Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Asiantuntijat laskivat: Hakkuista voi kadota jopa viidennes ennallistamisvaatimusten takia
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011698270.html
Syke olisi halunnut Suomeen soita enemmän tukkimalla ojia. Ei saanut niitä ja suuttui.
Hyvää työtä hallitukselta.
Sykehän voisi tehdä niitä hiekkalaatikkoleikkejään Suomen 4 miljoonan hehtaarin luonnon soilla, eikä talousmetsien korpikuusikoissa.
Mönkkösen kolumnista.
Luontokato on käsitteenä hieman harhaanjohtava, koska ei luonto meneillään olevassa muutoksessa mihinkään lopullisesti katoa. Pikemminkin se köyhtyy, kun edellä kuvattu luonnon monimuotoisuus hupenee.
Juuri näin käy, kun metsästä tulee vanha metsä. Lajimäärä romahtaa.
Maankäytön muutokset ovat myös Suomessa keskeisin tekijä, joka kiihdyttää luontokatoa. Tähän lukeutuu aiemmin avoimien elinympäristöjen, kuten niittyjen, ketojen ja laidunmaiden, sulkeutuminen. Suomessa on myös ojitettu yli 5 miljoonaa hehtaaria soita maanviljelyksen ja metsätalouden tarpeisiin, mikä on muuttanut ja heikentänyt soiden lisäksi purojen, jokien ja järvien sekä merien elinympäristöjen laatua ja määrää.
Nyt on kyllä havaittavissa järjen köyhyyttä. Että ihan maankäyttö aiheuttasi avointen ympäristöjen sulkeutumisen, kun päivastoin ihminen joutuu niitä avoimina ylläpitämään? Näissa avoimissa alueissa perinneympäristöt, paahderinteet, harjut ja paloalueet on 735 uhanalaista lajia, joita uhkaa vain ja ainostaan Suomen luonto.
Ja tässä pintavesi asiassa paistaa se tietämättömyys, että ei tiedetä MetsäVesi-raportista 2020 mitään. Eli luonnon tilaisilta valuma-alueilta (ei ojituiksia) tulee saman verran tummentavia humus-kuormia kuin metsätalousalueiden valuma-alueiltakin (on ojituksia). Fosfori ja typpikuormat eivät ole suuret, jotta niitä voisi päästä kauhistelemaan. Purojen, jokien ja järvien värjäävän TOC-kuorman tuottaa 96 %:sti Suomen luonto ja eritoten näiden rantavesien suojakaistat.
Metsätaloustoimet eri muodoissaan ovat Suomessa yksi tärkeä luonnon köyhtymisen ajuri. Niiden seurauksena monimuotoisuudelle tärkeiden piirteiden ja elinympäristöjen määrä metsissä vähenee. Monia lajeja ovat ajaneet ahtaalle erityisesti vanhojen metsien ja puiden määrän väheneminen, lahopuun alhainen määrä ja puulajisuhteiden muutokset. Samalla ne ovat heikentäneet metsäluontotyyppien toimintaa.
Voi helevattu tätäkin.
Suomen metsät ovat lajien elivoimaisuudeltaan 96% eli maailman parhaat.
Vanhoissa metsissä lajien määrällä mitattuna on heikoin lajien monimuotoisuus. Jos siellä tehtäisiin lajien uhanalaisuusarvio, niin 50..70 % Suomen lajeista olisi uhanalaisia.
Kylläpä siinä yhteen kolumniin on saatu mahtumaan kaikki Hamasin Sanomien ympäristöpolitiikka.
Luontokadon yhteiskunnalliset seuraukset
Luontokato ei ole vain ekologinen ongelma, vaan sen seuraukset ulottuvat syvälle yhteiskuntaan. Ekosysteemien heikentyminen vaikuttaa suoraan talouden kestävyyteen, huoltovarmuuteen ja jopa kansalliseen turvallisuuteen.
Voi jumankauta.
Suomessa ei ole sellaista luontokatoa, josta edes tarvitsisi puhua.
Naurettavaa, että Etla esittää palkkamalttia jälleen lääkkeeksi, vaikka riittämätön kysyntä kasvun esteenä. Etla itse juuri myönsi kustannuskilpailukyvyn olevan huipputasolla. Jos vaihtosuhde ja tuottavuus haasteina, pitää investoida, eikä polkea palkkoja”, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kirjoitti viestipalvelu X:ssä tiistaina.
