Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
### Entäpä jos kyse onkin siitä että ihminen, kun ei välitä heikommista, tärvää omat elinolonsa? Onko hemputtajan mielestä sellainen elämä elämisen arvoista jossa muilla luontokappaleilla on vain välinearvo, ei itseisarvoa?
Lähetetty: 1 h, 28 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Niinku.
Enkös minä jo tuon sanonut: ”Jos joku laji tärvää elinolonsa, hoitaa luonto sen nätisti pois ja jatkaa siitä eteenpäin, kuten on tehnyt ennenkin”.
Ihminen on yksi ”laji”. Samat säännöt pätee kuin muurahaisellekin.
Maailma on täynnä ”kadonneita kulttuureja” esimerkiksi: Mayat, Harappa, Babylonia, Pääsiäissaari, jne. Käyttivät ympäristönsä loppuun ja se oli menoa.
——-
Ja Antonille. Ei närästä, kunhan huvikseni sörkin ja jos kerran myyrät ja hirvet pitää tappaa, on turha marista mistään sukupuutoista.Yksi on valinnut nimimerkikseen psykopaatin ammattitappajan (toiveammatti?), vihaa myyriä, vihaa hirviä, on hirviän huolissaan sukupuuttoaallosta.
Jaloja päämääriä, mutta joku ei nyt natsaa.
Toisekseen, ettei vai ole koko ”aalto” samaa soppaa kuin ilmastonmuutos. Masinoiva porukka on ainakin sama.
—————-
Itse en ole kovin huolissani luontoraukan tuskista. Ovat enempi ihmisen keksintöä. Luonto puuhailee, mitä puuhailee. Ihmisen tekemisille se nakkaa pitkät. Jos joku laji tärvää elinolonsa, hoitaa luonto sen nätisti pois ja jatkaa siitä eteenpäin, kuten on tehnyt ennenkin.Yksi 100 000 vuotta on luonnolle vain silmänisku.
#### Eihän sillä ole väliä vaikka mittaustulos on vähän väärä, koska se on aina samanlainen ja kaikki mittaavat samoin. Sehän tulee otetuksi huomioon sitten valmiin tuotteen saantia laskettaessa.
Hankalampi olisi esimerkiksi, jos betoniauto ajaisi epämääräisen vajaita kuormia, jolloin joskus muotit jäisivät vajaiksi. Joskus taas jouduttaisiin kippaamaan ylijäämämassa monttuun.
Lähetetty: 23 h, 58 min sitten
Lähettäjä: Timppa ####Näin se taitaa olla. Puhutaan kiintokuutioista, mutta kyse on kyllä enemmän mittaustavasta kuin umpipuusta.
Kauppa tehdään sovitulla tavalla mitatusta puusta ei umpikuutiosta.
Jos kauppasopimukseen kirjataan mittaus viiden metrin päästä, peukalotähtäyksellä, se on sitten hyväksytty mittaus.
Onko se pääsääntöinen mittaustapa ”eteen sattuvalta puolelta” nykyisin hylätty.
Se nyt ei mesimarjaan liity, mutta tuo Aukustin selvitys lampaiden vaikutuksesta laukaisi vanhan mielipiteen.
Laiduntamisen melkoinen väheneminen on aiheuttanut pusikoitumista, rehevöitymistä ja mesimarjan vähenemistä. Aika moni ns. ”uhanalainen” on myös lujilla. Kieroutunutta kauppatasetta ei kannata edes mainita.
Mutta siten tuo varsinainen ”mielipide” Epäilen, että laiduntamisen heikkous on yksi syy myös punkkien yleistymiseen.
Nihh ja tiedä vaikka myyrätkin olisivat lisääntyneet, kun lehmät eivät niitä enää syö.
### Onkohan tuo 6 m3:n touhu kydötystä? Jostain muistan lukeneeni, että mesimarja hyötyisi kydöstä; en vain oikein tiennyt, että mitä se tarkoittaa.
Lähetetty: 8 min sitten
Lähettäjä: kisi ###Ei taida olla kydötystä. Sitä harrastettiin ainakin ”kytösavun aukeilla”. Ojitetun suon kuiva pinta pantiin tuleen. Sitten saatiin viljelymaata, minkä sadosta sitten voitiin keittää viinaa.
Yhdenlaista kaskeamista ??
Kydötyksestä oli sekin hyöty, että loppui (luulisin?) lohi Pohjanmaan joista, kun soiden tuhka lähti liikkeelle.
