Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Jännä tuo AJ:n luotto/sympatia mhy:lle? Se noudattaa kannanotoissa linjaa ”mhy voisi hoitaa” Niin voisi, mutta kun ei tee. Kyse on siitä, että onko mhy:t ymmärtäneet roolinsa metsänomistajien palvelijoina ja toteuttaisivat sitä sen sijaan, että tekevät pisneesiä ja leikkivät kaiken tietävää välikättä asioissa, joihin ei välikäsiä tarvita. Olisi ihan oikeaakin edunvalvonnan kaltaista tehtävää. Toivon, että yhdistykset strategioissaan asemoivat itsensä oikein metsäalan toimijakenttään ja jättää liiketoiminnan kilpailun vähemmälle.
Tämä liittyy sikäli keskusteluketjuun, että voisiko joku oikeasti tehdä asialle jotain, jos haluaisi ja saisi aikaiseksi?
Vastaan kuitenkin: näinhän se menee! Kemera-tuet maksetaan metsänomistajille, joten he viime kädessä vastaavat, että työt on tehty säädösten mukaan. Lain 4§ 1. mom. ”Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle.” Eli tuen saaja ei ole urakan suorittaja, vaikka se meneekin urakan maksuihin.
Tämä Tomperin esittämä ongelma oli laajemmin esillä Otson sotkujen yhteydessä ja vaara on todellisempi noissa metsänparannushankkeissa (tiet, ojat): rahat käytetty – jälkeä ei syntynyt – koska tukiehtojen mukaista jälkeä ei ole syntynyt, takaisin perintä maanomistajalta. Eli pahimmillaan et ole hyötynyt mitään ja joudut vielä maksamaan käytännössä saamattomat tuet takaisin valtiolle korkoineen. Sama voi käydä, jos metsätien jälkihoitovelvoite on laiminlyöty ja tie ei enää toimi metsäautotienä.
Siis ymmärsin kysymykseksi sen, että keneltä peritään tuet takaisin, jos peritään?
Tämäpä olikin mielenkiintoinen kysymys! Periaatteessa voi ja pitäisikin Kemera-lain mukaan periä tuet takaisin. Oikeastaan niitä ei olisi lainkaan saanut maksaa, vaikka rahoitushakemus on hyväksytty. Kemera-laissa todetaan (2§ 2.mom) ”Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohde, joka voi olla jakautunut usealle alueelle, täyttää vähimmäispinta-alaa koskevan vaatimuksen ja käsittelyn jälkeiset puuston tiheyttä, poistumaa, keskipituutta tai rinnankorkeusläpimittaa koskevat vaatimukset ja että kohteelle ei käsittelyn jälkeen jää välitöntä hoidon tarvetta.”
Samaa enskaa oli harventamaton alue. Hyvä puusto. Ainoa jotenkin ymmärrettävä syy olisi, että siihen reunaan hiukan soistunut, joten vähän poikkesi kuvaltaan. Talvihakkuu, joten pehmeyttä ei tarvinnut pelätä. Mutta kuten suorittava sanoi – siirtely maksaa, niin on se pöljää, kun ei hakkaa koko aluetta samalla siirrolla. Siis se hakkaamaton rajoittui suoraan hakattuun alueeseen.
Mutta kuten sanottu, mielenkiintoista seurata, minkälaiseksi tuon saa kehitettyä huonosta enskasta huolimatta, kun hyvä puusto kuitenkin.
Enpä ole tuosta metsäkoneyrityksestä kuullut sen koommin. Tässä on tulos, kun homma vastuutetaan kokonaan hakkuukoneyrityksille…eikä seurata kuka siellä ja mitä tekee leimikon kestäessä. Jos vaikka oli alueyrittäjän aliurakoitsija? Paskintahan noissa, että mikään ei oikein korjaa vahinkoa. Onneksi hyväkasvuinen maa, niin luonto korjaa paljon, vaikka kiertoajan aikana vahinkoa tuli.
Onneksi noita sattuu harvemmin. Itselle toistaiseksi ainoa pitkältä ajalta
Mehtäukko – kyllä siinä minun kohteessa suurin selitys on huono kuski. Myös kolhuja oli kakkosharvennuksen kuviossa (sama leimikko) niin, että ostomiestäkin hirvitti. Yhdessä kohtaa oli yhden puun kaadon yhteydessä onnistuttu kolhimaan 6 pystyyn jäänyttä 🙂 Tämä oli niitä harmillisia kohteita, joihin ei itse ehtinyt täältä kauempaa kesken hakkuun katsomaan.
Osasyy tuossa enskassa oli kyllä varmaan se, että oli vähän eriparisesti kasvanutta ja maastonmuodot, mutta ne on huono selitys. Kuten toisessa ketjussa oli puhetta, pieni jalkatyö ennen korjuuta olisi ollut paikallaan. Myös hyvän näkyvyyden mäntyinen laki (enskaa sekin) samalla kuviolla oli aivan kummallisesti ristiin rastiin ajettu. Yksi neljänneshehtaarin nurkka oli jäänyt kokonaan hakkaamatta.
Tämä oli niitä sellaisia kohteita, että ..tti pitkän aikaa sen jälkeen. Piti asioida siitä aina asiakkuusjohtajaa myöten.
No ei tokikaan se minun tapaus ole käytäväharvennus, vaan pilattu hyväkasvuinen kuusikko. Siinä on kuitenkin samoja elementtejä – vähän tiheämpi ajouraväli ja harventamaton tai lähes harventamaton ajouraväli. Nyt muutaman vuoden seurannan perusteella näyttäisi, että toinen harvennus on tehtävä normaalia aikaisemmin, ettei oksat kuole liian korkealle. Mielenkiintoista onkin, miten ajourat asettuvat seuraavassa harvennuksessa?
Tällaisiahan syntyy, kun tunari koneyrittäjä tekee liian leveitä ajouria liian tiheään. Itsellä yksi tällainen yhden tunarin jäljiltä. Mielenkiinnolla odotan, miten se siitä kehittyy. Siis GPS:stä ja kartoista huolimatta osa ajourista 13-15 metrin välein ja ylileveitä. Ajourien välit sitten jäivätkin harventamatta, kun takana paistoi toinen ajoura Keskimääräinen ajouratiheys varmaan 15 m. Kyseessä MT-kuusikko. Vähän piti kuitenkin käydä pahimmat tiheiköt sitten itse korjaamassa. Tästä Group maksoi kyllä korvauksiakin, vaikka korvauksia pienentääkseen otti samaan tarkastusmittaukseen UPMn hyvin tekemän viereisen kuvion harvennuksen – heh heh. Ei osannut tarkastajakaan karttoja lukea.
Taisi joku muukin laittaa kännissä äpillä auton lämpiämään etänä ”
Pysäköitynä ollut auto paloi Skinnarilassa”Ei pohjapinta-alan ja runkoluvun mittaaminen kovin vaikeaa ole. Kysehän tuloksissa on siitä, että nämä lakirajat eivät täyty lähes 60% tutkituista kohteista. Yleensä ollaan jo aika pahasti pielessä, kun lakia rikotaan, olkoon syyt mitkä tahansa.
Tässäkin mentänee normaali kaavalla: ensin kiistetään, sitten kyseenalaistetaan tulokset ja lopulta yritetään vierittää syy muualle (huono lähtötilanne, väärät ohjeet, ”pakko” jne.)