Tässä Patrizio Lainà viittaa tähän linkkiin https://www.verkkouutiset.fi/a/suomen-kilpailukyky-on-nyt-historiallisen-korkealla/#17ec5cb3
, jossa sanotaan ”Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta.”
Mikähän ekonomisti tämäkin Ville Kaitila on, kun tällaista runoilee, sillä jos päivätyön nimellistuntipalkka on Ruotsin tasoa, mutta Ruotsissa tuottavuus on 15 vuoden aikana noussut 25 % eikä Suomessa yhtään, niin hintakilpailukyky Suomessa on 25% huonompi kuin Ruotsissa.
Metsäteollisuuden kolmivuorotyön palkkakustannuksista parhaan kuvan saa, mitä Kaipolan sulkemisesn yhteydessä Anu Ahtola sanoo niistä.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Eli Suomessa 3-vuorotyön palkkakustannukset ovat 1,67 kertaiset.
Mhy:n joulukahveilla mhy:n väki, joka sentään päivittäin on tekemisissä puukauppojen kanssa, valitti että työlääksi on mennyt leimikkojen teko ja puukauppojen hoitaminen.
Me ollaan hävitty julkisuuspeli metsien monimuotoisuudesta. Toissa päivänä näkyi olevan härskejä maksettuja mainoksia televisiossa ”kuinka Suomen metsien monimuotoisuus on tuhottu, jos hallitus ei tue vanhojen metsien suojelua” ja kinuttiin rahaa. Eikä kukaan protestoi.
Olen tuossa kaavaillut, että pitäisikö kysellä paljonko maksaa minuutin mainos televisioon:
” Suomen metsien lajien elinvoimaisuus on 96% eli maailman paras ja että vanhat metsät on heikoin elinympäristö lajien monimuotoisuuden kannalta, sillä lajien määrä suorastaan romahtaa metsissä iän myötä ja pintavesien ruskean värin aiheuttaa Suomen luonto ei soiden ojitukset, joidenka vaikutus on vain muutama prosentti ja sitten ottaman pulloon luonnon suon purosta vesinäytteitä tai veneeseen sataneesta vedestä, jossa on koivunlehdet ovat veden ruskistaneet.”
Eli joku nuori näyttelijä ( ei missään nimessä Hoskosta) mainokseen käyskentelemään metsään ja kertomaan kuinka Suomen metsät ovat maailman parhaat jo tällaisena kuin nyt ovat. Ja Seppo Vuokon kuva taustalle ja teksti ”Suomen Luontopaneelin luntokatoraportti on roskaa.”
Loppuu vanhojen metsien ja lahopuun kartoittajien ravaus metsissä, kun kansalla on oikea käsitys Suomen metsistä.
Beljakovilainen (Venäjän etua ja Suomen tuhoa ajava) ay-liike on tuhonnut Suomen metsäteollisuuden ja muunkin talouden hintakilpailukyvyn taas kerran kilpailijamaita korkeammmilla palkankorotuksilla.
Nyt taas nostetaan esille palkkojen alentaminen sisäisellä devalvaatiolla. Viimeksi Sipilän hallitus.
Troikka alensi Kreikan julkisen sektorin palkkoja 40%. Sama on edessä Suomellakin. Ja meillä on tuokin julkisen sektorin 700 000 työntekijän palkankorotusten aiheuttama velkapotti 100 miljardia maksettavana.
Beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla.
Tässä Ruotsin dataa toisesta linkistä..
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Timberlandin linkissä Skogsmark sisältänee hakkuusäästön, kivennäismaat ja kuolleen orgaanisen materiaalin.
Nielu koostuu metsämaasta + puutuotteista yhteensä -54,62-3,84= – 58,46 Mtn
Päästö Åkermerk + rakennnusmaa+ Våtmark = +4,62 Mtn
Ruotsin hiilinielua nostaa palautunut metsien kasvu, joka notkahti 2008 n. 109 milj.m3 ja on noussut nyt takaisin 125 miljoonaan kuutioon.
Suomessa Luke muutti metsien kasvumallia ja kasvu ei palanne sillä mallilla enää 108 milj.m3:iin.
Ilvesniemen teoria metsämaapohjaan kertyvästä hiilestä (C).