### Hemputtajan kanssa samoilla linjoilla. Mutta tässä oli kyse lähinnä tuhoalttiudesta.
Lähetetty: 5 h, 42 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Äyh. Tajusin kyllä.
Tarttui simmu vain pätkään ”ovat muut riskit hallittavissa”, joka sekin pitää paikkansa, mutta laukaisi jk-reaktion.
Sekin siksi, kun niitä riskejä vakavissaan yrittivät aikanaan hallita. Moni varmaan onnistuikin, mutta enimmäkseen kävi hiukan köppänästi.
Kerran olen tavannut kesyn hirven. Siihen aikaan hirvi oli metsässäkin harvinaisuus.
Oli yhden emännän kasvattama. Oli mennyt aamulla hakaan lehmiä kädellä tervehtimään ja karja oli yöllä kasvanut yhdellä hirvenvasalla.
Ei ajanut sitä pois, vaan kasvatteli isoksi.
Oli harvinaisen kesy ja ystävällinen elukka. Moni lehmä on paljon arvaamattomampi.
Jutut väittävät, että hirvi olisi säikympi kuin hevonen. Tiedä sitten tuota, korkeamman tallin ehkä vaatisi.
### –snip–
Ihan hyvä, jos tosiaan suhtaudut joihinkin ojiin tuolla lempeydellä. Luulisi, että mesimarjakaan ei siitä ainakaan suuremmin pahastu. Myös hurmaava Geum rivale, joka ei enää kuulu Rubusten sukuun, mutta on kuitenkin samaa Rosaceae-heimoa, viihtyy sekin pienten ojien varsilla, mutta ei se mitään kanavia kaipaa.
Lähetetty: 2 h, 5 min sitten
Lähettäjä: kisi ###Paino sanalle ”joihinkin”. Vihaan tuota perkeleen ennallistamis vouhotusta. Siinä lähtevät taas palanneet hillat ja mesimarjat ja muutenkin on enenpi vahinkoa.
Yksi syy mesimarjan vähenemiseen voi olla tuo arveltu yleinen rehevöityminen. Ei pärjää kilpailussa, kun lisäksi lehmät ja ojan varret ovat hävinneet.
### Jos JK pidetään poissa juurikääpämetsistä, minne se ei lainkaan sovi, ovat muut riskit hallittavissa. Puustopääoma on JK metsässä alhainen ja koostuu nuorista elinvoimaisista puista, mikä vähentää tuuli ja hyönteisriskejä. Prof.emer. Veikko Koski on kirjoittanut että puiden perimän heikkeneminen ei ole vakava riski sekään, koska puut tuulipölytteisinä vaihtavat geeniainesta tehokkaasti metsiköiden välillä.
Lähetetty: 1 h, 49 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###En menisi vannomaan. Tarvitaan melkoinen annos tervettä järkeä ja työtä.
Kannattaa muistaa, että ”Harsintajulkilausuman” allekirjoittajat eivät olleet enää mitään märkäkorvia. Takana oli pitkä sarka metsäalan käytäntöä ja tutkimusta. Ja yllätys, yllätys, nimenomaan harsinta- eli jatkuvan kasvatuksen metsissä. Niitä kun ei juuri muita ollut.
Läpi meni tuo melkoisen merkittävä julkilausuma eli hemmetin moni muukin oli huomannut, että ollaan väärässä junassa. Muuten ei olisi ollut mahdollista.
Sen puoleen, uskon, että joissain tapauksissa onnistuu ja joskus on jopa pakko.
### Näitten kotisuus ja neuvoisuushommien kanssa on oltava tarkkana. Mutta onhan se vähän outoa, että on kahdet vermeet..? Vähemmästäkin menee sekaisin.
Muistan sitten väärin, kun oli sellainen muistikuva, että hemputtaja olisi kerskunut jopa viime kesänä keränneensä sankkotolkulla lakkoja. Sanotaanko muuten lakkaa eli suomuurainta jossain päin ”valokiksi”? Never heard.
Lähetetty: 42 min sitten
Lähettäjä: kisi ###Tarkkana on oltava juu, näiden sukupuolielinten eli kukkien kanssa. Taitaa kuitenkin olla enempi yleistä, ellei peräti yleisintä, että kasvien sukupuolielimissä on molemmat vehkeet.
Itsellä on vain yhdet.
En ole tosiaan kehunut valokkisaaliilla. Viime kesänä monta ämpärillistä jäi keräämättä, kuten muinakin kesinä.
Sen taisin kerran mainita, että en viitsi ojia aukaista kun pieni valokkiläntti taas häviäisi ja hiukan vielä ojat toimii.