Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Minulla tuo linkitys kyllä toimii.
Mutta tässä Kotisivun soite (https://www.nhm.ac.uk/), josta tuokin sivu löytyy.
Täältä kai sitä syytä ennusteeseen pitänee hakea, miksi Suomen monimuotoisuus-indeksi olisi laskussa nykyisestä huipusta eteenpäin.
Näkyy ennusteeseen vaikuttavan asukasluvun tihentyminen neliökilometrillä (km 2) . Olisiko Ruotsissa tämä ”muuttoliike asutuskeskuksiin” positiivisesti indeksiin vaikuttava yksi tekijä?
Toinen ennuste (Grasslands and forests) niityille ja metsille eroavat myös toisitaan paljon. Ruotsissa pinta-alaan muutosta aikana (2015…2050) nähdään tulevan lisää 0,42% ja Suomessa vähennystä -33.33%.
Miten tämä olisi mahdollista, että niittyjen ja metsien pinta-ala Suomessa supistuisi 2050 mennessä kolmanneksen ja kasvaisi hitusen Ruotsissa?
Tässä varmaan pääsyy tuohon indeksin laskuun.
Tämä Aki Ikonen on joutunut pehmentämään puheitaan koko ajan. Hän on ollut HS:n metsäaiheiden vakio kommentoija ja on ollut huolisaan mm. Suomen lajikadosta, monimuotoisuuden heikkenemisestä, vanhojen metsien suojelun vähyydestä, puolustanut jatkuvaa peitteistä metsien kasvatusta jne. Eli on joku luontojärjestöjen aktiivi, jota olen yrittänyt saada nimeämään yhdenkin Suomesta hävinneen metsälajin, joka on hävinnyt viimeisten 50 vuoden aikana metsien hakkuiden tai käsittelyjen vuoksi. Yhtään näitä minun kommenttia (kysymys) ei ole julkaistu. Kerran soitin hesarin ylläpitoon toisesta tapauksesta ja sieltä sanottiin ”ei keskustelijaa saa painostaa esittämällä kysymyksiä”.
Risuparta: kurki: mikä instanssi on tutkinut väitteesi TODEKSI?
Suomen monimuotoisuus- eli biodiversiteetti-indeksi (BII) on Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskemana 96%. EUn metsätalousmaiden korkein.
Noussut vuodesta 1990 2% yksikköä.
Ennen Kainuuta et löydä metsää enää mistään.”
Auton ikkunasta nähtynä metsät ainakin 4…5-teiden ja rannikolla Oulu-Turku välillä koko matkaltaan ovat ihan samalla lailla liian tiheitä kuin pohjoisempana. Vaikka kaikki eivät olekkaan päätehakkuumetsiä, niin kyllä ne vaan on harvennetteva, että kasvu säilyy ja järeytyvät.
Etelässä ja keskisessä Suomessa on kyllä sivuteiden varsilla alueita, joissa tien varrelta nähtynä ei tahdo löytää päätehakkuuikäistä metsää juurikaaan. Mutta taimikot ovat hyvin hoidettuja ja kasvu on hyvä. Ovat tulevaisuuden metsiä. Pohjoisessa pistää silmään myös se, että on paljon vajaatuottoista metsää kankaiden väleissä, jotka pitäisi laittaa kasvukuntoon ojittamalla. Lapissa huonosti puuta kasvavat märemmät paikat ovat matalaturpeisia, sillä Lapin soiden turvepaksuudet ovat vain puolet etelämmästä ja niiden ojitus antaa heti hyvät kasvulukemat, kun vesitaso laskee ja maapohja lämpenee sekä juuristo yltää kivennäismaahan.
Paha hallavuosi juuri taimien pituuskasvun alkuvaiheessa kesäkuun alkupuolella 2013 vei kaikki kuusen vuosikasvut ja vioitti jopa männyn latvakasvaimia. Pakkasta täällä oli -7.
linkki : https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/ojitusmatastys-v-2011/
Ruotsi on kovasti köytymässä ainakin talousviisas Christell Gartellin mukaan, joka äänesti kruunun puolesta euroa vastaan.
– Olen alkanut miettiä asiaa uudelleen. Meidän tulee liittyä euroon, muuten ruotsalaisista tulee vain köyhempiä ja köyhempiä.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/170d6b66-b036-42fc-88d9-a120437b3426
