Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä. Musta mönjä viittaa kiintoaineisiin. Niitähän tulee. Tuohon lähijärven lahteen laskee pieni puro tai yli hypättävä oja ja se on tuonut kiintoainetta. Kassa kyllä näkyy kesällä ja talvella. Ojaan tulee noin 1000 ha ojitusalueen vedet ja eikä tuo kiintoainekasa kovin suuri ole eikä mikään ongelma ole vaikka poistaa. Järven lahden varsinainen ongelma on vesirutto. Veneen pohjaa viiltää. Juuri tällaisia umpeen kasvavia matalia järviä pitäisi kunnostaa ruoppaamalla niin syviksi ettei vesirutto niissä menesty. Tarvittaisiin virtausta ja veden syvyyttä lisää.
Lähetin tämän tuohon Hesarin vesien tummuus juttuun. Kokemuksen mukaan, kun tänään ei julkaistu, niin yritetaään huomenna uudelleen. Pari yritystä on tuottanut tuloksen. Ilmeisesti modesta kiinni.
”Kun vihreä biomassa kesän kasvukauden jälkeen muuttuu ruskeaksi ja alkaa hajota se tuottaa humusta (TOC). Humusta muodostuu Suomessa koko maapinta-alalla ei vain ojitetuilla soilla ja pintavalumana tiiviiden maakerrosten päällä ja se kulkeutuu vesistöihin. Hyvä esimerkki humuksesta on pihakaivot keväällä, kun lumien settua pintavesiä pääsee kaivoon ja vesi muuttuu ruskeaksi. Sama ilmiö toistuu joka kevät Suomen vesistöjenkin osalta. Vain harjualueilla ja kivi-, kalliorantaisten järvien vesi voi olla kirkasta.
Ojitettujen soiden humuspäästöt (TOC) eivät eroa luonnon soiden päästöistä.
Sen voi käydä toteamassa tutkimuksista linkistä, joka löytyy netistä haulla:
””””Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus””””.– TOC-päästöt luonnon soilta 8700…43 000 kg/km2/v
– TOC-päästöt ojitetuilta soilta 11 000… 15 000 kg/km2/vAivan turhaa kirjoittelua ojitusalueilta tulevista humus-päästöistä. Samat päästöt niiltä tulisi luonnon soinakin.
Koettakaa nyt korjata käsityksiänne tastäkin asiasta tutkimusten mukaiseksi, ettei tule puhutuksi p…aa.”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html
Aki Ikonenkin ilmaantui keskusteluun.
AJ:lle vastaus.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ruotsissa-metsien-kasvu-elpyy-ja-nielu-vahvistuu/#5dfaa1a5
Pitääkö ruveta epäilemään Luken laskentaa metsien kasvustakin?
Ruotsissa jo 2021 metsät olivat kovassa kasvussa. Meillä mentiin alaspäin.
Itse olen odottanut ja muutaman vuoden, että kasvu olisi noussut muutamalla miljoonalla kuutiolla, mutta pettynyt. Ainakin täällä metsät näyttävät parantaneen kasvua jo monen vuoden ajan.
Seppo Vuokko: Suomessa mukaan otetaan metsät ja ojitetut suot, mutta ei luonnontilaisia soita eikä vesistöjä.
Luonnontilaiset suot ovat vain -3,0 Mtonnin CO2-nielu vuosittain. Niiden kokonaisnielusta -4 Mtn vuosittain 1 Mtn muuttuu metaaniksi. Suomen matalien järvien ja vesitöjen vesikasvit voivat olla merkittävä nielu, sillä syksyllä ne kuollessaan painuvat pohjaan hiilivarastoksi ja humukseksi värjäämään vesiä.
Kun metsien yhteyttämistuotteista sanotaan menevän 70% maaperään, niin tämä näkynee silloin pohjoisella metsävyöhykkeellä suurena metsien hiilinieluna kesäisin ja hiilivarastoa syntyy silloin maaparään, jota Suomessa ei kaikkea huomioida. Suomessa Luke laskee maaperään menevän eläviin juurien ja kantojen biomassaan yhteyttämistuotteita juurien ja kantojen verran, joidenka osuus koko elävästä puusta on vain 22%.
Ruotsissahan maaperänielut kivennäismaanielu ja kuollut orgaaninen materiaalinielu ovat suuret.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html
Nyt jatkuu keskustelu Kimmo Tuomelan kanssa, Kirjoitin vastauksen, jota ei julkaistu.
Kimmo Tuomela:””””Tässä vielä lainaus kirjantekijäin terveisistä:
”Punainen kirja ei vääristele tietoa, mutta valitettavasti Eero Leinonen yrittää antaa väärää kuvaa, että vanhoissa metsissä olisi murto-osa nuorempien metsien lajeista.””””Taitaa olla Aki Ikosen tekstiä ei Punaisen kirjan laatijan tekstiä.
Taulukko 5 otsikko.”Ensisijaisesti metsissä elävien Punaisen listan lajien MÄÄRÄ luokittain ja elinympäristöttäin.” Punaisen kirjan otsikko Taulukolle 5 on harhaanjohtava, sillä todellisuudessa muiden ja vanhojen metsien lajit menevät osittain päällekkäin.Kimmo Tuomela ” Punaisessa kirjassa ei ole olemassa vanhojen metsien omaa elinympäristöä ”.
