Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”Itämeren ja monin paikoin sisävesienkin tilanne on hälyttävä, minkä takia tarvitsemme velvoittavampia keinoja arvokkaiden vesistöjemme suojelemiseksi. Ojittamisen vähentäminen olisi yksi vaikuttava ratkaisu”, sanoo Liidia Merikanto, yksi aloitteen tekijöistä.
Täyttä roskaa.
Itämereen ei päädy Suomen metsätalouden ojituksista yhtään mitään.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Käsittelen vain fosforin linkin pohjalata, sillä se on sinilevälle minimitekijä.
Tuo muun Suomen fosforin lisäpäästö vesitöihin 10g /ha/v olisi metsätalousalueilta 15 milj.ha (jätetty pois Oulun alueen rannikon jokien valuma-alaueet) eli 150 tn/v koko Suomnen metsälouden kuormasta 440 tn/v/.
Kun Linkin mukaan suoraan vesistöihin 3,4 milj.hehtaarille tulisi fosforilaskeumaa 6% ja metsätaloudesta 16%, niin laskeuma olisi 6/16 *440= 165 tn/v.
Jo suoraan ilmasta tulevaa fosfori-laskeumaa tulisi muulle (valuma-alue Oulu ei mukana) Suomelle 165 tn/v vesistöihin, kun metsätaloudesta tulisi vain 150 tn.
aallokko pääsi irrottamaan koskematonta moskaa kauempaa rannasta ja tuulisella säällä vesi on yhtä sameaa, kun ennenkin.
Jo luonnostaan mataloituneet turvepohjaiset järvet alle 1 m vettä sameutuvat jo pienestä tuulesta. Eikä ennen täällä kalastettu muulloin kuin keväällä kalojen kutuaikaan ja korkean veden aikaan. Oli rysä-ja verkkopyytäjää. Nyt ei kalasta kukaan.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf.
Oulun rannikoalueen jokien valuma-alueiden, joidenka typpi-ja fosforilisä suoalueiden runsauden vuoksi on suurin (linkki sivu 66), mutta vedet näkyvät olevan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puhtaita sinilevästä nyt. Muun Suomen fosforin lisäkuorma on vain 10 g/ha/v. Fosfori on sinilevälle minimitekijä. Jos se loppuu, niin levän kasvukin loppuu. Mutta jos olisi niin päin, että typpi loppuu ensin, niin levä voi ottaa veteen sekoittunutta ilman typpeä.
– Rokuanjärvi – runsaasti sinilevää- ei laske yhtään ojaa- on ns luonnostaan ravinnerikas, jossa joka kesä sisäisen kuormituksen vuoksi sinilevää
– Vimpelinlampi- runsaasti sinilevää- Kajaanin kaupungin alueella- puro laskee lampeen ja sille on ojitusta pari kilometriä
– Kuivajärvi – hieman sinilevää- Suomussalmella rajan pinnassa- on suojelualueella, jossa on ojituksia
– Haatajanjärvi- hieman sinilevää- Kuhmon kaupungin keskusalueella- rannoilla mökkiasutusta ja maataloutta
Löytyvät Paikkatietoikkunasta.
Tuossa kohteita, jonne husku ja nostokoukku voisivat nyt ensihätään lähteä lapioimaan ojia tukkoon.
Suurimmat ravinnekuormitukset vesistöihin tulevat maataloudesta, jotka ovat kymmen– satakertaiset ojituksilta tuleviin nähden.
Ei kyllä noista Perkon kommenteista saa mitään selvää.
Täytyy myöntää.
Mehtäukko on tietenkin oikeassa että tuo viimeinen hakkuu kuuluu vain jaksollisen kasvatuksen mentelmälle eikä millään muotoa nyt alkavalle jk-kasvatusmenetämälle.
Miten tällaista huijausta kehtaavat edes yrittää.
Paikkateitoikkunasta läytyy myös Ojakorpi Aurassa Rantainrahkasta vähän matkaa koilliseen ja on varsin mielenkiintoinen tapaus tuon suuren kiintoainekuormituksen osalta. Muu kuormitus ei juuri eroa luonnontilaista valuma-alueista.
Mutta kun kiintoaine ei mene mihinkää vesistöön vaan peltojiin, niin eipä niistäkään tässä tapauksessa ole mitään haittaa. Voisi olla suotavaakin tuo turpeen kiintoainepäästö, jolla joku maanviljelijä voisi parantaa savipeltonsa kasvukykyä. Ennen vanhaan peltoja paranneltiin ajamalla turvemaata savipelloille ja savea turvepelloille.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Tuo Rantainrahka voisi olla toinen valuma-alue, joka nimen perusteella läytyisi Paikkatietoitoikkunasta Aurasta Turun läheltä. Näkyisi olevan kallionen ylänkö ja osittain metsäinen ja soinen, jossa ojia n. 1..2 km ja valuma alue n. 50ha.
– Typpikuorma jää 1,5 kg/ha/v alle luonnontilaisten keskimäärin 1,8 kg/ha/v. Typpeähän Etelä-Suomessa tulee laskeumana 4 kg/ha/v. Aikamoinen puhdistusteho.
– Forforikuorma 25 g/ha/v ja on puolet luonnontilaisten valuma-alueiden 50 g/ha/v. Tämäkin fosforipäästö 25 g on v a l t a v a joidenkin mielestä, kun Luontopaneeli on niin kertonut.
– TOC-kuorma 70 kg/ha/v jää reilusti alla luonnontilaisten valuma-alueiden 120 g/ha/v kuormasta.
Tällaisia ojitettuja valuma-alueitahan Huskun ja Nostokoukun mukaan ei voi olla olemassa, jotka alittavat luonnontilaisten valuma-alueiden kuormituksen.
Taitaa tuossakin aluskoivut olla kantovesoista lähteneitä. Koivuhan kasvaa vähän rehevämmällä paikalla kantovesoista hyvin kuitua. Kuvassa näkyy olevan laadukkaista simenlähtöisiä koivutukkipuita mäntyjen ja kuusten vieripuina. Ei onnistu enää. Tukkikoivua kuten mäntyäkin pitää kasvattaa sitten erilaisilla aukkopaikoilla.
