Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Erittäin kiinnostava aihe, kertokaa vaan lisää. Ketju on tosin väärä, mutta näitähän nyt sattuu.
Suattaapi ollakkii. Polkuja alueella ei juurikaan enää ole, koska ulkoilijat ovat ymmärtäneet, millainen paikka on.
Laittaisin auton parkkiin osoitteiden Yläjuoksu 5 ja 7 paikkeille (pysäköintikieltohan päättyy aina risteykseen) ja lähtisin alkuun siitä rivitalot itäpuolelta kiertäen. Sieltä löytyy hieno kirjanpainajan tappama kuusikko ja pieni torjuntahakkuu (suojelualueen ulkopuolelta). Tämän jälkeen voi valua ojanotkoon ja vaihtaa puron länsipuolelle. Pienen mäen pohjoisreunassa olevalta jyrkänteeltä voi sitten yrittää suunnistaa viistosti pohjoisessa olevaan Örkkiniityntien mutkaan. Paluumatka tekeekin luultavasti mieli jo tulla tietä pitkin.
Sitä ravintoa halutaan lisätä nimenomaan siitä syystä, että bambit ja hirveydet saisivat ruokaa, ja se kerrotaankin. Se, mitä ei kerrota, on se, että lisäruokinnalla ei ole tarkoituskaan estää vahinkoja, vaan että toimenpiteillä tavoitellaan mahdollisuutta pitää entistä suurempaa määrää valtion karjaa.
Sinänsä muuten mielenkiintoinen kysymys, että on olemassa joku organisaatio nimeltä Riistakeskus, jolla on valta asettaa tavoitteeksi, että vieraslajituholaisten määrää Pohjois-Savossa kasvatetaan. Riistakeskus voisi alkaa ostamaan ihan omia metsiä, aidata ne, ja laittaa sinne ne tavoittelemansa eläimet.
Suosittelen kaikkia pääkaupunkiseudulla asuvia tai siellä vierailevia tekemään retken Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualueelle, joka löytyy Espoosta Örkkiniityntien länsipuolelta.
Kertokaa sitten, kun olette siellä käyneet, että mitä mieltä olette luonnonpoistumasta. Jos satuitte ylipäätään pääsemään sieltä pois. Jos Anneli menee ja on kaunis ilma, niin ota muutama kuva lukijoiden kuviin.
Hmm.
Luulen, että jossain vaiheessa joillakin menee hermo siihen, että tekoäly tuottaa merkityksetöntä höttöä ja toinen tekoäly lukee sitä ja taas valikoi dataa käyttäjän tarpeisiin.
Monia erilaista sisältöä tuottavia ammattiryhmiä menettää työnsä, eikä menetys rajoitu vain visualisteihin, toimittajiin jne., vaan todennäköisesti aletaan syödä myös mm. koodareita, lääkäreitä ja juristeja. Käytännössä ensin hankaloituu pääseminen näille aloille, kun uusien tekijöiden tarve pienenee, ja vasta sitten päästään saneeraamisen pariin. Joillakin aloilla kalkkeutunut lainsäädäntö suojaa työpaikkoja (esim. lääketiede ja julkishallinto) jonkin aikaa. Oman suppean kielialueen suojaava merkitys laskee. Käytännössä aloilla menestyvät ne, jotka ensimmäisenä ottavat työssään käyttöön uudet välineet ja oppivat hallitsemaan ne tehokkaimmin.
Mitä töitä sitten jää jäljelle? Yhteiskunnan hallinto (terveydenhuolto, turvallisuus jne.), henkilökohtaisen palvelun alat (hierojat, PT:t, matkaoppaat ym.), alkutuotanto ja pieni määrä suorittavaa teollisuustyötä. Ehkä lisääntyvää kurjistumista ja jonkinlainen prosessi, jolla otetaan niiltä viisaasti valinneilta, joilla vielä jotain on, niille, joilla ei enää ole.
No niin, hakuikkuna on sitten sulkeutunut.
Hain varmuuden vuoksi tukia kaikkiin mahdollisiin nmh-kohteisiin, katsoo sitten talven ja kesän aikana, mitä niistä on rahallisesti järkevää tehdä eli paljonko METKAsta säästetään.
Voisin veikata, että varmaan kaikkien epämääräisten ojitushankkeiden ja muidenkin epämääräisten hankkeiden osalta olisi ollut nyt hyvä aika hakea tukia, koska on selvää, että tukitason heikkeneminen ja Metsäkeskuksen irtisanomiset aika todennäköisesti heikentävät työmotivaatiota ja valvonnan määrää ja laatua.
Markkinahintatilannetta en vielä tiedä, mutta kaksi omituista tapausta:
1) Naapuritilalla hakkuut käynnissä. Soitin ostomiehelle ja tarjosin niiden kylkeen pientä harvennuskauppaa, joka olisi samalla muuttanut naapuritilan talvikuvioita kesäkohteiksi. Nyt kulunut 2 viikkoa, eikä mitään ole tapahtunut.
2) Ostin metsätilan mhy:n välityspalvelun kautta ja tilasin yhdistykseltä leimikon suunnittelun jäsenetuhintaan eli ilmaiseksi heti. Koska mitään ei tapahtunut, laitoin sähköpostikarhun neljä viikkoa myöhemmin. Tähän vastattiin kohtuullisella viiveellä ja luvattiin käydä viikon-parin päästä. Viestiin ei sisältynyt pahoittelua.
Summa summarum ja arvailua: Olisiko näin, että nyt ostetaan enää vain lähimmiltä tutuilta leimikoita supistuviin kiintiöihin ja pyritään mahdollisuuksien mukaan pelaamaan mahdollisimman paljon aikaa, jotta hintaodotukset ja tarjottavat hinnat ehtivät laskea?
Eiköhän tosiaan ihan nuo luontaisesti Suomen luontoon kuuluvat riistaeläimet riittäisi.
On ironista, että jotain varsin heikosti leviävää vieraslajikasvia lähdetään suunnilleen kriminalisoimaan, kun taas riistalajien hallinta on mitä on. Pajuangervo leviää kyllä puoli metriä vuodessa joka suuntaan, mutta ei juurikaan lisäänny siemenestä. Bambit sen sijaan – no, senhän me tiedämme.
Löysin metsästäni taannoin nuolukiven. Laitan vuokralaisen vaihtoon.
<p>Kysymys on oikein hyvä. Sanotaanko näin, että lampaanrasva ei ole siellä biosidien tai pestisidien kovassa ytimessä enkä osaa määritellä, mikä ”tehoaine” siinä olisi. Oma tietopohjani koskee biosidiasetuksen ryhmää 21, jossa tilanne on käsittääkseni edelleen se, että kupariin, sinkkiin ja muihin myrkkyihin pohjautuvat antifoulingvalmisteet on rekisteröity ja rekisteröitävä biosidikemikaaleina, kun taas pohjaeliöiden kiinnittymistä liukkaudella estävät pintakäsittelyaineet eivät ole biosidiasetuksen tarkoittamia aineita eikä Tukes näin ollen niitä valvoisi.</p><p>Mutta, villi veikkaus on, että ainakin ilman ”tehokkuusväittämiä” ainetta olisi saanut myydä mihin tahansa muuhun käyttöön. En ollut ajatellut, että kasvinsuojeluaineille olisi oma säädöksensä, mutta samaa kauraa siellä tuntuu pitkälti olevan vilkaisun perusteella.</p>