Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Perko: Kurki, jk metsä säilyy puupeitteisenä ja kasvu hyvänä niin eikö siinä nielu ole silloin kohdallaan? Paljaaksi hakatussa voisi kuvitellen tulleen muutoksia luomuun verraten.
Minusta jokainen saa kasvattaa metsiään kuten haluaa, riittää kunhan vain kasvattaa. Minulla ei ole jk-metsiä, mutta kaikenlaisia muita viritelmiä kyllä on.
Heikki Ala-aho arvelee, että vasemmanpuoleinen metsä näytti ennen hakkuita samalta kuin oikeanpuoleinen metsä yhä. Kuvat: Rami Moilanen / Yle (vasen), Rami Moilanen / Yle (oikea)
Kuvasta oikealta puolelta avautuva metsä, joka on ollut nyt avohakkuun vieressä ja jollaisen Heikki Ala-Aho arvelee olleen ennen avohakkuuta, näyttäisi syntyneen niistä taimista, mita ojituksen aikoihin oli suolla. Eipä näy oikein olevan taimiainestakaan jatkaa jk-metsänä ja siksi avohakattu ja oikea uudistustapa on mätästys ja männyn istutus. Mänty näkyy kasvavan laatua kuusi ja koivu ei. Hieskoivua tullee siemenistä, mutta ei tuohon heinikkoon mäntyä eikä kuusta. Runsas pintakasvillisuus ja pohjaveden nousu pitävät maapohjan nieluna ainakin ensiharvennukseen asti. Sen jälkeen, kun pitää maapohjan puhtaana varjostavista vesoita, niin maapohja säilynee neuraalina pikään. Vanhaan ojitukseen ei tarvinne puuttua, jos se on toimiva.
Tässä tuo Ylen uutinen, jota en ehtinyt kommentoida, jossa toimittaja kommentoi avohakkuulla, joka varmasti oli nielu ei päästö. Siis tällainen palopuhe jatkuvan kasvatuksen puolesta.
AJ: linkistä.
Kun puuston kasvu ylittää kokonaispoistuman, kasvu alkaa lopulta laskea. Kasvun ja hiilinielun ylläpitämiseksi tarvitaan myös hakkuita. Metsäalueella suurin kasvu ja puuston bruttohiilinielu saavutetaan, kun eri ikäluokkien metsiköiden pinta-alat ovat yhtä suuret, kun metsä uudistetaan silloin kun kiertoajan keskimääräinen kasvu on suurimmillaan, ja kun puuston kasvu ja poistuma ovat yhtä suuret. Professori Lauri Mehtätalon tutkimusten mukaan suurin metsän kiertoajan keskimääräinen kasvu ja siten puuston suurin bruttonielu saavutetaan Etelä-Suomessa vähän yli 70 vuodessa.Siinähän sitä maksimaalisen metsänkasvun teoriaa on yritetty selittää.
Ylen uutistoimittaja nyt puoli yhdeksän uutisissa oli ravinteikkaalla suo-ojitetulla avohakkuuallueella kertomassa kuinka tällainen avohakkuu tuottaa valtavasti ilmastopäästöjä. Heinää ja pusikkoa oli ja voin kuvitella, että kohde oli juuri sellainen kuin Paavo Ojasen ym tutkimusaukko tässä linkissä.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Tukimuksen toisena vuonna ilman hakkuutähteitä aukon maapohja oli -3 tn/ha CO2-nielu pohjaveden nousun ja pintakasvillisuuden räjähtäneen kasvun vuoksi.
Verrokkialue oli mäntyvaltainen ja tiheän kuusitaimikon peittämä ja maapohja osittain paljas valon vähyyden vuoksi. Oli suuripäästöinen juuri siksi, ettei mapohjassa ollut juurikaan kasvillisuutta, joka olisi sitonut hiiltä. Jos verrokkialueelta hakataan varjostava kuusentaimkko pois, niin pintakasvillisuus elpyy ja sitoisi mahdollisesti hiiltä niin, että maapohja voisi olla neuraali ei päästöjä eikä sidontaa.
Onko -15 Mtn maaperän hiilen sidonnassa huomioitu turpeen hajoaminen – se varmaan pitäisi vähentää?
Ilvesniemen tutkimus koskee kyllä kivennäismaita ja Ruotsissa on turvemaita vähemmän kuin Suomessa, jossa niitä on neljännes, mutta kai sitä metsän kasvusta muodostu turvemaahankin hiilivarastoa samaan tahtiin ja hiili taittaa säilyä paremmin kosteassa turpeessa kuin kivennäismaassa.
