Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsälehden artikkeli tietää kertoa, että metsät olivat laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten.
Komppaan RR:ää. Perintöverotus olisi helpointa korjata luopumalla siitä kokonaan kaikissa omaisuusluokissa Ruotsin mallin mukaisesti. Osittainen korjaus saataisiin aikaan siirtämällä metsä samaan perintöveromalliin maatilojen kanssa, jolloin omaisuuden arvostustaso on alhaisempi. Pahimmillaan metsästä maksetaan yhden kiertoajan aikana kolmesti korkea perintövero käyvästä arvosta, jolloin käy niin että metsästä saa tuottoa vain verottaja, ei perijä.
Lisäsin vielä sanan ”kehityskelpoinen”, johon ajatukseen sisältyy laatu, määrä ja kuuselle sopiva kasvupaikka. Ehkä kannattavuuslaskelmat pitäisi tehdä vain niin pitkälle kuin horisonttia riittää, eli jatketun kuusen kiertoajan loppuun. Näyttäisikö kannattavuusnäkymä sitten erilaiselta? Ainakaan taimien syntymättömyys ei olisi ongelma, kun niitä ei käytetä hyväksi.
Jos yritän summata keskustelua ja kokemuksia 35 vuoden ajalta, päädyn siihen, että puhtaalla puuntuotannon alueella kivennäismailla ei kannata soveltaa mitään muuta jatkuvapeitteisen kasvatusmallin muotoa kuin valopuiden alle syntyneen kehityskelpoisen kuusialikasvoksen avulla jatkettu kiertoaika.
Se on totta että kemikaalit ja muovit leviävät aivan kaikkialle. Yksittäisille eliöryhmille vaikutus voi olla tuhoisa kuten tiedämme mehiläisistä ja neonikotinoideista. Samoin matelijat ja sammakkoeläimet ovat herkkiä kemikaaleille. Yksi tekijä muiden joukossa, ja suhteellista merkitystä taitaa olla jälleen mahdotonta laskea, kun meillä ei ole kemikaalivapaata rinnakkaismaailmaa johon voisimme verrata. Omaan kemikaalikuormaansa voi vaikuttaa samaan tapaan kuin omaan päästökuormaansa.
Kalmarin unioni takaisin! Anne Kalmari voisi alkaa ajaa tätä. Ei siitä kyllä mitään tulisi kun Norjalla ja Ruotsilla on kuninkaalliset… Ruotsin kanssa voitaisiin kyllä yhdistyä aika vaivattomasti.
Vakavasti puhuen, Visakallo olet siinä mielessä oikeassa että yritysten tarvitsemia pääomia ei meillä ole samassa määrin kuin naapurimaissa. Muutenhan Kemijärven sellutehdaskin olisi jo saatu tulille ihan ite. Toisaalta jos on huolissaan että naapurissa on menestyvämpiä yrityksiä, niiden osakkeita voi ostaa omaan salkkuunsa.
Ehdotukseen sisältyy – jos oikein ymmärsin – kolme oletusta joista emme tiedä pitäisivätkö ne paikkaansa. 1. Oletus että puun hinta pysyisi pääomaveron alentuessa samana, jolloin myyjälle jäisi enemmän tuloa käteen ja myyntihalukkuus kasvaisi. 2. Oletus että teollisuus ostaisi enemmän puuta jos myyntihalukkuus kasvaisi. 3. Menisikö verohelpotusehdotus läpi eduskunnasta, kun metsää käsitellään sijoituksena ja eri sijoitusmuotojen verotus halutaan pitää yhdenmukaisena.
Tietenkin teollisuus haluaa valmistaa enemmän niitä tuotteita, joissa on paras kate. Heikoin kannattavuus on ollut perinteisesti sahaamisessa, ja toisaalta tukkipuussa suurin tulo myyjälle. Jos puun kysyntää ja myyntihalukkuutta haluttaisiin vahvistaa, pitäisi alentaa myyntiverotusta kauttaaltaan eikä vain kierron alkupäästä? Puun kysyntä on kyllä tällä hetkellä erittäin vahvaa, joten puun hintojen odottaisi nousevan ostajien vahvan tuloskehityksen myötä, ja sitä kautta myyntihalukkuuskin nousee.
Hakkuurästejä olisi kyllä hyvä purkaa, mutta hallitusti, ettei hiilinielujen riittävyyden kanssa tulisi ongelmia. Niitä tarkastellaan maankäyttösektorilla kokonaisuutena joten jos vaikka turvepelloilla päästöt alenevat, metsää voidaan hakata enemmän.
