Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hukkajoen Iso Haarasuo ainakin tässä Paikkatietoikkunan kartassa on luonnontilainen ei ojituksia. Sijaitsee Ahvenisenjoen ja Hukkajoen yhtymäkohdassa.
Vanha metsä elvyttää ihmistä parhaiten, näin ainakin väitetään. Sen lisäksi se elvyttää uhanalaisia eliöitä.
Vanha metsä kyllä elvyttää ja sykähdyttää ilmismieltä. Siinä on metsänomistajalle kylliksi syytä kasvattaa ja säilyttää niitä omissa metsissäkin jokunen hehtaaari.
Tuo toinen elvytys on vähän outo, kun Puneisen kirjan taulukon 5 mukaan vanhat metsät ovat vain noin 1200 lajin ensijainen elinympäristö kaikista arvioiduista 9500 lajista ja niiden uhanalaisuuskin on niinkin suuri lähes 30%.
Tropiikin luonnon metsät sitovat hiiltä moninkertaisesti puuviljelmiin nähden. Paljonkohan se olisi, kun euka kasvaa 50 m3/ha/v.
Tuota tuskin voi Suomeen yleistää, vaikka sitä tännekin tuputetaan.
Tässä linkissä selviää, että douglaskuusi metsikkö, pisimmät puut 50 m, Tanskassa ei ole monimuotoisuutta, vaan ne pitää poistaa Tanskan maaperältä vieraslajeina. Mätää on Tanskan maassa.
Sampo sanoo että energiapuun hakkuut ovat kasvattaneet poistumia merkittävästi.
Sampo ei koskaan sano, että uusiutuvalla puulla korvataan fossiilisia.
Savotta sarja nöyttää olevan Hesarin metsälinjalle vaarallinen. Siksi oli väsätty jo etukäteen Hesariin hyökkäys Savotta ohjelman vetäjiä Pitkämäkeä ja Ruuskasta vastaan. Olisivat paremmin sopineet levittämään Ilmasto- ja Luontopaneelin valheita. Kuuluisia kun ovat. Ohjelmasssa tahdään kauniissa metsäluonnossa metsätöitä koneilla. Voipi houkutella alalle niin tyttöjä kuin poikia. Metsätyöt ovat cool.
Sähköaitaan tarvitaan 2 lankaa, sillä talvella lumikerros estää miinusnavan maaton. Plus ja miinus eli sähkösiksu on sitten niiden 2 langan välillä. Tuo aurinkokenno lienee hyvä, sillä isonkin akun varaus ei kestä kovinkaan pitkään. Sähköaidan kunnossa pitäminen on suuritöinen homma. Akkujen vaihto ja samalla langan tarkastus ettei hirvet ole katkoneet lankoja tai lanka on painunut lumikinoksen alle langalle kerääntyneen jään ja lumen painosta.
Minulla on 2 ha mäntyvoittoinen-kuusitaimikko, jonka männyt sain Tricolla jo vietyä ilman syöntejä kokoluokkaan 10cm että lopetin niiden ruiskutukset. Mutta sitten niistä syötiinkin mäntyjen rungot. Monet taimet saivat kaluttua myös ympäri 1,5..2,5 m korkeudelta kaksi vuosikasvuväliä. Nyt sitten ruiskutin kaikki rungotkin. Viime talvelta ei tullut sitten syntejä. Yleensä olen ruiskuttanut vain männyntaimen latvan, mutta sitten syödäänkin ne alaoksat. Jos jäi vaikka pari männyntaimen latvaa ruiskuttamatta, niin kyllä löysivät ne ja meni latvakin.
Jos oletetaan LULUCF-vakiopäästöksi tuo 0.172 Mtn ja soilta 12,4 Mtn,
Ei nämä kaksi päästöä ole verrannollisia, Tuo 0,171Mtn ei ole ekv-arvo, vaan pelkän metaanipäästön paino.
Tästä metaanin vuosipäästöstä +0,172 Mtn-CH4/saadaan suoraan muunnettua sen vuosittaisen hajomaisen CO2, joka sitten lisää lämmittävä CO2-varastoa ja on atomipainojen suhdekertoimella (12+2*16)/(12+4*1)= 44/16= 2,73 eli 2,75*0,172=
=+0,475Mtn/v
Eli on mitätön.
Luken laskema luonnon soiden CH4-päästö +12,4 Mtn-ekv/v on eri juttu. Siinä ensin on laskettu tästä hetkestä lähtien alkaneen tai 20 vuotta sitten alkaneen 20 vuoden (puoliintumisaika 20 vuotta) vuosipäästön metaanivaraston vuosittainen suuruus, jota Luke ei paljasta ja se sitten on jaettu eteenpäin 100 sueraavalle vuodelle, joka on +12.4 Mtn-ekv/v. mutta sen voi kuitenkin laskea olleen 100*12,4=+1240 Mtn.
Häkkisen kaavalla laskin tuolle 0,172 Mtn CH4:lle n. 4,3 kertauman 7 vuodessa exelissä laskien. Tasapainotila saavutettiin n. 12 vuodessa ollen n. 4,4-kertainen.
Onhan se hakusessa.
Luke on sen meille laskenut linkissä luonnon soille. Siinä ei ole ilmoitettu vuosittaista metaanipäästöä.
Taulukossa 1 metaanivarastoksi tulee 100*12,4= +1240 Mtn-ekv. Siinähän tuo alkukasauama eli metaanivarasto on jaettu 100 vuodelle. Siinä metaanin puoliintumisaikaa ei sanota mutta, jos se on 10 vuotta, niin alkukasauman huippu saavutetaan 20 vuodessa eli silloin siitä metaania alkaa hajota vuosittain sama määrä kuin sinne tulee uutta.
(12+2*16)= CO2:n moolimassa
(12+4*1) = CH4:n moolimassa
CO2:ta syntyy siis 2,75 kertainen massamäärä CH4:n hajotessa.
CH4 hajoaa CH4+ 2 O2 → CO2 + 2 H2O
Ok.
Tuon kokonaismetaanipäästön 0,176 Mtn hajotessa syntyy 2,75*0,176=+0,48 Mtn hiilidioksidia, joka on CO2-päästö.
Aika vähän.
Metaanipäästö 172 196 tn vastaa hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta 90*0,172=+15,5 Mtn-ekv. Tämä päästö +15,5 Mtn-ekv ei lämmitä ilmastoa yhtään, sillä vastaavasti varastosta hajoaa sama määrä metaania. Ainoastaan tämä hajoavasta metaanista tullut CO2-päästö lämmittää lisää.
Metaanivarasto on lämmittänyt ilmastoa aikoinaan 20 vuoden ajan kumuloituessaan, mutta enää ei lämmitä ilmastoa lisää.
Näin ymmärtäisin metaanin.
Kyllä metaanista keskustelu kuuluu hiilinieluun.
