Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen erittäin varma siitä, että palkkatuloistani maksettava noin 25 % eläkemaksu menee iloisesti jo entuudestaan varsin varakkaiden suurten ikäluokkien eläkkeisiin ja että en tule todennäköisesti koskaan itse saamaan eläkettä senkään vertaa kuin mitä olen maksanut. Kaikella rakkaudella heitä kohtaan, joiden eläkemaksut olivat hiukan pienemmät silloin kultaisella 70-luvulla, jolloin töihin pääsi, kun oli suunnilleen kaksi kättä eikä ryypännyt yli 4 päivää viikosta.
Itsekin olin pitkään oman eläketurvan maksimoimisen kannalla, mutta olen sittemmin tullut siihen tulokseen, että eläketurvajärjestelmä muistuttaa hiukan pyramidihuijausta. Se toimi(i) hyvin niin kauan, kun on varakkaita maksajia on paljon ja eläkkeensaajia on vähän ja he ovat pienieläkkeisiä (kuten siis kultaisella 70-luvulla). Jotta maksajien ja saajien välinen maksu- ja määräsuhde olisi nyt sama kuin silloin, Suomeen pitäisi laivata muutamia miljoonia maksukykyisiä maahanmuuttajia.
Joten siis, toistaiseksi, kaikki päivärahat, kilometrikorvaukset ja pääomatulot, tervetuloa luokseni. Jos työnantajan maksuun laittamasta 1000 eurosta on 250 euroa eläkemaksua ja 375 euroa (50 % jäännöksestä) veroa, niin ei ehkä ole ihme, että erinäisiä töitä kannattaa ostaa Romaniaan tai Bulgariaan rekisteröidyiltä yrityksiltä.
Joku voisi myös analysoida kohdan 5.6 viimeistä lausetta:
(Aiemmin käytetty) Metsävähennys vähentää siten ainoastaan yhtiön verotuksessa vähennyskelpoista metsän poistamatonta hankintamenoa.
Omat aivoni eivät juuri tällä hetkellä toimi.
Samoin voi miettiä sitä, että jos Kemerat edellyttävät, että yhtiö harrastaa vain metsätaloutta, niin voiko sitten puhdasta metsätaloutta harjoittava olla muuta sijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön tytäryhtiönä.
Kiitokset Annelille slaideista. Varainsiirtovero poistui näiltä yhtiöittämisiltä siis vuoden vaihteessa.
”Maa- ja metsätalouden harjoittajan toimintamuodon muutoksessa perustettavaan osakeyhtiöön voidaan siirtää sekä maa- että metsätalous tai ainoastaan jompikumpi näistä toiminnoista. Tuloverolain 24 §:n soveltamisen edellytyksenä on tällöinkin se, että siirtyvään toimintaan liittyvä omaisuus siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle” (Hallituksen esitys 109/2017)
Käytännössä kannattaa varmaankin odottaa sen verran, että ensimmäisistä verottajan ennakkoratkaisuista saadaan hallinto-oikeuskäytäntöä. Samoin voi olla miettimisen arvoista se, miten suurta korkoa yhtiölle metsän ostoon annetusta rahalainasta uskaltaa kiskoa, ettei kyse ole peitellystä osingosta.
On se nyt vaan tyhmää maksaa liikaa.
Näin vakavasti, luulen, että useimmilla meillä on jokaiselle ostettavalle metsätilalle sekä
a) hinta, joka siitä kannattaa omasta mielestä maksaa
b) hinta, jonka haluaa maksaa ja hymyillä
c) hinta, jonka voi tarvittaessa maksaa, jotta kauppaan pääsee
ja että nämä kolme eivät välttämättä ole samoja useimmilla meistä.
Okei. Eli siis välttääkseen MYELin, pitää omistaa itse max 30 % yhtiön osakkeista ja muijalla tai muilla saman talouden jäsenillä saa olla max 20 %. Eli siis tarvitaan 2 pariskuntaa tai muualla asuvia lapsia, jotta yhtiön saa järkevästi pystyyn tässä suhteessa. Mutta mikäli ymmärsin oikein, niin hehtaareilla ei ole kuitenkaan mitään rajaa tässä, jolloin toisin sanoen yhtiö voi omistaa metsää vaikka 5000 hehtaaria, kunhan näissä rajoituksissa pysytään.
Myös tämä oli kiinnostava tieto sellaisille, joilla on jotain puun jatkojalostuspuuhaa:
Eikö sitä varainsiirtoveroa olla poistamassa ainakin maatalouden yhtiöittämisen osalta, Anneli?
Minuakin kiinnostaa, jos jollakulla on kokemuksia. Erityisesti sen suhteen, voiko MYELin maksamisen välttää harjoittamalla metsänhoitoa yhtiömuodossa. Älkääkä kertoko miten ihana sitä on maksaa tai miten hyvä juttu se on, rahanmenoa se on sekin ja varsin tarpeetontakin henkilölle josta maksetaan myös TYELiä ja jolla on eläkeikään yli 30 vuotta.
Kannattaa käydä katsomassa myös https://www.metsamarkkinointi.com/metsakiinteistot.htm . Kopterikuvat on ihan kivoja.
Ihan kysyisin, että onko kukaan palstalaisista ostanut metsää koskaan huutokaupat.comin ulosottohuutokaupoista ym.? Olen niitä joskus seuraillut ja olen katsellut, että viimeistään viime metreillä hinnat yleensä nousevat järkyttäville tasoille.
Minunkaan mielestä metsäkauppojen tekeminen ei ole sieltä reilummasta päästä. Asuntokauppoihin on tosin se ero, että metsässä on aina näyttö avoinna ja aika pitkälti kuntotarkastuksenkin voi tehdä itse.
Pari kommenttia keskustelussa käyneisiin aiheisiin:
1) yrittäjän ja työntekijän määritelmät pitäisi yhtenäistää verotuksen, työlainsäädännön, työttömyysturvalainsäädännön ja eläkelainsäädännön kesken. Tällä hetkellä sama ihminen voi olla eri lain mukaan eri asemassa, ja sitten tulee vaarallisia väliinputoamisia.
2) pitemmällä aikavälillä pitää miettiä yrittäjän ja työntekijän aseman yhtenäistämistä (verotus, eläkkeet, työttömyysturva)
3) ammattikoulun opettajaksi pyrkivältä edellytetään tällä hetkellä 3 vuoden työkokemusta alalta (tietyin poikkeuksin). Kun on esimerkiksi 21-vuotiaana päässyt ammattikoulun opettajaksi, on noin 45 vuotta aikaa etääntyä työelämän todellisuudesta. Esittäisin, että tähän pitäisi olla joku kertausharjoituksia vastaava systeemi tai pakollinen vuorotteluvapaa, jonka aikana oltaisiin oikeissa töissä esim. 2 kertaa työuran aikana yksi vuosi.
AJ:n juttuihin, niin käytännössähän MHY:lle annetaan avoin piikki auki joka asiassa. Puuta tulee jostain minkä verran tulee ja kuluja tulee mitä sattuu tulemaan. Ns. oikeassa liiketoiminnassa liiketoimintariskistä voidaan sopia, ja niin sovitaan tässäkin, mutta MO kantaa sen 😀