Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Sanoisin näin, että Suomeen on jo hyökätty ja puolustus vuotaa kuin seula.
Jonkinnäköisenä lohtuna voidaan pitää toissavuotisia heinäpaaleja nelostien varressa. Ensimmäisellä peltoaukealla luki paaleissa Suomi 100. Toisella luki Liminka 540. Tämä antakoon hiukan perspektiiviä.
Rakkaat seniorikeskustelijat. Nyt pitää kaikkien muistaa, että suomalainen eläkejärjestelmä on varsin lähellä pyramidihuijausta. Kun kyse on työeläkkeestä, YEListä tai MYEListä, kukaan ei ole maksanut omaa eläkettään (vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat oma lukunsa). Suurten ikäluokkien ollessa työelämässä he maksoivat varsin pienten, 1920- ja 1930-luvulla syntyneiden ikäluokkien eläkkeitä, jotka perustuivat varsin pieniin ansioihin, koska kertymää ei tietenkään laskettu takautuvasti ajalta, jolloin eläkemaksuakaan ei maksettu. Tällä hetkellä suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä varsin terveinä ja monella on taustallaan ihan hyvät ansiot esimerkiksi ammatillisena opettajana. (https://www.talouselama.fi/uutiset/syntynyt-50-luvun-alun-jalkeen-hs-kuulut-elakejarjestelman-haviajiin/d67ce968-df5f-390a-9b0f-c130d236cb12)
Riippumatta siitä, ollaanko TYELin, YELin tai MYELin piirissä, kaikissa eläkejärjestelmissä ongelma on sama: maksajien määrä ei olekaan niin suuri, kun järjestelmää luotaessa kuviteltiin. Pyramidihuijaus toimisi hyvin, jos maksajia olisi paljon ja saajia vähän eli sikiäminen jatkuisi 1940- ja 1950-lukujen tahtiin. Vaikka järjestelmässä onkin muutaman vuoden rahat säästettynä sisällä, tosiasia on, että minä osallistun joka vuosi sekä eläkeläisten että muita sosiaalietuuksia saavien elatukseen varsin huomattavalla summalla. Okei, kultaisilla 1960- ja 1970-luvuilla verotus oli käsittääkseni nykyistä korkeampi, mutta sillä rahalla sentään sai uusia teitä ja kaikkea muuta mitä Kekkonen siihen aikaan tekikään. Tämän päivän rahastukset menevät lähinnä ihmisten elättämiseen.
Kuten joku kirjoitti, MYEL-rahastukseen heräämisessä on kyse nimenomaan siitä, että nyt ei meinaa ilmeisesti riittää rahat kaikkien EU:n myötä lopettaneiden maanviljelijöiden eläkkeisiin, ei niinkään siitä, että tässä jonkun nykymetsänomistajan eläkekertymän tarpeessa oltaisiin. MYELissähän oli pitkään mahdollisuus anoa vapautusta, jos oli muualla töissä, mutta sitäkään ei enää ole. Ymmärrän sinänsä eläkevakuutusmaksun maksaminen, jos asutaan itse keskellä 500 ha metsätilaa ja tehdään kaikki tilan hakkuut omalla motolla, mutta mutta… eikö sitten samalla voitaisi määrätä sijoitusasunnon pitämisestä maksettavaksi eläkemaksua? Ja pörssiosakekaupasta? Entä korvaako Mela, jos minulle tulee jännetuppitulehdus, kun kilpailutan puukauppaa Kuutiossa? Onko tämä nykyinen järjestelmä ylipäätään järkevä ja suhteellinen? Onko nykyaikainen sivutoiminen metsänomistaja tai metsäsijoittaja esimerkiksi tapaturmariskiltään samantasoinen kuin esimerkiksi 100 ha viljatilaa sivutoimena pitänyt maanviljelijä?
Kun omaan eläkkeellejäämiseen on noin 40 vuotta ja kun tietää, millaisessa valtiossa elää, voi olla varma siitä, että ei ole mitään takuuta siitä, että saa edes omansa pois sitten kun lähes kahdeksankymppisenä pääsee eläkkeelle.
