Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Ei kannata profiloida ostajia etukäteen. Hinnoittelu voi yllättää. Sellufirmoilla on tarve osoittaa markkinoille, että tukki on kallista ja kuitu halpaa. Sahafirmoilla taas tilanne on päinvastainen. Tekevät vähän kiusaa toisilleen ja pyrkivät hyötymään vaihtopuukaupoissa. Kannattaa kysyä tarjoukset molemmilta ja tehdä päätös sen pohjalta.
Kyllä ne ennen ovat ostaneet, mutta kysymällähän se selviää. Ei ole Suomessa montaa ostajaa, joka käyttää itse kaikki puutavaralajit. Vaihtokauppaa käydään jatkuvasti.
Harvestia Itä-ja Keski-Suomessa, Laania taitaa ostaa aika laajalla alueella ympäri Suomea.
Jos puu tarvitsee jatkuvan kasvatuksen metsässä enemmän tilaa ja aikaa kasvaakseen, miten se silti tuottaa enemmän? Ei ne uudistuskulut niin isot ole. Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, uudistuskulut tulee katettua hakkuutähteillä ja paremmalla kantohinnalla.
Vai olisiko kyse siitä, kuinka kauan sama puu pitää käytössään samaa pinta-alan yksikköä?
Jos aika on metsänomistajan kallein resurssi, niin silloin jaksollinen kasvatus on oikeastaan ainut vaihtoehto. Siinä kun istutetaan valmiiksi 1-vuotias taimi muokattuun maahan ja hoidetaan niin, että se saa valoa koko ajan. Kasvunopeus on aivan eri luokkaa, kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Siellä puun kasvattaminen taimesta myytäväksi tukiksi vie hyvinkin 20 vuotta kauemmin.
Moton kopista Päijät-Hämeessä havaittua:
Pisimmän puun (kuusi) olen tehnyt pohjoisrinteen juuresta. 31m tukkia, pari kolmosen kuitua ja lyhyt latva päälle. Jos kuusikossa on lahoa, niin se todennäköisimmin löytyy muusta maastosta korkeammalla olevasta kohdasta. Jos kallion päällä on vain ohut maakerros, kuusi kasvaa taimena hienosti, mutta kasvu hiipuu veden puutteeseen ja jää yhden tukin rungoksi, jos sitäkään. Kuten jo edellä todettiin, hirvet suosivat mäen päällisiä. Paikkaa näkemättä vetäisin rajan ehkä rinteen puoleen väliin ja tarvittaessa männylle Trico käsittely. Etelärinteellä mäntyä vähän alemmas, pohjoirinteellä päinvastoin. Päijät-Häme on sen verran hyvää puun kasvatusaluetta, että kumpikin kasvaa varmasti, joten huoli pois, päädyt sitten millaiseen ratkaisuun tahansa.
Perko ei selvästikään laske, kauanko hänen myymiensä puiden kasvatus on kestänyt, vaan aina kun löytyy myytävää puuta, on se tuo mainostettu myyntiväli, josta tyhjäkäynti puuttuu. Jos samaa logiikkaa sovelletaan jaksolliselle puolelle, tilanne on vielä parempi. 60 ha:n tila, 60 vuoden kiertoaika ja optimi kehitysluokkajakauma. Joka vuosi 1 ha aukkoa, 1 ha eh:ta ja 1 ha 2. harvennusta. Joka vuosi 500 m3 myyntiin. Ei siis lainkaan tyhjäkäyntiä. Jatkuvasti puita parhaan kasvun vaiheessa. Jos vertailua haluaa tehdä, niin silloin pitää vertailla samoja asioita. Jaksollisessa on vain se ero, että kun latvukset ovat samalla korkeudella, mahdollistaa se selvästi tiheämmän kasvatusasennon, kun kaikki puut saavat valoa ja lämpöä. Eri-ikäisrakenteisssa taimien kasvu vaatii harvan kasvatusasennon, koska muuten valo ja lämpö ei ole kenttäkerroksessa riittävää. Jaksollisella tilalla on siis enemmän puuta hetkellisestä aukosta huolimatta. Ja puun kiertoaika lyhyempi, kun varjossa juromista ei samassa mittakaavassa ole.
Eiköhän se valinnanvapaus olisi kuitenkin paras vaihtoehto. Ne, jotka haluavat metsiään hoitaa ja hakata, se heille sallittaisiin. Ne, jotka jättävät hoitamatta, olisi myös hyväksyttävää. Jos suojelualueita täytyy lisätä, olisivat nuo hoitamattomat etusijalla. Uudistusalan, josta hoidon puutteen vuoksi on kaikki istutustaimet kuolleet, olisi mitä parhain lähtökohta luonnontilaiselle metsälle. Ongelma vain on, että noita risukoita ei metsäväen lisäksi arvosta myöskään luontoväki. Jos nyt tuollaista jaottelua ihmisten välille on mitään mieltä tehdä. Kumpikin tavoittelee metsän hyvinvointia. Toiset markkinavetoisesti ja toiset verovaroin.
Ei korjuunsuunnittelija kauppaa peru. Hän vain laittaa leimikon ”edellyttää toimenpiteitä-tilaan.” Kun puutteet on korjattu, leimikko muutetaan järjestelmässä tilaan ”korjuuvalmis.” Ostaja ja myyjä käyvät neuvottelun siitä, kummanko rahapussista nuo korjaavat toimenpiteet maksetaan.