Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Olen tehnyt pihapiirin puistometsissä koivun tuoreiden oksien karsintaa loppukesästä ja syksyllä. Puistometsissä karsittujen tuoreiden oksien läpimitta oli pahimmillaan jopa 50-70 mm. Karsinnan jälkeen kovut ovat kasvaneet nyt 15-20 vuotta ja päältäpäin katsoen karsinta onnistui hyvin.
Pystykarsittuja koivuja on jo harvennettu, mutta valitettavasti en ole päässyt sahaamaan niitä (siis pitkittäin) sahatavaraksi tai pelkaksi. Vasta sahalla voisi tutkia tarkemmin karsinnan laatua ja sen vaikutusta. Huo harvennetut koivut menivät tässä vaiheessa sulfaattikeittoon.
Oma kokemus on, ettei kevätahava kuivata tuoreiden oksien leikkuuhaavaa. Olen nähnyt kevättalvella karsittuja koivuja, jotka alkavat itkeä mahlaa kuitenkin keväällä. Veikkaisin jäljistä päätellen, että näissä vuototapauksissa on myös iso lahoriski.
Halon ohjeilla putoamme pahemmin kyydistä.
Sellulla menee nyt tosi lujaa, pakkauksilla myös.
Tulevaisuus on biomateriaaleissa ja sahatavaraa kannattaa jatkojalostaa myös Suomessa. Poltettavaa tulee siinä sivussa, kun tekee niitä parempia tuotteita.
Julkisuuteen on tullut monia hyviä uusia mahdollisuuksia ja monta on vielä kohta tulossa ja julkistamatta.
Polttopuun kasvattamisella Oy Suomi Ab ei elä.
Sanokaapa aktiivikarsijat, että onko tukkikaupoissa tullut lisätiliä pystykarsituista. Omassa sahauksessa pystykarsittu kyllä menisi mukavasti, mutta entäpä normikaupoissa – siis tukinmyynnissä?
Aika ison alan meinaa Puuntakuinenkin karsia. Varmasti hyvä harrastus ja työnjälki jo kiittää tekijäänsä. Mutta oletteko päässet muuttamaan karsintaa rahaksi?
Omat karsinnat ovat olleet tähän asti käytännössä vain maisemakohteita. Varsinaisten talousmetsien karsintaan ei ole aika riittänyt, sillä koko ajan on joku muu homma priorilistalla edellä.
Jänis ja hirvi syövät erittäin mielellään poppeleita. Omakohtaista kokemusta on mm. palsamipoppelista, ruhtinaanpoppelista, laakeripoppelista, ruhtinaanpoppelihybrideistä jne.
Poppelit kyllä kasvavat nopeasti, mutta metsäpuuksi hybridihaapa voisi olla valinta, jos Populus-sukua haluaa kasvattaa.
Sensijaan peltomaisessa tehoviljelyssä myös muut poppelit ja pajut ovat hyviä. Pajuista etenkin vesipaju on antanut hyviä tuloksia.
Kertokaapa energiakasvien viljelyä ja EU:ta tuntevat, että miksi meillä pajujen kasvatus ei kuulu maataloustuen piiriin (peltoenergiakasvit). Käsittääkseni Ruotsissa ja Tanskassa viljellään pajuja ja siellä saattaa tukipolitiikka olla erilaista. Onko syynä aikoinaan käydyt EU-jäsenyysneuvottelut maatalouden osalta?
Meillä peltobiomassaa on tuotettu mm. viljelemällä ruokohelpeä. Muutamat bioenergia-ammattilaiset ovat sanoneet, että pajuista saataisiin parempi sato, mutta esteenä on Suomi-EU:n maataloustukipolitiikka.
Tällä palstalla on jo todettu moneen kertaan, että tuet vääristävät järkevää toimintaa väärään suuntaan. Nyt tuet ohjaavat viljelyä pois puuvartisten viljelystä. Kyllä olisi tukikirveelle töitä!
Varsinainen juonto normaalisti, mutta ehdottaisin jäänylitykseen pidempää välimatkaa vetäjälle ja puille. Väliin kettinkiä tai vaijeria.
