Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuo oli Putinin suunnitelma, mutta puihin meni.
Ei yhtään pelottelua.
Nostokoukulle, miksi Ruotsin puujalostustehtaiden palkkakustannukset eivät riitä suomalaisille? Kun ovat lähes 2-kertaiset, niin syy on juuri siellä.
Ei päälekkäisyyksiä tarkoittaa taulukkoa 5 kuten Hyvärinen sinulle kirjoitti, mutta ei lajeja luonnossa. Luonnossa vanhoissa kangasmetsissä on punaisen kirjan luvuilla havainnollistaen 3949/3950 lajia, joista 800/801 lajia on parhaiten vanhoissa kangasmetsissä viihtyvää lajia.
No niin tietenkin tarkoittaa. Ei sinun sitä minulle tarvitse selittää. Tästä olen kekusteltu niin monella foorumilla. Pakaheen ”parhaiten” tarkoittanee lajien ensisijaista elinympäristöä, jotka Taulukko 5 esittää.
Koska nuo valitut 800/801 lajia toimituskunnan mielestä on parhaiten edustanut vanhoja kangasmetsiä.
Niin tietenkin.
Miksi vanhoissa kangasmetsissä olisi pitänyt arvioida enemmän lajeja, jos nämä 800/801 lajia ovat ne lajit kangasmetsien 3949/3950 lajista jotka parhaiten kuvastavat vanhoja metsiä?
Sen vuoksi otin kysymyksen esille että, miksi vanhoihin kangasmetsiin ei ole arvioitu enempää lajeja. Sehän on niille katastrofi, kun on näin vähän ensisijaisia lajeja kaikista kangasmetsien lajeista, niitä ”Parhaiten” menestyviä lajeja, kun on vain 801?
Minä olen ymmärtänyt Taulukon 5 informaation niin, että vanhat metsät ovat metsien lajeille huono elinympäristö? Kuten edellä jo sanoin että, jos vanhoista metsistä tehdään lakjien uhanalaisarvio kaikista 9499 lajista, niin jo 80 kasvilajia olisi hävinny (RE) ja suurin osa lajeista olisi uhanalaisia.
Samoin muissa vanhojen metsien elinympäritöissä kuten lehdot ja muut tarkemmin määrittelemättömät vanhat metsät.
Punaisessa kirjassa arvioitujen vanhojen metsien lajien lukumäärän perusteella ei voida arvioida vanhojen metsien kaikkien lajien määrää, näin myös Punaista kirjaa toimittanut Hyvärinen on todennut.
No ei tietenkään voi sanoa tarkkaa lajien lukumäärää vanhoissa metsissä, mutta Taulukon 5 mukaan ne ovat hiton huono elinympäristö metsälajeille.
Minä en tiedä sanoa onko AJ oikessa ja ymmärtänyt.
Pakahe ei ainakaan ole ymmärtänyt pointtia, mihin olen tähdännyt Taulukon 5 antamalla informaatiolla.
Eli noista noin 800 lajista tiedetään. että ne viihtyvät vanhoissa tai luonnontilaisen kaltaisissa metsissä ja niistä on tarpeeksi tietoa uhanalaisarvion tekemiseen.
Juuri näin. Ja muiden kangasmetsien arvioideut 3149 lajia viihtyvät parhaiten siellä.
Taulukkoa 5 alaspäin jne.
Lajeja on oikeasti enemmän, mutta ilman tietoa esiintymisestä ei voida tehdä uhanalaisarviota.
Varmasti lajeja on enemmän vanhoissa kangasmetsissä, mutta niiden ensisijainen elinympäristö on jotkin muut metsät ”muut kangasmetsät” mukaan lukien.
Kannattaisiko ihmisen älylliset resurssit (kellä niitä on) suunnata luontokadon ja ilmastonmuutoksen kääntämiseen eikä niiden kieltämiseen?
Ompa AJ:lle muodostunut outo kuva postauksistani.
Onko joku pystynyt esittämään jotain Suomen metsien luontokadosta? Punainen kirjakin sanoo lajeista, että metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan.
Ilmaston muutosta en kiellä, koska aina on ollut ilmaston muutoksia. Keskiajan lämpökausi ja sitten Pieni Jääkäusi perään. Pari mainitakseni. IPCC-hän kieltää näiden ilmastonmuutosten olemassaolon ja pari nimimerkkiähän täällä on samaa mieltä, että Korttajärven ylösalaisin käännetty sedimenttigraafi ne poistaa historiasta.
Sitä, mikä aiheuttaa nykyisen ilmaston lämpenemisen, en tiedä.
