Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
### Lakka, Rubus chamaemorus ja mesimarja, Rubus arcticus ovat samaa sukua. Hemputtajakin armottomana lakanhaalijana tietää, että lakkoja ei aina tule, vaikka kukkia olisi miten viisiin ja säät suosisivat pölytystoimia. Lakka on kaksikotinen kasvi eli emit ja heteet ovat ERI kukissa. Marjat kehittyvät emikukkiin. Lakka on siis kaksikotinen eli yksineuvoinen.
Mesimarjalla on ymmärtääkseni kylläkin kaksineuvoiset kukat eli periaatteessa kaikkiin kukkiin voisi tulla marja, jos löytyisi toisen yksilön siitepölyä hedelmöitykseen. Siis se itsepölytys oli se ongelma.
Täytynee ottaa keväällä lapio matkaan ja siirrellä mesimarjan maavarsikkoa ja rönsyjä eri paikoista oletetuille otollisille kasvupaikoille ja jäädä sitten odottamaan vesi kielellä ristipölytyksen tuloksia. On se sen vaivan arvoista.
Lähetetty: 17 h, 14 min sitten
Lähettäjä: kisi ###En ole armoton lakan metsästäjä. Kivinen rähmämarja, jota saa poimia yksitellen. Vähemmästäkin selkä katkee.
Taisin sotkea noita termejä ”kaksi- tai yksikotinen” sekä yksi- tai kaksineuvoinen”.
Mesimarjassa on siis isi- ja äitivermeet samassa kukassa ja valokilla isi- ja äitikukat ovat erikseen ja joskus – penteleet – ihan eri soilla.
### Kuka yleensä laskee missään pieniä ulos yksikseen,kaupungissakaan?
Suden ansiolista on nolla ihmisten syönnin suhteen joten turha hysteria pois. Mitkään 1800- luvun tilastoinnit eivät ole luotettavia koska ihmiset jättivät eitoivotut lapsensa heitteille ja katosivat ”suden ansiosta”.
Lähetetty: 40 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ###Kyllä niitä aika pieniä lasketaan ulos – kaupungissakin. On aina laskettu ja on pakkokin. Kyllä ne useimmat ekaluokkalaiset saa tapsutella kouluun ja takaisin ihan yksin, jos koulu on säädösten mukaisella etäisyydellä.
Koulukakarana koirat tuppasivat olemaan irti. Niitä laumoja tuli usein vastaan koulutiellä. Ei tuntunut kovin turvalliselta, vaikka en ole koskaan koiria pelännytkään. Enkä susiakaan sen puoleen.
Vieraat koirat ja sudet eivät kuulu talon pihalle, ei sitten varmasti. Ei varsinkaan silloin kun on pieniä lapsia.
Kurkistinpa linkkiä, kiitiosh, kun kiinnosti lisääntyykö samoin kuin suomuurain. Ei lisäänny, on kaksikotinen, mutta lisääntyy myös maaversoista.
Toisin sanoen laaja kukkiva mesimarjasto voi olla samaa kasvia ja kun itsepölytys ei kuulemma onnistu – ei näy marjokaan. Saatan tietysti olla väärässä.
Jospa marjoja alkaisi ilmestyä kun kuskaa jostain muualta mesimarjan taimia kaveriksi.
#### Voi hyvä tavaton hemputtaja, 60-luvulla viimeksi näit!?! Millainen paikka se sitten oli, jossa oli vieläpä runsaasti mesimarjaa?
—snip—
Lähetetty: 2 h, 25 min sitten
Lähettäjä: kisi ####No ei nyt ihan noin pahasti ollut. Tarkoitin, että se oli silloin, kun näin viimeksi kunnon satsin.
On noita muutamia kouran pohjalle kertynyt senkin jälkeen.
Oli hiekkatien ojanreuna. Hiukan narskui hampaissa.
Tulihan noita penskana syötyä ja joskus harvoin aikuisenakin.
Olen tulkinnut mesimarjan katoamisen johtuvan liikkumispaikkojeni muutoksesta. Menetetyksi en usko.
En tiedä erehdynkö, kun oletan varsinaisen marjomisalueen alkavan Etelä-Pohjanmaalta ja itäraja on sitten Pohjois-Karjala. Etelässä ja pohjoisessa kyllä on kukkia, mutta enpä ole marjoihin törmännyt.
