Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on kymmenen miljoonaa hehtaaria sellaista metsämaata, joka rauduskoivulla nykytaimilla tuottaisi tuon 20 kiintoa/ha/vuosi. Harvennuksista kylläkin pitää huolehtia. Ja holtiton sorkkaeläinlaidunnus lopettaa. Luken mukaan keskikasvu on viiden kiinnon luokkaa. Sorkkaeläinlaidunnuksen kasvua alentava vaikutus on luokkaa 15 kiintoa/ha/vuosi. Meillä ei ole metsätalousministeriötä, vaan tolkuton METSÄSTYStalousministeriö. Meillä on maa jaettu HIRVITALOUSALUEiksi.
Koivunjalostus on meillä pisimmällä. Nykyisellä taimimateriaalilla koivikon joutuu tässä systeemissä harventamaan alle 15-vuotiaana, männikön parikymppisenä ja kuusikon myöhemmin. Siinä vaiheessa kun kuusikaistale on harvennettavissa saa koivukaistaleesta jo tukkeja (sahatavaraa, vaneria). Meillä ei ole paluuta entiseen tehottomaan rimpuiluun.
Kun se susilauma loikoo sadantuhannen hehtaarin reviirillään viikosta kuusi vuorokautta aarin alalla välillä hirveä syöden, niin siihen törmääminen on tuona aikana loton täysosumaa harvinaisempi suoritus.
Niitä hirventappopaikkoja löytyy tuota luokkaa (50/vuosi) häiritsemättömältä susireviiriltä. Naapurin vävy oli aikoinaan rajavartijana ilomantsissa. Mekrijärven tutkimusasemalta oli heille jatkuva tilaus vielä syömättömästä susien tappamasta hirvestä. Kerran partiossa sitten oli hakkuuaukon reunaan ilmestynyt erittäin kookas isosarvinen hirvi. Satakunta metriä kuljettuaan se oli kaatunut maahan. Oli kuollut. Takajalat oli revitty ylös asti auki, kuoli verenvuotoon. Luokkaa viiden minuutin kuluttua jälkiä pitkin oli hiljalleen jolkotellut puolenkymmentä sutta. Kääntyivät jälkiään pitkin takaisin. Ei susi vaaranna terveyttään hirven takia. Ohje oli, että vartijat pysyvät kaadolla kunnes kaarlo nygren (hirvitutkija) tulee hakemaan tutkimusaineiston. Näin kävi.
Susilauman (perhelauma 5-10 yksilöä) reviiri on meikäläisissä oloissa luokkaa 100000 hehtaaria. Lauma tappaa hirven keskimäärin kerran viikossa, jolloin se pysyy kaadon ympärillä useamman päivän, lähes viikon muutaman aarin alalla. Ne ovat liikenteessä keskimäärin 50 kertaa vuodessa muutaman tunnin kerrallaan. Tuolle sadalletuhannelle hehtaarille sopii 30 meikäläistä hirvenmetsätysseuruetta. On kohtuullisen lottovoiton tasoinen tuuri että se reviirilauma ja hirvenmetsästysseurue kohtaavat.
Me istutamme kymmenen metrin kaistaleina; rauduskoivu-mänty-kuusi-rauduskoivu-mänty-kuusi… jne. Näin mikään noista ei jää varjoon, mutta kaikki hyötyvät koivun runsaasta karikkeesta.
Me (minä ja yhtymiemme toinen osakas) myimme loppukäyttäjälle pari vuotta sitten hankintakaupalla noin 3000 kiintoa polttorankaa (nuorenmetsänhoitokohteilta). Sai olla mitä vaan puuta sekaisin, myös pystyynkuolleet ja lahot, kunhan vaan kesti motonkouran läpi. Ohuus kolmeen (3) senttiin asti, pituus 3-4,5 metriä. Motomitalla. Tilitys tuli kahdessa viikossa mitan ilmoittamisesta. 49,50/kiinto. Plus alvi.
Maaseudun Tulevaisuus 25.08.2025: ”… Ilajan Erämiehet ry: …Karhukanta on jo räjähtänyt käsistä… …nyt hirvijahtejakin uhkaa lopettaminen suurpetojen takia… …aiemmin täällä on ollut paljon hirviä vasojen kanssa, nyt vasoja ei enää ole…”
Karhujen luvallinen tappaminen on nyt ollut jäissä kolme (3) vuotta. Tuo kolme vuotta on riittänyt lopettamaan vasatuoton. Suurpetojen tehokkuus hirvien kannansäätelijänä on tullut todistetuksi. Eduskunnan pitää välittömästi jatkaa tuota kieltoa niin tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä todistetuksi, että hirvituho-ongelma saadaan poistettua luonnonmenetelmällä. Kun hirvet loppuvat tuolta alueelta karhut siirtyvät sinne mistä niitä vielä löytyy. Uroskarhun elinpiiri on luokkaa miljoona hehtaaria. Siinä riittää lääniä ja ravintoa vuosiksi eteenpäin. Ja kun se meiltä loppuu, niin ruotsista löytyy lisää. Suurpedot eivät ole paikkaan sidottuja näillä tiheyksillä.
Päätehakkautimme neljän (4) hehtaarin luontaisesti taimettuneen kuvion 2003, jonka kehitystä olin seurannut ensiharvennusvaiheesta lähtien (ensiharvensimme itse). Istutimme siihen mäntyä ja kuusta, paikoitellen kylvimme mäntyä ja rauduskoivua. Viime talvena tuon uudistamisen ensiharvennus (20 vuotta uudistamisesta). Mäntyiset kohdat harvennettiin männiköiksi, kaikkialle muualle jätimme 1200 kuitukuusta hehtaarille, joiden päälle 800/ha puolet pidempiä rauduksia. Koivua oli ilmestynyt koko alalle. Hirvet söivät paikoin kaikki männyt, rauduskoivua oli luokkaa 10000 tainta/ha. Taimikonhoito oli jatkuvaa hirvien takia.
Päätehakkuussa kuuset olivat luokkaa 1000 litraa, männyt luokkaa 2000 litraa, koivut myös luokkaa 2000 litraa. Kuusesta saimme tuolloin 49,50/kiinto, männystä 70/kiinto (tyvipölkyistä, muista 49,50), tyvikoivuista 70/kiinto.
Oma käytännon kokemus: mitä rehevämpi maa männyllä, sitä parempi tuotto.
Huuhkaja ja viirupöllö tappavat ja syövät tuon kokoluokan pöllöjä. Jäljelle ei välttämättä jää höyhentäkään näkyviin. Kanahaukkakin, mutta on päiväpetolintu. Näätä kiipeilee ketterästi puissa, mutta ei jätä saalista näkyviin, kätkee seuraavan päivän ateriaksi.