Pakahe juuri edellä kirjoitti että: kangasmetsissä ikään katsomatta on Punaisessa kirjassa 3950 tai 3949 arvioitua lajia.
Niin onkin 3149+801= 3950.
Taulukko 5 mukaan ”muissa kangasmetsissä” on 3149 lajia.
Jos jokin laji on arvioitu johonkin erityispiirreluokkaan, se ei tarkoita etteikö se voisi esiintyä luonnossa jossain toisessa luokassa.
Ei tarkoitakaan. Ei kai näitä alkeita tarvitse uudelleen käydä läpi.
Miten tuolla selvitetään se, että vanhoissa metsissä on arvioitu vain 801 lajia? Eikö muiden kangasmetsien 3149 lajia olekaan erityispiirrelajeja. Eihän tällaista eritiyispiirrejakoa Taulukko 5 esitä, vaan lajien ensisijaiset elinympäristöt.
”Ei päällekkäisyyksiä” viittaa uhanalaisuusarviointiin, ei lajien esiintymiseen luonnossa.
Tottakai ”ei päälekkäisyyksiä” tarkoittaa, että elinympäristöjen ensisijaiset lajit eivät ole päällekkäin.
No miten tuolla selitetään se, että vanhoissa metsissä on arvioitu vain 801 lajia.
Jos alumiinin raaka-aine kannattaa rahdata sinne jalostettavaksi, niin miksei huippuedullinen suomalainen puukin.
Alumiinin valmistaminen vaatii paljon halpaa sähköä ja sitä Islannilla on.
Eiköhän ne suomalaiset selluköpit jää työttömäksi ihan omasta syystään, mutta raakapuu kyllä käy kaupaksi maailman markkinoille. Siitähän on pulaa.
Portaalissa kangasmetsissä lajeja on yhteensä siis em 3949, sinun yhteenlaskettu lajien summa on 3950 en tiedä miksi gappiä on yksi laji, sen voisit kysyä Hyväriseltä.
En kai minä nyt joutavia rupea kyseleen.
Kerro nyt miksi vanhoihin kangasmetsiin on arvioitu vain 801 lajia ja niiden uhanalaisuus ja miksi muihin kangasmetsiin on arvioitu moninkertainen määrä 3149 lajia.
Eikö sen pitäisi olla juuri toisinpäin, että voisi sanoa, että vanhat metsät ne ovat monimuotoisia ja lajirikkaita?
Islannissa finanssikriisin aikaan ongelma nimenomaan oli, että valuutan arvo romahti ja tuontitavoiden hinnat nousivat rajusti. Islantihan ei tuota juuri muuta kuin kalaa ja alumiinia. Kaikki muu on tuotava ulkoa. Ratkaisuksi oman valuutan kruunun heikkoudesta pääsemiseksi suunniteltiin siirtymistä euroon. Pienestä valuutasta kriiseissä on tämä huono puoli. Se saattaa romahtaa, eikä sitten ole varaa tuontitavaroiden ostoon. Ruotsissakin on arvosteltu omaa kruunua, että se on heikko pieni valuutta. Muulle teollisuudelle kuin metsäteollisuudelle vahvasta valuutasta ei ole haittaa. Jos tilanne on puolet tuontikustannuksia tuotteen loppukustannuksista, niin vaalutan vahvistuessa tuonti halpenee ja toinen puoli oman maan kustannukseet nousee saman verran. Lopputulos on, että tuotteen hinta pysyy ennallaan. Metsäteollisuudessa kaikki kustannukset ovat kotimaisten palkkojen alaisia ja silloin kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää nostaa palkkoja vain kilpailijamaiden mukaan.
Ilkka Herlin oli eilen uutisissa Kuusamon Kuusinkijoen entisöinnin valmistuttua, jota on tukenut rahallisesti.
Mainitsi seuraavaksi Suomesta Itämereen valuvien ravinteiden vähentämisestä.
Linkistä:
Ilkka Herlin on viettänyt vapaa-aikaansa Kuusamossa vuodesta 1978 lähtien. Hänet tunnetaan vahvana Itämeren suojelun puolestapuhujana ja suojelun rahoittajana.
– Olen viihtynyt Kuusamossa pitkään, ja lahjoitus on velkani Kuusamolle. Kuusamossakin metsiä on hakattu paljon vuosikymmenten aikana ja vedet ovat samentuneet. Meidän on tehtävä kaikkemme, että saamme palautettua luontoa ennalleen, Ilkka Herlin sanoo.