Ilvesniemen mukaan kivennäismaissa maaperän hiili on pysyvää. Ei siis aiheuta CO2-päästöjä avohakkuun jälkeen.
Pitäisin turpeen hajoamista erillisenä asiana.
Ojasen mukaan karut suo-ojitukset kerryttävät turvetta eivät hajoita sitä ja rehevissä suo-ojituksissakin on erittäin hyviä CO2-nieluja jopa -5 tn-CO2/ha/v.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Otetaampa linkki uuteen pohdintaan:
Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni. Hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa.
Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä, siis keskimäärin 100 tonnia hehtaarilla. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia. Pohjois-Suomessa metsien hiilivarasto on pienempi.
”Tärkeintä on huomata, että hiilivaraston muutos on vähäinen suhteessa metsämaan kokonaishiilivarastoon. Esimerkiksi 300 kilon muutos on alle puoli prosenttia metsämaan koko hiilivarastosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi havainnollistaa.
Jos tuo 300kg/ha/v hiiltä sitoutuu maaperään (C) 60..100 vuotisissa metsissä, niin keskiarvoksi koko Suomelle voisi laskea 200 kg/ha/v. Tuolla maaperään vuosittaisella hiilen kasvulla on mennyt aikaa 100 tn/0,2 tn= 500 vuotta.
Hiiltä Suomen kasvaviin talousmetsien maaperään 20 milj.ha tulisi joka vuosi CO2-sidontana 3,67*0,2 tn/ha*20 milj.ha= -15 Mtn.
Olisiko tämä vuosittainen C-nielun lisäys 0,3% sitten pysyvää hiiltä ja kertyisi aikansa vai pitempiaikaista hiiltä, joka sitten alkaa hajota 500 vuoden päästä.
Tuo Ruotsin kivennäismaiden CO2-nielu on vähän mysteeri. Se on pysynyt lähes samana -20 Mtn jo 35 vuotta .(https://yle.fi/a/74-20140329).
Nyt metsän hiilestä maaperässä on 60%. Voineeko se kasvaa?
Jossain tietenkin täytyy olla raja.
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Vuonna 2019 Taulukko 1.7 kivennäismaat oli maanielu -7,9 Mtn-CO2 ja turvemaat päästö +4,1Mtn-CO2+2,5 tn-CH4= +6,6 Mtn-ekv.
Metsämaapohja oli kokonaisuudessaan nielu -1,3 Mtn-ekv.
Vuonna 2023 metsämaapohjat olivat +13,95 Mtn-ekv päästö.
Näin nopea käänne suureksi päästöksi maapäästöissä, joita nyt Luken Ilvesniemi vaatii kokonaan poistettavaksi ja Anna-Mari Lauren pitää niitä epävarmoina.
Lisäksi tuo kerroin 0,77 hakkuusäästön CO2-nielusta on arveluttava, sillä samoista puista Ruotsissa kerroin 1,1 eli vuonna 2023 Suomen hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-nielu oli 0,77*17,2=-13,2 Mtn.
Mykkänen ja Pietikäinen ovat hybridivaikuttamisen uhreja eli hyödyllisiä idiootteja.
Kiljunen taitaa olla paremmminkin Venäjän hybridivaikuttaja.
Kaikki Neuvostoliiton aikaiset Suomen rauhanliikkeet olivat Venäjän hybridivaikuttajia. Venäjä sai rauhassa valmistaa aseita ja Euroopassariisuunnuttiin pahoista aseista rahan edistämiseksi.
Suomen Luonto- ja Ilmastopaneeli yhdessä EUn ilmastopoliittisesti aktivoitumisen kanssa ovat Venäjän hybridivaikuttamista. Luotiin ongelma, jota ei ole, jonka parissa painiskellaan unohtaen se, että Venäjä sai rauhassa kerätä vararahastoja sodan varalle fossiilisilla polttoaineilla, palautaa sotilasmahtiaan lännen teknologian avulla teeskennellen ystävää ja edetä rauhassa suunnitelmissaan palauttaa takaisin Neuvostoliiton rajat.
Neuvostoliiton hajomisen jälkeen Venäjän pahin jymäytetty on Eurooppa ja varsinkin Saksa. Venäjä saattoi aloittaa Neuostoliiton palauttamisen hyökkäämällä Ukrainaan, kun Eurooppasta saatiin hybrivaikuttamisella sotilaallinen kääpiö ilman aseita.