Etelä-Suomen kivennäismaapohjassa hiiltä (C) olisi 5 kg/m2 ja olisi kerääntynyt 10 000 vuoden aikana vuosittain keskimäärin 0,5 g/m2/v ja muutettuna per hehtaari ja CO2-määriksi, luvut ovat 183 tn-CO2/ha ja CO2-varaston vuosikasvu 0,018 tn-CO2/ha/v, joka syntyisi karikemäärästä (puiden lehdet, neulaset ja putoilevat oksat) 0,018/1,25= 0,015 m3 puukuutiosta eli 15 litrasta/ha/v.
Jos laskee tuosta Suomen metsien runkopuumäärän lisäyksestä viimeiseltä 60 vuoelta 1100 milj.m3, niin kantojen ja juurten elävä biomassan lisäys olisi 0,22*1100/60/20= 0,2 m3/ha/v = n. 200 litraa/ha/v ja sen CO2-nielu olisi 1,25*0,2= 0,25 tn/ha/v. Tuo luku 20 jakajassa takoitaa Suomen talousmetsä-alaa 20 milj.ha.
Mitähän Ilvesniemi tuolla omalla laskennallaan viestii? Oliko malli luonnontilaiselle metsälle, jota ei koskaan hakata, sillä Suomen metsien maapohjaan on kertynyt jo elävää CO2-varastoa vuosittain 13-kertainen määrä viimeisten 60 vuoden aikana.
Tässä linkissä ”https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564” etelän maapohjassa hiiltä (C) onkin 10 kg/m2.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkistä sivulta 29 on myös eri valuma-alueilta kiintoaineen kuormituksia.
Siinä 7 metsätalousalueelta kuormitus jää alle luonnontilaisten valuma-alueiden ja 8 valuma-aluetta ylittyy ja 3 niistä (Ojakorpi, Huhtisuonoja ja Korpijoki) ylittää moninkertaisesti luonnon tilaisten valuma-alueiden kiintoainepäästöt.
Tämäkin todistaa, ettei kaikilta ojittuilta alueilta tule niin paljon kiintoainepäästöjä kuten luullaan. Lienevät jo vanhoja ojituksia ja ojat sammaloituneita.
Tästä tutkimuksesta löytynee ratkaisuja kiintoaineen kulkeutumisen estämiseksi.
pitäisi ehkä laskea ihmisen vaikutukseksi eikä luonnon huuhtoumaan?
MetsäVesi tutkijaporukka on tuon kuitenkin sijoittanut sinne luonnon huutouman puolelle.
Antaa Häkkisen ratkaista tuo, kunhan taas ilmaantuu tänne.
Näinhän minä sen olen arvellut, että tuo TOC-luonnon huuhtouma ei ole kovin hyvin tiedossa liioin kellään ei Panu Halmeellakaan, kun se ei ole ollut esillä muualla kuin tällä palstalla, vaikka tieto on ollut saatavilla jo 5 vuotta.
Siksi tämä suhde 4%/96% muuttaa kaikki vanhat arviot uusiksi.
AJ: En oikein usko että vielä voi tehdä tuota johtopäätöstä että metsätalouden osuus on vain 4 prosenttia toc-päästöistä. Varsinkin jos huomioidaan metsätalouden osuuteen kuuluvaksi puustobiomassan kasvu 1 mrd kuutiometriä.Varsinkin jos huomioidaan metsätalouden osuuteen kuuluvaksi puustobiomassan kasvu 1 mrd kuutiometriä.
Eikö juuri tämä metsien puumärän kasvu ole lisännyt tätä TOC- luonnon huuhtoumaa, kun metsää on pysyssä nyt tuon 1 miljardin m3 verran enemmän?
Minähän sanoin etten usko, että Panu Halme olisi tiennyt tätä TOC- luonnon huutoumaa olevan edes olemassa, kun puhuu humuksesta Yle Areenan lähetyksessä siihen tyyliin. Eli hän toisti humuksesta vanhaa vakiintunutta kansan mielipidettä eli paradigmaa kuten Nostokoukkukin täällä.
En minäkään ennen viime kesää tiennyt ja siksi kysyin AJ:lta tiesikö hän, sillä se tieto kyllä kertoisi tuon tiedon yleisyydestä myös tutkijapiireissä paljon.
