Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luin blogin uudelleen ja jäin edelleen vaille vastausta.
Valvonnan ja lupaehtojen tulee olla verrannollisia riskeihin, kyllä. Mutta valvojilla ei ole koskaan yhtä hyvää tietämystä prosessista kuin tehtaassa sisällä, jossa tulisi olla tieto riskeistä ja suunnitelma niihin varautumisesta. Nämä sisältyvät ympäristöjärjestelmään, samoin työturvallisuus ja laatu, jos ollaan kokonaisvaltaisia. Sertifioitu järjestelmä auditoidaan määrävälein, eli ulkopuolinen puolueeton tarkastaja käy laitoksessa. Tämä systeemi samoin kuin yhteiskunta- ja ympäristövastuusta raportoiminen on kuitenkin VAPAAEHTOISTA. Vrt. metsäsertfiointi.
Samaa mieltä harrastelijan kanssa, että nimien ja nimimerkkien parjaaminen ei vie asioita eteenpäin. ”Asiat riitelevät, ei ihmiset.”
Kuitenkin on käsittämätöntä, ettei Talvivaaran jätteiden ja raaka-aineiden säilytytykselle ole asetettu korkeampia suojausvaatimuksia, siis yhtiön itsensä toimesta. Tavallinen kaatopaikkajäte on vähemmän vaarallista ja kaatopaikkojen pohjarakenteelle on tarkat direktiivit olemassa. Ja miksi tämmöinen heppoinen rakenne hyväksyttiin viranomaisten toimesta?
Onneksi olkoon Gla, hyvä suoritus! Miten muuten noihin 9000 pisteeseen pääsee – minä en pääse 10 kysymystä edemmäksi, siinä joutuu aina arvontaan tai loppuruutuun. Voiko 9000 pistettä kerätä jo 10 kysymyksellä?
Hyvä linkki tuo anttiheikkilä. Täyttä asiaa myös diabeteksen ehkäisystä. Kuinka moni lukijoista muuten tietää paastosokerinsa? Piilevä alkava sokeritauti väijyy monella, ja alkuvaiheessa taudin voi vielä pysäyttää vähähiilhydraattisella ruokavaliolla. Kannattaa mittauttaa terveyskeskuksessa ja tarvittaessa ruveta itse mittaamaan.
Mutta Talvivaarasta. Hämmentävää tässä sopassa on yhtiön ilmeinen kyvyttömyys huolehtia sekä työturvallisuudesta että ympäristöstä. Näiden asioiden hallintaa yrityksissä pidetään jo itsestään selvänä, eli rakennetaan sertifioitu hallintajärjestelmä ja omavalvonta seuraamaan mitä tapahtuu. Aihe oli kuuma 1990-luvulla – ehkä asiaa on pidetty liian vähän esillä nykyisin? Hallintajärjestelmästä näkee missä suurimmat päästöt ja riskit ovat, eli mihin pitäisi investoida enemmän, koulutusta tai infraa. Osakkeenomistajien tulisi valvoa kaivosalaa paremmin. Parannuksen kulttuurin tulee lähteä yritysten sisältä.
Jos joku haluaa selvittää naapurin metsävarat kateuttaan tai muuten uteliaisuudesta, helpoin tapa siihen on mennä http://www.karttapaikka.fi ja ottaa alueen ilmakuva esille. Ainakin Keski-Suomesta ovat ilmakuvat päivittyneet nyt Asta-myrskyn jälkeiseen aikaan. Ja näkyvät sieltä ne kiinteistötunnuksetkin.
En tiedä mutta luulen että ihan samalla lailla ruosteelle kelpaa se risteytys, sehän on puoliksi tavallista haapaa.
Tämä kulunut kesä olisi periaatteessa hyvin otollinen ruostesienille, kun satoi paljon. Alkukesän sää eli kesäkuun männyn pituuskasvuvaihe on tärkein.
Myös Abies-suvun kuusia voi kokeilla juurikääpäalueilla, jos niiden taimia tai siemeniä jostain sattuu saamaan käsiinsä. Glan kommentin vuoksi tarkennus: joulukuusiksi, hoidettuina.
Heti pienestä alkaa vaivata. Helpointa olisi jos raivauksen jälkeen laittaisi kantokäsittelyn (huom levitys kesällä).
Hyviä kommentteja mutta tuossa topintamin selityksessä oli jo niin yksityiskohtaista asiaa että putosin kärryiltä. Oli kuin olisi kuunnellut ”Kukkulan kuningas” tvsarjan sitä hujoppia jolla on Teksasin murre tai ainakin joku sinne päin.
Kiinnostaisi siis että jos lasketaan pääomakulut ja tuotos niin pärjääkö maataloustraktori jos sille lasketaan kuluiksi vain talvikäytön osuus kuluista ja tuotoista. Tai jos ei ole maatalouskäyttöä niin sitten kesähakkuut.
Hankintalisillä ei päätehakkuilla taida pärjätä, eli puhutaan lähinnä harvennushakkuista.
Jos metsänomistajat ja palveluntarjoajat ottavat palvelun omakseen, kuten on odotettavissa, ihannetilanne olisi jos myös tarjouksia työsuorituksista ja puukaupoista voitaisiin vastaanottaa tässä palvelussa.