut esittävät, että vessapaperi pitäisi korvata vesihuuhtelulla. Pöljä idea. Ensin huuhdellaan vedellä ja sitten kuivataan paperilla. Harvalla maalla riitävät vesivarat tai sisävessat. Vihreät tuskin esittävät ko asiaa.

    KeMeRat

    Todella omituista viheriäisyyttä, toisaalta en ymmärrä, miksi viheriäisten pitäisi vaatia puun kasvun lisäämistä.

    Tolopainen

    Aika typerää olla huuhtelematta. Jos on kovasti karvoja, niistä ulostekikkareiden nyppiminen on aika kivuliasta. Kyllä astiatkin yleensä pestään vedellä ei pyyhkäistä paperilla. En hyväksy mitään kuivakäymälää, joista puuttuu suihku, hyi miten saastaista.

    Gla

    Posliinit voi huuhdella vedellä, mutta vessapaperin käyttö on eri asia.

    Seppo taisikin puhua vähän eri asiasta mistä Tolopainen.

    Tolopainen

    Sitä on monenlaista posliinia. Kaikissa pesu parantaa hygieniaa.

    Puuki

    Paljonko se puun ylikäyttö on ollut , kun jotkut siitä puhuu ?    Nythän on ollut varmaan  viimm. n. 45 v. alikäyttöä vuosikasvuun verrattuna koska melekein  joka vuosi on jäänyt yhä suurempi osa korjaamatta vuosikasvusta koko sen ajan.   Puuston kok. määrä on noussut 1500 mrd motista n. 2500 mrd:iin.   Pohj. Suomessa on hakkuurästejä kasvatusmetsissä milj. ha :ja .    Yhden jakson vuosikasvun hidastuminen jatkuvan nousun sijaan ei sitä trendiä muuta miksikään; syitä kasvun vähenemiseen on monia eikä ne johdu muuten hakkuista kuin ehkä joistain hakkuutapojen epäonnistumisista tms. (liika harvuus kasvatusmetsissä ja jk-metsien harsinnat) ,  ja mm. metsien ikääntymisestä.   Voisi miettiä miten saadaan kasvua lisättyä ja metsien terveys säilymään paremmin ,    jos ja kun ollaan kiinnostuneita myös metsien hiilitaseen muutoksesta entistä parempaan suuntaan.

    ”Fossiilisten” korvaaminen  uusiutuvilla tuotteilla luulisi olevan myös ympäristöjärjestöjen agendan mukaista koska ainakin useimmat niistä kertovat olevansa huolissaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja muutenkin luonnonsuojelusta .  Talousmetissäkin voidaan yhdistää melko pitkälle ls ja muu metsätalouden hoitaminen kuten jo nykyään tehdäänkin.  Siihen lisäksi mm. olemassa olevat suojelualueet,  Metsokohteet ja muu omaehtoinen suojelu.   Paahderinteiden, rantaluhtien , metsäniittyjen, ketojen ym. uhanalasten lajien keskittymät vaatii erilaisia toim. piteitä kuin metsien suojelu.  Lehdot on oik. ainoita lisäsuojelua tarvitsevia metsäisiä kasvupaikkoja entisten ja nyk.  eri säännöin suojeltujen talousmetsien suojelukohteiden  lisäksi.

    Gla

    Ylikäyttö on aina tulkinnanvarainen asia, mutta esillä on ollut hakkuumäärän leikkaus enintään 60 milj. kuutioon. Se olisi järjestöjen mielestä lähempänä kestävää tasoa kuin nykyinen taso.

    Mennään 60-70-luvuille, niin 60 miljoonaa oli metsien kokonaiskasvu. On syytä pysähtyä miettimään, millä toimilla on luotu tilanne, jossa ympäristöjärjestöt voivat puhua tuosta max. hakkuutavoitteena.

    Oli kestävä taso mikä tahansa, se on tietty osuus kokonaiskasvusta. Kun kokonaiskasvua saadaan nostettua, kestävä hakkuutasokin kasvaa. Siihen mielestäni pitäisi pyrkiä. Ei puun käytön vähentämiseen.

     

    MaalaisSeppo

    Jos hakkuut rajoitetaan ympäristjärjestöjen toiveiden mukaisiksi, niin järkevä mo alkaa rajoittaa puustonsa kasvua.

    Pakkotyö ja maaorjuushan on perustuslain vastaista.

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 109 total)