Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pitänee kertoa asiakkaille, että nyt meillä on nero löytynyt kun voi keskustelupalstalla heittää vastauksen, ettei varmasti ole humusta.
Aki Ikonen ja peesaajansa saa pitää käsityksensä orgaaninsesta hiilestä eli humuksesta, että se on käsin kosketeltavaa. Tiede ei vain tue tuota käsitystä, vaan että se on veteen liuenneena.
Kurki kirjoittelee mitä sattuu, noukkii jonkun tutkimuksesta lauseen, kuvan tai kaavion ja sitten mennään.
Se nyt on nähty, että pahahe ikosella on humuksesta ja muustakin vielä se kansanomainen käsitys kuten peesaajillakin.
Kaikki vesiä tummentava humus tulee ojistetuilta soilta klöntteinä.
No ”Aki Ikonenhan” se , vaikka hyvästeli jo tämän palstan kerran. Tervetuloa takaisin.
Humus ei häviä vedestä itsestään lyhyessä ajassa. Se on stabiili, ja sen poistaminen on hidasta. Mistähän tämä Kurjen 6-12 kk ”tutkimustulos” on peräisin, omista pulloista?
Helsingin Yliopiston mukaan:Yli 90 % järviin huuhtoutuvasta hiilestä hajoaa ja vapautuu ilmakehään – vain alle 5 % varastoituu sedimenttiin Helsingin Yliopisto.
Humus hajoaa mirobien ym. pieneliöiden vaikutuksesta. Hukkajoen ja lähijoen pullonäytteissä vedet kirkastuivat hanaveden luokkaan 6 kuukaudessa. Purojen tummemmilla vesillä menee kauemmin. ”Aki Ikosen” kannattaa myös tehdä tuo pullokoe, niin vakuuttuu itsekin.
No humustahan se on ja kerros vain paksunee vuodesta toiseen, kun syöttö on suurempi kun hävikki.
Ei tarvitse lähteä kastomaan, sillä kuvauksen perusteella humustahan se ei ole, vaan kiintoainetta.
Kyllä ne suo-ojitukset vain lisäävät ravinnekuormitusta ojitusalueen veistöissä. Se että koko maassa metsätalouden aiheuttamat TOC päästöt ovat ”vain” 4 % kokonaispäästöistä ei anna mitään kuvaa siitä, mitä ongelma on siellä, missä on ojituksia, ja niitä meillä piisaa.
Suo-ojitukset lisäävät MetsäVesi-raportin mukaan 10 % TOC-kuormaa luonnontilaisiin soihin nähden eikä tämä 10% kumuloidu ajan myötä, kun humus hajoaa. Tuon 10 % eron voin käydä toteamassa tämän lehden Lukijoiden kuvissa sivulla 6, kuinka merkittävää se on. Ei liene mitään järkeä ruveta vähentämään metsätalouden TOC-kuorma,joka on 4% kaikesta vesiin tulevasta 1,8 milj.tonnista eimerkiksi ennallistamalla, sillä se ei korjaa yhtään mitään.
Ja millä perusteella ojitusten aiheuttat P ja N päästöt ovat pienet, silläkö perusteella, että kun päästö ei ole yli tonni per hehtaari, niin sitten se on mitätön? Taitaa enemmänkin olla siksi, että P ja N päästöt ovat niin reilusti suuremmat ojiusalueilta kuin luonnontilaisilta alueilta, jolloin ne pitää jollakin konstilla nihiloida.
Minun puolesta ”Aki Ikonen” ja peesailijat saavat pitää metsätaloudesta tulevaa fosforin lisäkuormaa 10g..20g/ha/v vaikka kuinka suurena.
Luken Mika Nieminen on pitänyt fosforin ja typen luisäkuormia merkittävänä.
Minä taas pidän fosforin 15 g/ha/v ja typen 7300 tn/ha/v laskeumaa ilmasta suoraan vesistöihin järkyttävänä metsätalouden päästöihin verrattuna.