Viimeksi olen nähnyt marjaa reilusti 60-luvulla Pohjois-Karjalass ja sitä oli paljon.
Salaojitus ja laiduntamisen väheneminen lienevät marjaa vähentäneet.
Parhaiten tuota saa nestemäisenä Alkosta. Ei tarvitse roskia poistella eikä kiviä syljeskellä.
Niinh.
Ilmaston muutos saattaa lisäksi kasvattaa hirvellekin komeat nahkasiivet, myyristä puhumattakaan.
Pinta-ala- eli tuottoverotuksesta luopuminen oli tarpeeton töppäys. Luultavasti Sailaksen ”super”porukan töppäyksistä yksi.
Turha sitä on kuitenkin takaisin haikailla. Mennyt mikä mennyt ja nykyinen järjestelmä toimii vähintään yhtä hyvin.
Jatkuvan kasvatuksen ”uskovaiset” tietenkin kohta vaativat itselleen pienempää veroprosenttia, kun ovat niin ilmasto- ja luontoystävällisiä.
Tuottoverotuksessa olisi ollut kyllä kehitysvaraa, mutta metsäläisetkin olivat vuosien mittaan lipsahtaneet uskomaan hommaa huonoksi, että ”kepeät mullat” vaan pinta-ala verotukselle.
### Erona nykyaikaan vaan on se, että nykyään pitää olla 350 euron arvoinen muovirakenteinen kompostori, jotta homma olisi mahdollista. Tulee siinä perunankuorille hintaa.
Lähetetty: 6 min sitten
Lähettäjä: Gla ###On myös hienompaa käyttää määrettä ”biotalous”. Maa- ja metsätalous -määreissä on ikävä landepaukun maku (=turvenuija).
Ehkä tämä urbaani määre sitten on hiukan laajempikin. Sisältää myös kerrostalossa kukkaruukuissa kasvatetut yrtit tai katolla rehottavat marjapensaat ja nauriit.
Tässä hiljan tunnettu mediamoguli ja kelmi Murdoch nosti kissan pöydälle. Ilmoitti, että satelliittien mukaan maapallo on vihertynyt ja siitä voidaan kiittää hiilidioksidia, joka on hyödyllinen ei vahingollinen. Kasvihuoneissahan tuo on kyllä todistettukin.
Hupsista. Kun jää miettimään, on sillä hilkulla, että Murdoch on oikeassa. Vuosimiljoonia hiili on varastoitunut maahan pois kasveilta. Ettei tuosta vain olisi nykyisin pulaa.
Voi myös tuumailla seurausta. CO2:n lisäys lisää kasvillisuutta ja haihduntaa. Happeakin voi tulla lisää. Haihdunta taas petraa ilman kosteutta ja sateita. Vesihöyry pitää lämpimän kaapissa. Että voi taas Sahara aloittaa vihertymisen.
### Joskus 90 luvulla Kainuussa oli sieni boomi. Tutustuin työni puolesta yhteen sen aktivisteihin.
Hän kehitteli sienirihmastoalustaa mm. kanttarellille, mustalle torvisienelle ja suppilovahveroille.
Niitä hän istutteli omille mailleen. taisi saada jonkinlaisia tuloksiakin.
Nyt asia lienee hautautunut unholaan koska hän muutti paremmille sienimaille jo toistakymmentä vuotta sitten.Lähetetty: 25 min sitten
Lähettäjä: 6 m3 ###Vahinko, teki taatusti hyvää työtä. Saattaa jossain olla tuloksiakin, mutta ota tuosta selvää.
Onhan Metsälehdessäkin ollut joskus ohje korvasienen kasvatuksesta. Taisi olla mallia kuoppa, sanomalehtiä (peitettävä) ja maanpinnan putsaus kuopan ympäriltä.
Tuo sienirihmaston siirto on luultavasti muutenkin kokeilun arvoinen. Jossain Tiede -lehdessä/2012 oli juttu puiden konsteista (mm.). Siinä arveltiin esim, että puut näyttäisivät hamuavan sienirihmaston haltuunsa eivätkä luovuta sitä kuin omille sukulaisilleen. Sienirihmaston istutus taimille voisi siis olla pieni ravinnesysäys.
Muutenkin tuosta kasvien olemisesta on tippunut viime vuosina kaikenlaista odottamatonta. Lähinnä sellaista, että pöljän maineen saa jos jossain seurassa niitä kertoo.