Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava ystävämme ei pidä tästä kommentista yhtään, mutta paras lääke on varmaan se, että ensiharvennus tehdään hyvin varhain ja myydään energiaksi, ja seuraavaa harvennusta viivästetään hiukan ja se myydään yläharvennuksena sahalle.
Tällä naamalla 2,75 %, POP ja vakuusarvo 60 % ostohinnasta. Ei välttämättä ole viimeinen tingattu hinta edes. Suosittelen kyseistä firmaa lämpimästi. Käytännössä en koko korkoa joudu maksamaan, koska harrastelen ylimääräisiä lyhennyksiä sen verran paljon koko ajan, mulla on yleensä lähinnä aina vaan viimeisin tila velaksi ostettuna.
Nykyisellä korkotasolla ei tulisi ihan äkkiä mieleen pitää vaikka jotain 50000-100000 euroa vaan odottelemassa pankkitilillä, että jotain ostettavaa löytyisi.
Aikanaan kyselin asioita vakuutusyhtiöistä, kun metsää aloin ostelemaan, ja ne väittivät silloin, että suostuvat vakuuttamaan vain yhden henkilön kaikki metsät. Miten olette onnistuneet siinä, että olette vakuuttaneet vain osan? Ostamalla lisää vakuutuksen ottamisen jälkeen?
Ei ole vakuutusta, koska vakuutus ei korvaisi lannoituksesta aiheutuvia odotuksia. Yksi parhaita vakuutustuotteita on metsäkone, joka hakkaa ajoittain liian isot (=kalliit) puut pois.
Sellaista kesää ei tulekaan, etteikö tuota kohdetta hakkaamaan pääsisi.
Lisätieton myös, että kantatielle on 400 m.
Niin no yleisempi kysymys mikä tähän liittyy on se, että Metsälehtihän julkaisee keskihinnat. Etelä-Pohjanmaan alueella niitten väitetään olevan käppyrästä katsoen MäT 64,90 ja KuT 66 ja risat. Käytännössähän haitari tuosta ylös ja alas on ilmeisesti peräti sellainen 10+ euroa, joka sitten vaihtelee kohteittain ja josta ei julkisesti ilmeisesti kerrota missään. Näitä tekijöitä, jotka sitten nostaa tai laskee hintaa, on helppo luetella (tilan koko, kuljetuskelpoisuus, litrakoko, myyjän pärstäkerroin, ostajan mieliala jne.), mutta en ollut hahmottanut, että tuo olisi keskiarvoa huonompi kohde. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään 30 m leveä ja 4 km pitkä sarka halki erämaiden 😀
Jos teillä olisi 0,8 ha ja noin 200 kuution päätehakkuu eteläpohjalaisen kylätien varressa (yksityinen soratie kuivalla kankaalla), ja teille olisi tarjottu mäntytukista 63 ja kuusitukista 65, niin miten suhtautuisitte? Ja miten ottaisitte suhtautumisenne ostomiehen kanssa puheeksi?
Tuota noin, arvoisat herrat. Minäkin uskon siihen, että erilaisia vaihtoehtoja on ja niistä voidaan valita eri tilanteisiin sopivat. Jos nyt kuitenkin Harjavallan Haapa & Rööri Oy Ab ei ota kesäretkeläisiä vastaan vielä, niin olisiko mitään järkeä lähteä porukalla kiertämään jotain Pukkalan tms metsiä päiväksi? Siellä voi sitten ihan kysellä mitä tahansa ja urputtaa mistä tahansa.
Metsäimpeeriumini on toistaiseksi sen verran hajallaan pitkin Järvi-Pohjanmaata ja Siikasavoa, että en ala sitä vielä tässä vaiheessa esittelemään. Mutta voisi ehkä olla ihan mukavaa, jos tämänkertainen isäntä olisi esimerkiksi Satakunnasta tai Pohjanmaalta. Kieltämättä hybridihaavikot olisivat ihan mielenkiintoinen kohde. Tai sitten voidaan etsiä 100 ha aukkoja tai jk-metsiä 😀
Gla kirjoitti: ”Toisen tukena on kirjaviisaus, jossa hoidetaan toisten rahoilla toisten metsiä. Vaihtoehtona on vuosikymmenten mittainen näyttö omalla rahalla omia metsiä hoitaneiden ammattimaisten metsätalouden harjoittajien valinnoista.”
Viittasiko tämä, että hoidetaan toisten metsiä ilman omaa taloudellista riskiä metsänhoitoyhdistykseen? Sitähän ne kai tekevät, tai ainakin näitä korjuupalvelukauhutarinoitahan riittää, jossa jäljelle on jäänyt lähinnä metsänomistajalle lasku? 😀