Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Viewing 10 replies - 81 through 90 (of 237 total)
  • jpjulku

    Kyllä on tarkoitus dyneemaköydet laittaa vinsseihin. Vinsseissä myös kauko-ohjaukset, eli ei tarvitse itse törötellä tulilinjalla.

    Puuki, kärry on omatekemä, ja selvästi järeämpi kuin mönkijöihin tarkoitetut kärryt. Farma 4.2 nostaa metristä 1580 kg ja neljästä metristä vielä 490 kg. Kärryssä on erikoisuutena Black Bruinin napamoottorit. Tarkoittaa sitä, että kuorman kanssa mönkijällä ei vedetä vaan mönkijää työnnetään? Ainakin liikkeelle lähtö avustetaan aina napamoottoreilla. Vauhtiin päästyä 7oo kuution nelivetomönkijällä vetää jäällä suoraa linjaa 3.000-5.000 kg alustasta ja kelistä riippuen. Mönkijässä on myös välityksiä pienennetty ja ketjut tietty renkaissa. Pitoa voisi vieläkin lisätä laittamalla suolavedet renkaisiin.

    Jätkä, me myytiin kuukausi sitten meidän Valmet Terra museoitavaksi Konnevedelle. Siellä on kaveri, joka niitä keräilee.

     

    jpjulku

    Kiitos jo tähänastisista neuvoista, vinkeistä, kokemuksista ja näkemyksistä. Saaren rannat ovat paikoin melko viettäviä, mikä auttaa paljon. Mönkijän omassa vinssissä on vetotehoa kaiketi noin tonni. Täytyy kärryyn viritellä toinen vähän riskimpi sähkövinssi, jossa vetopiste olisi vähän korkeammalla. Kalliitahan nuo sähkövinssit eivät ole. Hitaita toki varmaan ja nähtäväksi jää, jaksaako mönkijän laturi syöttää tarpeeksi virtaa.

    Berza, Trajukan kaveri vain totesi, ettei 3100:sta saa. Saksassa ja Ruotsissa noita näyttää olevan liikkeissä myynnissä. Olisiko poistuva malli, mutta jälleenmyyjillä yksittäiskappaleita omissa varastoissaan. Tuo 3100 mallina kiinnostaa siksi, että painoa vain 800 kg, mutta tehoa kuitenkin 31 hv. Itse kun olen nyt tekemässä lähinnä näitä saarihommia, jolloin paino on tietenkin kriittinen tekijä. Täytyy kuitenkin vielä miettiä noita isompia malleja. Olet siis ollut tyytyväinen omaan Branssoniisi. Millainen kärry sulla on perässä? Jos haluat enemmän kertoa kokemuksistasi, niin mun maili on jari-pekka.julkunen@varma.fi ja puhelin 0405046181.

    jpjulku

    Metsäkupsa, mikä siinä tulee vastaan jos turhaa? Tarkoitus siis että kalusto on jäällä paikallaan vinssatessa.

    jpjulku

    Puuki, hyvä pointti. Mönkijä-kärri yhdistelmä painaa ehkä 1.500 kg. Saa sen vaikka avantoon sidottua.

    jpjulku

    Oli tarkoitus hankkia tuollainen pikku-Bransson, mutta maahantuojan mukaan kyseistä mallia ei saa ja ei nyt ehdi sitä itse lähteä Ruotsista tai Saksasta hakemaan https://m.youtube.com/watch?v=r4cKcgEDvmI&vl=sv

    Kalusto on nyt Yamaha Kodiak 700 mönkijä ja napavedolla varustettu kärri, jossa Farma 4.2 -kuormain. Kuormaimessa hydraulinen vinssi mainitulla 600 kilon vetokyvyllä. Ei siis ole traktoria käytössä. Kalustosta vielä sen verran, että järeää kalustoa olisi kyllä tarjolla, mutta jäät ovat petollisia, vaikka sitä ajoreitillä nyt melko hyvin onkin. Saaren kaislikkoiset rannat ovat heikkoja, ja niitä pitää vähän lisäjäädytellä. Siitä huolimatta en kovin isolla traktorilla ajelisi.
    Yksi puunostaja haluaisi järeimmät tyvitukit 6-8 metrin mittaisina. Sahaisi niistä 10 tuuman pelkkaa. Sellainen pölkky painaa tonnin. Puusta saa tietty sellaisen hinnan että pölkyt kannattaa vaikka yksitellen mantereelle rahdata. Ja tuolla kalustolla melkein joutuukin.

    jpjulku

    Lasse, arvostaisin aiheessa pysymistä, mutta jäätä nyt 40 senttiä kun on pitänyt reitit lumettomana. Pidempi pakkasjakso alkamassa. Miksi? No miksi nyt täällä mitään.
    Järeimmät puut kaksi kuutiota, suurin osa toki alle kuution runkoja. Kaksi kuutioinen mäntyrunko painaa noin 1700 kg. Luulisi, että lumessa vinssaaminen vaatii voimaa..niin kuinkahan suuren osan puun painosta. Ja miten voiman tarve riippuu siitä, vinssaako latva vai tyvi edellä. Ja miten se vetopisteen korkeus mahtaa vaikuttaa.

     

    jpjulku

    Stihl 460 ja 490 löytyy. Molemmat hyviä sahoja. Pienemmässä ja vanhemmassa tehty kytkinremppa, mutta kyse lienee enemmän käyttövirheestä. Liian nuuka kaasu. Toki myös paljon sahattu. Vaikea sanoa, miten voisi sahat olla parempia.

    jpjulku

    Ollut noin vuoden juurikin kyseinen Makitan malli. Ei ole kuin hyvää sanottavaa. Käyttö ollut lähinnä 3-5 metrisen taimikon harvennusta ja etukasvuisten koivujen poistoa. Kun käyttö on tuollaista, että kaatojen välillä joutuu zoomailemaan latvoja, kuuntelemaan linnunlaulua jne eli taukoa kaatojen välillä tulee, parempaa laitetta ei ole. Siinä käytössä 5 Ah akkupari kestää lähes 2 tuntia. Ja kun noita akkuja löytyy hyllystä sen kolme paria (kun todetusti käyvät hyviin moneen Makitan vempeleeseen), niin mies hyytyy ennen kuin saha. Tuplalaturi on kätevä laite, jos peräkkäisinä päivinä tekee pidempää päivää.  Akkusahan myötä sahailu ja samalla luonnosta nauttiminen on avautunut ihan uudella tavalla. Ei ole todellakaan ikävä meteliä, saati pakokaasun käryä. Lisäbonuksena laite on myös erinomainen työkalu rakennuksilla. Sähkö on myös hyvin edullista verrattuna bensaan&öljyyn. Jatkoon ilman muuta!

    jpjulku

    Lopputulema on, että välillä metsävähennystä käsitellään tilakohtaisesti, välillä ei. Voisi mennä ihan hyvin niin, että metsävähennys ei tuloudu, koska toisen tilan vähennyspohja on riittänyt täyteen vähennykseen. Veronmaksun ajoituksestahan lopulta on kysymys.

    jpjulku

    Juuri näin. En ole siis tilan B hankintahinnasta tehnyt mitään metsävähennystä, vaan olen tehnyt sen yksilöimättömästä metsävähennyspohjasta. Ei tilan B:n laskennallisen metsävähennyksen pitäisi silloin tuloutuakaan. Sitten jos muu vähennyspohja ei riittäisi, pitäisi vasta tuloutua.

Viewing 10 replies - 81 through 90 (of 237 total)