Jään alta kun on paha päästä pois.
Timppa epäilee, että voisi asua kastuneessa betonitalossa?
Käypä joskus vaikka purkutyömaalla katsomassa millaiseksi sienimöksi kastunut eriste betonilaatan sisällä on muuttunut.
Kyllä se on niin, että ainakin lasi- ja kivivillat (mineraalivillat) ovat kastuneena erittäin hyvää kasvualustaa. Siellä on aina sen verran ravintoa, jota sieni tarvitsee elääkseen. Itseasiassa luottaisin puukuitueristeisiin enemmän kuin lasi- tai kivivillaan, jos vesivahinko on päässyt syntymään. Ne puhtaat puukuidut saattavat jopa estää sienen kasvun, jos ne saadaan nopeasti kuivaksi.
Vesivahinko betoni- tai tiilitalossa on jokseenkin samanlainen vahinko kuin puutalossa.
Vesi kastelee jokatapauksessa eristeet. On aivan sama, että onko eriste betonielementin sisällä tai puulevyjen välissä. Rakenteen tulee olla täysin vesieristetty ennenkuin se kestää vedentulon. Nykyaikainen uima-allas kestää vettä. Uima-allaskaan ei pidä vettä, jos se on pelkässä betonikupissa eikä sitä ole vesieristetty.
Saas nähdä viihtyvätkö Oulun Klubitalon asukkaat tai työntekijät enää talossa, jossa eristeet ovat kastuneet.
Mettämies !
Kenttäsahauksesta:
Viittasin tuolla kommentillani EU:n rakennustuotedirektiiviin, jossa rakentamiseen käytettävä puutavara on CE-merkittävä ja siis käytännössä lujuuslajiteltava. Mielestäni tällä direktiivillä laitetaan aivan turhaan kapuloita rattaisiin piensahoille.CE-merkintää ja rakennustuotedirektiiviä on käsitelty keskustelupalstan toisissa keskusteluissa.
Raakkitukeista saisi täysin kelpoa rakennuspuutavaraa monenlaiseen rakentamiseen, mutta EU on siis tukkimassa tämänkin reitin metsänomistajilta ja piensahoilta.
Hemputtaja kirjoitti asiaa ensimmäisessä lauseessaan viittaamalla taitamattomaan polttoon.
Suomessa on paljon polttajia, jotka eivät ymmärrä puun kosteudesta juuri mitään. Märän ja liian kostean puun polttaminen on yksi syy pienhiukkasten synnylle. Puun oletetaan kuivuvaan viikossa ulkona, klapipinot on peitelty tiiviisti, jolloin kuivumista ei tapahdu jne.
Uskon, että suuri osa palstan lukijoista on keskimääräistä taitavampia puunpolttajia, mutta aina voi taitoa kehittää.
Keskustelu sytyttämistavoista viittaa siihen, että poltetaanko puuta tehokkaasti vai päästetäänkä osa puun hiiliketjuista palamattomana taivaalle. Jos kylmä tulipesä ja osin kostea puu sytytetään alhaalta, pääsee osa puusta piippuun vain osittain palaneena.
Oma lukunsa väärin polttamisessa ovat jätteenpolttajat. Joskus tulipesää sytytetään margariinipakkauksilla, jogurttipurkeilla ja tyhjillä vakuumipakkauksilla. Syntyvä musta savu on merkki, että polttaja ei tunne palamisprosessia ja on piittaamaton ympäristön elävistä.
Puun poltto on hieno asia ja pientulisijoissa kannattaa polttaa puu kuivana ja tehokkaasti, jolloin säästää puuta ja ympäristöä.
Kuitukasoissa on aivan sahauskelpoista tavaraa. Moni maaseudun rakennus on tehty sahatavarasta tai tukeista, jotka yhtiöt raakaavat nykyään usein raakeiksi.
EU:ssa lobbarit ovat nyt huolehtineet, että piensahaustoimintakin on menossa ankaraan sääntelyyn. Joten tulevaisuudessa niille raakkitukeille ei löydykään välttämättä sahaajaa omalta kylältä.