400 kuutiota ja nuorena sileäksi? Kuulostaa aika köppääseltä palstalta 😀 Rakennatko palstalle myyntiin talon vai teetkö peltoa, vai oletko muuten vaan ahne ja tykkäät istutella taimia 😀
Pahoittelen aiemmasta MYEL- ja perheenjäsenet -kommenttia, joka pohjautui muistumiin 1980-luvulta eikä niinkään faktoihin. Työttömyysturvan puolella selvityspyyntöihin joutuu kyllä vastailemaan.
Jossain aiemmassa keskusteluketjussa kerrottiin, että yhtiöittäminen ei riittäisi MYELin välttämiseen, mutta toisaalta Mela puhuu itse sivuillaan maatilataloudesta (https://www.mela.fi/fi/elakevakuutus/myel-vakuutus/kenelle-vakuutus/yhtiomuotoinen-toiminta). Ota tästä sitten selvä.
Ennen kaikkea kaipaisin kuitenkin parlamentilta näkemystä siihen, että riittääkö Myelin välttämiseksi se, että perustaa yhden hengen ja kahden kiinteistön yhteismetsän, jossa on itse sekä hallitus että toimitsijamies. Vai onko yhteismetsäosuudet luettu pinta-alaan?
”tarvittaessa myös perheenjäseniä on mahdollisuus kytkeä siihen”
Tarkoitatko siis, että MELAn niin katsoessa, myös perheenjäsenet voidaan pakottaa maa- ja metsätalouden harjoittajiksi, vaikka he eivät sitä haluaisikaan 😉
On nimittäin aina mukavaa, jos on vaimo työttömänä tai muun vastaavan etuuden piirissä, perustella että vaimo ei työllisty metsätalousyrityksessäni eikä metsätalous työllistä häntä.
Metsätalouden kannattavuuden kuvittelua helpottaa se, että alalla on käytäntönä se, että kaikki kannattavuuslaskelmat tehdään aina nykyhinnoin, ja että kukaan ei noteeraa metsäkiinteistöjä päivittäin. Pörssiosakkeethan on siinä mielessä hauskoja, että esim. Nordnet kertoo joka päivä, mikä allekirjoittaneen osake- ja rahastovarallisuuden arvo on ja paljonko mikäkin erä on voitolla tai tappiolla. Metsän kanssa on siis paljon helpompi ikään kuin pettää itseään, kun kukaan ei ole muistuttamassa.
Ja kannattavuudessa on tosiaan eroja eri puolilla maata. Viimeisin maaliin mennyt ostokseni oli noin 35 ha tilakokonaisuus, jonka summa-arvo oli 63743, käypä metsätalousarvo 47807 ja kauppahinta 52700. Arvio oli alkukesältä eli hiukan alakanttinen ostopäivän tilanteeseen nähden, heti hakattavaa noin 30000 eurolla jos haluaa hakata. Onnittelut muuten reva-metsärahatieteilijälle, myyjä on varmaan ajatellut, että tuosta saa hänen palstansa innokkaan ja asiansa osaavan omistajan. Jos haluaa olla tyylikäs, voi tietysti odotella, että myyjä kuolee tai dementoituu, ennen kun laittaa tilan myyntiin.
ihan mielenkiinnosta, niin paljonko Urokilla oli tuota manttaalija ja hehtaarija? Uutisoinnista ymmärsin, että MELA alkaisi kyttäämään ensisijaisesti todellisia suurmetsänomistajia, mutta toisaalta tuo määrättävä maksu kuulostaa pieneltä. Pitääkö tässä siis itse alkaa olemaan huolissaan?
Ja onko joku tehnyt hoitosopimuksen kaverinsa kanssa välttääkseen vakuutuksen? Kolmelle suurelle tai Mhy:lle en missään nimessä anna, mutta jos olisi hoitosopimus, joka maksaisi vähemmä kuin vuotuinen MYEL eikä sisältäisi tosiasiassa mitään hoitoa tai rajoituksia, olisin varmaan tuossa tilanteessa kiinnostunut.