No näkyy olevan ”vanhojen metsien” olemassaolo elinympäristönä Punaisessa kirjassakin Taulukossa 5. Siellä on jaottelu metsille ”vanhat metsät” ja ”muut metsät” ja faktaa on, että muutenkin on olemassa ”vanhojen metsien” elinympäristö, joilla tarkoitetaan yli 160 vuotiaita metsiä.
Kimmo Tuomela: ”””Suurin osa vanhojen metsien lajeista on yleisiä metsien elinvoimaisia lajeja, joiden lisäksi vanhoissa metsissä on punaisessa kirjassa arvioitu tarkalleen 1163 erityispiirre/>indikaattorilajia.”””
Tietenkin vanhoissa metsissä on muiden metsien elinvoimaisia lajeja, mutta siellä vanhoissa metsissä ne vain ovat vähälukuisia eivät elinvoimaisia.
Entä sitten nämä muiden metsien 8336 taulukossa 5 arvioidut indikattorilajit?
Niitähän on 7-kertaa enemmän kuin vanhojen metsien erityispiirre/ indikaattorilajeja.Kimmo Tuomelta voisi kysyä, mitenkä noin suuri määrä indikaattorilajeja on kirjattu ikäluokaltaan nuorempiin ”muihin metsiin” ja niin vähän ”vanhoihin metsiin”?
Tässä kasvitieteilijä Seppo Vuokon käsitys vanhoista metsistä: ”Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. ”
Punaisen kirjan 2019 Taulukko 5 vahvistaa Seppo Vuokon käsityksen.
Lintujen ruokinta pitäisi lopetaa kaikkialla. Kaupungit johtaa nyt punkkitiheyksissä. Lintujen ruokinta tuo pihalle hiiret ja myyrät punkkien isäntäeläimet.
Metsähallituksen esityksen uusista OECM-alueista, kasvaa Suomen suojelualueena raportoitavan pinta-alan määrä yli neljällä prosenttiyksiköllä.
Metsähallituksella näitä OECM alueita on 1,3 ha. Entä paljonko niitä on yksityisillä metsänomistajilla, jotka ovat metsätalouden ulkopuolella eli käytännössä suojeltuja?
Suomessa on suojeltu metsäala 3,1 Milj.ha ja 1,3 milj.ha lisää tarkoittaa, että suojeltu pinta-ala kasvaa 40%:lla 4,4 milj.hehtaariin.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011236084.html
Ilmeisesti tuossa linkissä on kysymys TOC päästöistä eli humuksesta ja kiintoainepäästöistä. En pääse sitä lukemaan, kun en ole tilaaja.
Noista ravinne päästöistä typpi ja fosfori, että ojitusalueet puhdistavat typpilskeumaa ja fosforipäästöt ovat mitättömät. Niistä kannata kirjoitella, mutta tyhmään kansaanhan nämäkin Hesarin kauhupäästöt uppoaa.
Humuspäästöja (TOC) tulee kaikilta maapinnoilta, jossa on kasvillisuutta, ei vain turvemailta, sillä humusta syntyy kaikkien kasvien kuolleista jätteistä. Pellot, joilta ei korjata satoa, syntyy humusta valtavat määrät verrattuna suomaihin, joidenka biomassan muodostus on aika alhainen. Esimekiksi vesistöjen rantaniityt, jotka kaikki Suomessa ennen niitettiin eläinten rehuksi, saavat nyt hajota rantaniityille ja antavat TOC tehorusketusta vesistöille.
Ennallistamisrahaa tulisi käyttää ruoppaamaan näitä Suomen jo luonnostaan matalia umpeenkasvavia järviä syvemmiksi ja samalla poistaa ojitusalueilta tullutta kiintoainekertymää pienten purojen järvisuistoista ja että ojitusalueiden vedet kulkee ojassa mahdollismman pitkän matkan ennen vesitöihin pääsyä.
Linkissä vähän laajempaa selvitystä vesien rukettumisesta. Ettei totuus unohtuisi. Hukkajoenkin vesi on ruskeaa.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2014/12/Vesitalous_1406_netti.pdf
https://yle.fi/a/74-20140329/ Ruotsin Metsämaanielun laskenta.
Ojanen: 1) Ruotsi raportoi erikseen ”Kuollut orgaaninen materia” -hiilivaraston (DOM) ja maaperän hiilivaraston (SOM) muutokset. On tuo DOM mukana Suomellakin, mutta Suomella DOM ja SOM ovat yhdessä maaperän hiilivarastona. Eli ei DOM puutu Suomelta.
Epäilen vähän tuota, että Ruotsin Metsämaanielun luokka ”Kuollut orgaaninen materiaali” -19 Mtn olisi ojitettujen turvemaiden kuollut karikenielu DOM ja maapäästö SOM keskiviivan yläpuolella +7 Mtn-ekv. Eihän ”Kivennäismaiden” luokkaakaan ole näin jaettu.
Linkistä vuonna 2023 Ruotsin ”orgaaninen maaperä” oli päästö +7 Mtn-ekv ja sanoisin, että se on ojitettujen turvemaiden summa DOM (karikenielu)+SOM (maapäästö) ja vastaa Suomen ojitettujen turvemaiden DOM+SOM tasetta, joka vuonna 2023 Luken mukaan oli +11,4 Mtn-ekv.
Tätä ”Kuollut orgaaninen materiaali” vastaavaa luokkaa Suomen Metsämaan nielun laskennassa en löydä Suomesta.
Annika Kangas sen selvittää tai sitten ei.
