Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärrän kyllä, että taajamassa eli asemakaa-alueella voidaan edellyttää metsän käsittelyssä maiseman huomiointia, mutta että metsämaalla (M)? Miten on mahdollista, että naapuritilan kaavamääräykset vaikuttavat sinun metsäsi käsittelyyn? Eikö poikkeavasta käsittelystä pitäisi sopia ns. luonnonarvokaupan nimissä? Onko hakkuualueella yleiskaava – onko tämä se ratkaiseva tekijä?
Toimintasuunnitelmaan tämä ei vaikuta. Mhy:llä lienee kokemusta näistä ja ellei ole niin nytpä tulee.
Muistin juuri että tänä kesänä metsuri hoiti taimikoita omalla rantakaava-alueellani ja raivasi myös rakentamatonta tonttialuetta. Ei tullut edes mieleen että pitäisi lupia kysellä sen enempää julkiselta vallalta kuin mökkiläisiltäkään. Toki on selvää että maisema huomioidaan rantakaava-alueella, mutta sen ulkopuolella käsittely on normaalia metsätaloutta.
Mistä kaavamääräykset näkee? Katselin Konneveden kunnan karttapalvelusta omaa palstaani, on rantaosayleiskaava-aluetta, merkintä MU. Tämä ei ole aiheuttanut poikkeustoimia hakkuissa, ainoastaan Natura 2000 -merkintä. M on muuttunut muotoon MU ilmeisesti kaavan tarkistuksessa. Ei aiheuta muutoksia omaan metsänhoitooni. Väittäisin että on ulkoiluun hyvin kelpaava vaikka on tehty avohakkuita ellei jopa niiden vuoksi.
Olisi hyvä, jos Tapion metsänhoito-ohjeisto ottaisi kantaa meneillään olevan uudistuksen yhteydessä siihen, miten eri kasvupaikoilla voi alentaa uudistamis- ja hoitokuluja ja samalla saada aikaan ilmastokestävää ja monimuotoista sekametsää.
Minulla kävi niin, että ennen kun myin metsäpalstan metsärahastolle, siitä saivat naapurit ensin kaksi nurkkapalaa, jotka täydensivät heidän tiluksiaan.
Olen suosinut sijoituksissa reaaliomaisuutta eikä pörssiosakkeita ja kuvitellut, että niissä on pääoma paremmin turvassa (asuntoja, kesämökki). Vuokraus täällä ihmiskeskittymässä sujuu kyllä hyvin, asiakkaita on, mutta järkevien osto- ja myyntihintojen arviointi heikommin. Nyt kalustettua sijoitusasuntoani markkinoi Forenom lyhytaikaisiin vuokrauksiin – kokeilen miten se malli sujuu.
Joku syyhän siihen on, miksi ketun jälki-indeksi on pudonnut puoleen riistakolmiolaskentojen 30-vuotisena aikana. Mikä muu se olisi kuin metsästys? Metsästäjät kyllä uskovat edelleen vankasti, että metsätalous aukkoineen ja myyrineen suosii kettua, ja se valtaisi kaikki paikat, söisi kaikki linnut, ja lopuksi sairastuisi kapiin, jos sitä ei metsästettäisi. Kuitenkin maan tihein kettu- ja kanalintukanta lienee Värriössä, jossa ei ole vuosikymmeniin metsästetty eikä koskaan harjoitettu varsinaista metsätaloutta. Supi on vähän toinen juttu, kun se lisääntyy niin tehokkaasti, että metsästys ei oikein tahdo pysyä perässä.
Jatkan vielä hieman joutoalueiden metsityksistä: niissä on EU:n alueella valtava potentiaali hiilen sidonnassa ja monimuotoisuuden kohentamisessa. Sir David Attenborough kirjoittaa tuoreessa kirjassaan A Life on Our Planet susien palauttamisesta Yellowstoneen ja jatkaa (s. 187): ”This thinking is active in the minds of Europeans now planning to deal with the 20-30 million hectares of abandoned farmland expected to be recreated by the continuing forest transition by 2030. This is an area the size of Italy. If forests are about to return to the farms by natural regrowth, it would be better for them to be as biodiverse and carbon efficient as possible. The return of the wild is becoming a practical policy option for governments which understand the true value of nature and its contribution to stability and well-being.”
Kiitos Planterille hienosta löydöstä: tuore julkaisu ja sen viitteet ovat oikein aarreaitta! Lähetä edellinen kommenttisi kokonaisuudessaan suoraan myös kasvillisuusvaikutuksista kiinnostuneille tutkijoille, ja mielellään vielä linkki heille, mistä maatalouden tuhokorvaukset löytyvät.
Hieman lisää juttua, osoittaa että tieto leviää… hyvä yhteenveto vhp:n vaikutuksista mustikkaan.
Ihan hyvä määrä lahopuuta mutta toki koko puumäärään verrattuna pieni osuus. Kirjoituksen kärki osoittaa suoraan kohti vihreitä ja ympäristöjärjestöjä, mutta ehkä ne eivät sitä huomaa. Avohakkuu vai jatkuva kasvatus sekä vanhat metsät ja soiden ennallistaminen pitäisi avata niin että niiden todellinen sisältö aukeaa kaikelle kansalle.
Attenborough ja minä olemme samalla linjalla siinä, että ennallistaminen eli ” rewilding” tarkoittaa koko ravintoketjun eli myös eläimistön ennallistamista – tai en ole vielä kirjan lopussa mutta ennustan että tämä ajatus sieltä tulee mukaan. Meillä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että suurpedoista ainakin ilveksen ja pienemmistä pedoista ketun metsästystä tulisi vähentää nykyisestä.
Jaahas. Jos lukisit jees h-v Tapion metsänhoito-ohjeet edes kerran läpi. Mänty on valopuu, ja kun kasvatat sitä lehtipuuston alla, teet siitä oikein himoravintoa hirville. Männyn laatukasvatus tapahtuu niin että alkutiheys on suuri, mutta lehtipuu ei saa joitakin säästöylispuita lukuun ottamatta koskaan varjostaa mäntyä.
Tekisin kuten MaalaisSeppo ehdottaa ja etenisin sitten siitä. Ensin voi kysyä kokemuksia ja konsulttiapua mhy:stä jos olet jäsen. Meillä on oma ranta-asemakaava, ja se ei ole aiheuttanut ongelmia, vaan avohakkuut on vedetty sen reunoihin saakka. Ainoastaan Natura-alueen hakkuut aiheuttavat byrokraateissa liikehdintää ja paperinpyöritystä.
Komppaan Tolopaista siinä mielessä että maailma on menossa huonoon suuntaan. Kulutuksen ja väestönkasvun vähentäminen on välttämätöntä. Eikö siinä mielessä säästäminen ja sijoittaminen ole parempi vaihtoehto kuin kuluttaminen? Moni tekee sitä vapautuakseen työstä vapaaherraksi jo ennen eläkeikää.
Luen juuri David Attenborough’n kirjaa jossa ratkaisuksi esitetään maapallon ”rewilding” eli vapaasti suomennettuna villiinnyttäminen tai ennallistaminen. Kirjoittajan mielestä ihmisen menestyksen takana ovat olleet viime jääkauden jälkeiset maapallon tasaiset ilmasto-olot, jotka ovat perustuneet alkuperäisluonnon tasaavaan vaikutukseen, esimerkiksi hiilidioksidin sidontaan ja veden kierron säätelyyn.