Luonnonhuuhtouman osuus on erittäin suuri, siis väli 0:sta vihreisiin arvoihin. Osa metsätalousalueista on samalla tasolla kuin luonnontilaiset. Lämpösumma: mitä eteläisempi sijainti Suomessa, sitä enemmän toc (nousu 5 > 20 mg/l). Suoprosentti eli osuus valuma-alueesta suota: 50 % suota nosti tasoa vajaat 10 mg/l. Metsätalous nosti toc-pitoisuutta vähemmän, korkeintaan noin 5 mg/l, sitä enemmän mitä etelämpänä oltiin (mitä suurempi lämpösumma).
Miksihän ei ole käsitelty sateisuutta ja hajoamista. Niillä on suurin vaikutus humusväriin. Alkukesälla ottamani humusväriä sisältäneet vesinäytteet luonnon suolta ja ojitusalueelta alkavat olla nyt hanaveden luokkaa. Sateet antavat nopeasti väriä vesiin. Viime viikolla ottamani jokivesinäytteet lähetin Lukijoiden kuviin. Olivat lähes hanaveden luokkaa pitkän kuivan kauden jälkeen.
Aki Ikonen näkyy paasaavan, ”että kyllä se pienikin lisä humusta alkaa näkyä kymmenien vuosien päästä”, mutta kun humus ei vain kasaudu, vaan humus hajoaa 6..12 kuukaudessa.
kaivovedet
Kyllä ne kaivovedet keväällä lumien sulaessa ruskehtuvat, jos pintavettä kaivoon pääsee. Se vain todistaa. että humusta syntyy muuallakin kuin soilla ja humuksen liikkeistä vesiä kohti maanpinnalla maan ollessa roudassa.
Jos ajatellaan pohjavesialueita, niin siellä sora- ja hiekkakankaiden karuuden vuoksi humusta muodostuu vähemmän ja humus vielä hajoaa. Sadevesi taas on kirkasta.
Lauri Arvola: Tulevaisuudessa kannattaisi panostaa myös järvien reagointiin valuma-alueiden maankäytön muutoksiin, sillä maankäyttö on yleensä ensisijainen kuormitukseen vaikuttava tekijä.
Arvolalla on tämä vanhentunut käsitys eikä mitään merkittävää sanottavaa. Ei vieläkään edes tutkijoilla ole oikeaa käsitystä, mistä humus väri pintavesiin ensisijaisesti tulee. ”Yleensä ensisijainen kuormituksen lähde” on vain 4% ja mitätön. Loput 96% on metsien karikkeista (ensisijaisesti lehtipuiden lehdet), metsämaapohjan kasvillisuudesta, luonnon niityiltä (rantaniityt), luonnon soilta ja vesikasveista tuleva luonnollinen TOC-kuormitus ja myös maataloudesta tuleva.
Soilla maankäyttö (ojitetut suot) ei tuo kuin 10% lisäyksen TOC- humus kuormitukseen luonnontilaisiin soihin verrattuna, jota on lähes mahdoton silmällä erottaa.
Ei mitään mainintaa, että orgaaniset hiiliyhdisteet hajovat ja normaalia kuivemmat kesät pitää pintavedet hirkkaina, kun humusta sisältämä valuvesivirtaamat ovat vähäisiä.
Ei kai sillä nyt ole väliä onko luku 4% tai 10%. Minulla on ollut 6% käytössä. Tuo 4% on lähes merkityksetön.
Täälläkin muutama kirjainmerkki on toistellut, että ”kaikki vesien tummuus tulee ojituksilta”, joka on ollutkin yleinen käsitys Suomessa.
Vasta pari kuukautta sitten saatiin tähänkin asiaan totuus esille MetsäVesi- hankkeen 2020 julkaisun jälkeen.
Siis tahallaan on ylläpidetty tätä harhakäsitystä ja tätä korjausta tiedotusvälineet eivät ole vieläkään kertoneet.
AJ ensimmäisenä (vai leinenkö minä jo sen kertonut) tuo esille asian oikean laidan Hesarin Vanhas-kommenteissa.
Suo-ojitusaluelta tuleva humus on merkityksetön vesien tummuuden kannalta, sillä 4% voidaan sanoa jo olevan ”ei mitään”.
