Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Sitä auttaa, että pintaan jää sammaleesta vapaa istutuspinta ja alle maatuvaa sammal-/kunttakerrosta. Kääntömätäskin on usein myös vähän koholla, mutta ei niin paljoa että kuivuminen uhkaisi liikaa. Jos teet laikun eli pelkät sammaleet pyyhkäiset, niin monttuhan siihen tulee ja kun muutenkin on jo märkyys vaivana.
Miksipä ei voisi. Vedenpintahan nousee ojien välissä, joten jos ojia on tiheämmässä, tämä laskee vedenpintaa saralla. Toki tämä nostaa ojituksen kustannuksia.
Ovat paalujuurisia, jos olosuhteet sen sallivat. Mänty kasvaa ja voi hyvin ilman paalujuurtakin. Mutta olisihan se ihan loogista, että kuusella riittää matalammat ojat. Tosin pintajuurinen kuusi turvemaalla kuulostaa aika myrskyalttiille.
Varmaan istutus hoidetaan niin kuin matalaturpeisellakin suolla.
En usko että kiertoaika Etelä-Lapissa on enää yli 100:aa vuotta. Luulen että Lapin metsissä on paljon historiallista painolastia lähtien puiden genetiikasta ja ulottuen myös metsänkasvatusmenetelmiin. Lappiin on rakennettu niin paljon puuta käyttävää teollisuutta, ettei ostajista pitäisi olla pulaa. Meri-Lappi tietenkin olisi järkevin sijainti metsätilalle, mutta jotenkin se seutu ei niin viehätä virkistyskäytön vinkkelistä. Ja toki sillä suunnalla tilat ovat kalliimpiakin.
Onhan metsän kasvussa paljon eroa, mutta niin on myös palstojen hinnoissa. Ja miten paljon sitä kasvueroa on huomioiden ilmastonmuutoksen suurempi vaikutus mitä pohjoisemmaksi mennään. Ja miltä osin eroa on vielä kavennettavissa esim. vesitalouden parantamisella ja lannoituksella. Pohjoisen metsissä on yhä aika paljon ojittamatonta potentiaalista metsänkasvatusaluetta, enkä puhu nyt suoranaisista joutomaista. Ja sitten vielä puiden genetiikka. Pohjoisessa metsiä on valtaosin uudistettu siemen- ja ylispuiden avulla. Kun ilmasto on muuttunut, nämä historialliset puukannat eivät ehkä enää edustakaan optimia. Jos käyttäisi Etelä-Lapissa esim. kainuulaista taimikantaa?