Ja tosiaan jos metsä on sijoituskohde, niin on se kumma, että pörssiosakkeilla pelaamisesta ei kukaan ole määrännyt pakollista eläkevakuutusta otettavaksi. Mun mielestä tänhän pitäis oikeesti toimia niin, että metsänomistaja maksaisi vuotuisista metsästä tulevista ansiotuloistaan sitä eläkemaksua eikä joistain kuvitteellisista muunnetuista hehtaareista.
Kupsalle tiedoksi, että tarkoitus oli rakentaa sinne omakotitalo, ja laskin validaatioon metsän ja tontin hinnan erikseen ja molemmat yläkanttiin. Tässä mielessä siis kolaus, koska kunnan 1500m2 tontit eivät oikein kiinnosta ja meni vähän oman elämän suunnitelmat uusiksi joksikin aikaa. Mutta ostajaa käy sääliksi, kyllä.
70 euron kuutiohinnan voi juuri ja juuri ymmärtää, jos tilassa on vain päätehakkuumetsää ja taimikkoa, koska silloinhan ne taimikot ikään kuin nostaa sitä ennestään korkeaa tukkipuun kuutiohintaa. Tässä tapauksessa kun taimikoita tai muita arvoja ei ollut ja keskimäärin 35-40-vuotiaassa puustossa on vielä iso osa kuitua, niin tuolle kuutiohinnalle ei ole periaatteessa senkään vertaa perusteita.
Ylipäätään olen metsäarvioissa hymyillyt sille, että ylitiheillä ensiharventamatta jääneillä kuvioilla tahtoo olla ihan normaalit ikään perustuvat odotusarvokertoimet, joilla puuston kuutiomäärä kerrotaan. Jos kuitenkin jopa puolet runkoluvusta pitää ottaa heti pois, puolet odotusarvostakin taitaa hävitä savuna ilmaan hakkuussa.
Ymmärrän kyllä, että tosimies viilaa ja harittaa sahanterää ja paistelee makkaraa nuotiolla taukojen aikana. On myös ihan ookoo, että saha revitään narusta käyntiin, koska niin on aina ennenkin tehty.
Itse taas menen mieluummin metsään töihin silloin kun menen, ja homman pitää olla siellä maasto-olosuhteissa mahdollisimman vaivatonta ja keskittyä itse pääasiaan eli purun ottamiseen pois. Eli siis yksi ääni Irmalle.
Olipa tässä muutama viikko sitten Metsätilat.fi-tarjouskilpailu eräästä metsäpalstasta Varsinais-Suomessa. 2500m3 ja 16,5 ha. Pääasiassa 10 vuotta sitten ensiharvennettuja kasvatusmetsiä, vähät päätehakkuumetsät huonoja, kasvatusmetsissä vielä paljon koivua. Käypä metsätaloudellinen arvo noin 62000 euroa, toteutunut myyntihinta 130000 euroa. Tässä mielessä Oravan osakekin on järkevämpi ostos, koska siellä osakkeen takana oleva nettovarallisuus on suurempi kuin osakkeen hinta.
Ei siinä mitään, saahan sitä toki maksaa, jos tykkää. Vitutti kyllä, kun jäin vajaalla parilla tonnilla rannalle kyseisessä kaupassa. Mutta oikeastaan samaan aikaan käy ostajaa sääliksi, koska on aika hankala kuvitella, miten tuon ostoksen saa ikinä kannattavaksi, vaikka velka onkin halpaa.
Jossain vaiheessa voi myös olla, että tulee taas sellainen aika, että pankit arvioivat vakuuksien arvot jostain syystä uudelleen, ja silloinkin kävisi ostajaa sääliksi. Pankkina minun olisi hankala ymmärtää, miksi tuollaisen kohteen vakuusarvo olisi esimerkiksi 60 % 130000 eurosta. Todennäköisesti jossain vaiheessa pankit myös lakkaavat rahoittamasta tämäntyyppisiä kohteita, mikä taas sitten heikentää realistisempienkin metsänostajien lainansaantiedellytyksiä.
Sinänsähän tästä voisi yrittää päätellä, että joku jossain, jolla on rahaa, uskoo vakaasti puun hinnan nousemiseen ja metsätalouden kannattavuuden merkittävään kohenemiseen.