Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuo Ilvesniemen 40/60 tarkoittaa, että maapinnan alla on sekä elävää biomassa, että kuolleen biomassan kariketta, joidenka hiilen yhteismäärä on 60% koko metsän hiilestä.
Mitä sitten tarkoittaa, että yhteyttämistuotteista menee 70% juuriin? Yhteyttämistuotteista syntyy biomassaa, joidenka kuivapainosta puolet on hiiltä, mutta kuvaa hyvin myös hiilijakaumaa. Jakauma ei oikein mene yksiin Ilvesniemen jakauman kanssa, joten 70% osuus pitää supistua reilusti, että 60% osuuteen sopii myös maapaerässä olevaa kuollutta hiiltä.
Ilvesniemen periaatteella 40/60 laskien maaperään kertynyt uusi hiili viimeisten 60 vuoden aikana olisi laskien runkopuuvarannon noususta 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj.m3:iin seuraava.
Puiden 40% osuus runkopuu, latvus, oksat, neulaset ja lehdet CO2-nielu 1,0*(2600-1500)= -1100 Mtn.
Maaperään samassa ajassa uutta CO2-varstoa yhteensä 1,5*1100=-1650 Mtn.
Metlan vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2 nielu oli 0.76*17,2= -13,2 Mtn ilman maapäästöjä.
Keroimella 0.76 laskien 60 vuoden aikana kertynyneen hakkuusäästön 1100 milj.m3 CO2-nielu olisi 0,76*1100= – 836 Mtn. Kivennäismaanielu oli nolla ja orgaanisten maiden päästö +14 Mtn-ekv vuonna 2023. Vuoden 1990 jälkeen kivennäismaanielu (ks linkki alla) on ollut noin -1 Mtn /v suurempi keskimäärin ja niistä yhteensä maanielua 60 vuoden ajalta -60 Mtn-ekv.
Ilvesniemen periaatteella 40/60 saadaan 60 vuoden ajalta uutta CO2-nielua yhteensä -1100-1650= -2750 Mtn-ekv. Olettaen tietenkin, että 60 vuotta sitten hiilen suhteet olivat 40/60.
Luke on laskenut 60 vuoden ajalle CO2- nielua -836-60= -896 Mt-ekv.
Missä ovat -2750+896= -1854 Mtn-ekv CO2-nielut, jotka pitäisi olla olemassa Ilvesniemen periaatteen 40/60 mukaan laskien?
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Minä väittäisin, että Ilvesniemi ei ole tuollaista yhteyttämistuotejakaantumista sanonut.
Mikset lue laittamiani linkkejä?
Laitetaan vielä tuo edellisellä sivulla oleva inkki tähän: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.
Ja tuo 70% juuristoon on Pukkalan arvio ja linkki siihen.
Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/
Mitä jos Kurki laskisi noita nieluja tuolla 70% maaperänielulla ja katsotaan sitten asioita uudestaan.
Tuo 70% lienee faktaa. Tosin siitä osa hukkantuu elävien biomassojen hengitykseen.
Ilvesniemen mukaan yhteyttämistuotteet jakaantuu 40% maanpinnan yläpuolelle ja 60% maanpinnan alapuolelle.
Häkkiseltä kysyn näistä linkin Ruotsin maaperänieluista. Pitäisikö nekin uudelleen ajatella?
Metaanipäästöt puuttuivat NASA datasta
Kuten sanot metaanipäästöjen puuttumisesta satelliittidatasta ei ole mikään puute eikä kyseenalaista mitenkään Nasan Suomen ja Ruotsin mittauksia. Luonnon soiden metaanipäästöt n. +12 Mtn-ekv eivät näy datassa, mutta CO2-nielu -4 Mtn kyllä näkyy. Laskelmissa luonnosoiden päästöt ja nielut jätetään pois. Lakelmiin pitäisi ottaa kyllä soiden ojitusalueilta kuivatuksella poitetut metaanipäästöt nieluna, jotka lienevät aika merkittävät 10 Mn-ekv/v luokkaa.
Nasan mittaus on niin räikeässä ristiriidassa Suomen laskelmien tämän hetken taseeseen nähden, kun Suomi on n.+42 Mt-ekv päästö, joka pitäisi kuroa umpeen nieluilla. Taisi olla Nassan mittaus jo niin vanha, että 5 vuotta sitten Suomen kokonaispäästöt olivat yli +50 Mtn-ekv. Viennissä puutuotteissa ei mene niin paljon hiiltä ulos ehkä n. 25… 30 Mtn, jotta Suomi olisi Nasan mukaan hiilineutraali.
Eli Suomessa täytyy olla nieluja paljon enemmän kuin mitä laskelmiin on otettu.
Maanieluista lienee kysymys, sillä 70% kaikista metsän yhteyttämistuotteista menee maaperään, jotka nyt ovat tapetilla, sillä Ruotsin laskelmissa maanielut ovat paljon suuremmat kuin Suomessa.
Häkkinen: Minulla on kuitenkin vanha kuvakaappaus jossa sanotaan, että Suomen ja Norjan metsien kokonaishiili on samaa luokkaa 18 kg/m2, mutta Ruotsissa 25 kg/m2 vuonna 2010.
Ruotsissa kokonaispuuvaranto on 3500 milj.m3 ja Suomessa 2600 milj.m3 lähes samalla pinta-alalla. Suhteella 1,36 keromalla 18 kg/m2 saadaan tuo Ruotsin 25 kg/m2, jos lie kysymys valtakuntien keskimääräisestä hiilestä.
Ilvesniemen tutkimuksen mukaan Suomessa metsän kivennäismaassa on hiiltä n. 10 kg/m2 ja metsän hiili jakaantuu 40% maanpinnan yläpuolella ja 60% alapuolella.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Ei kai maaperän hiili voi poiketa Ruotsin ja Suomen välillä, jos maanpinnan yläpuolella jossain mittauspisteessä on yhtä paljon puuta molemmissa maissa.
Tarkoittaa, että ne metaanipäästöt eivät lämmitä lisää ilmastoa. Ekv laskennassa metaanipäästö lämmittää aina ilmakehää.
Tuota voisi tarkentaa ja parempi puhua lämmittävästä vaikutuksesta kuin lämpövasteista, että jokainen ymmärtää. Vakio metaanipäästö ei lämmitä lisää ilmastoa, vaan niillä on vain tietyn lämpöasteen ylläpitävä vaikutus.
Vakio CO2-päästö ilmakehään aiheuttaa aina lisäystä ilmakehän lämpötilaan.
Ojitettujen suomaiden päästöt Luken mukaan 2023 olivat CO2-päästö oli +11.6 Mtn ja (CH4+N2O)-päästöt olivat +2.35 Mt-ekv.
https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneeli/jasenet-fi/
Ilmastopaneelissa näkyy olevan ainakin pari Lukesta.
Olihan siellä Lukessa Erkki Lähdekin.
Ojitettujen turvemaiden päästöt Ruotsissa (ojitettua 1 milj.ha) eivät taida poiketa kovinkaan paljon Suomen vastaavista. Vuonna 2023 näkyy olleen +8 Mtn-ekv, kun Suomessa ne olivat n. +14 Mtn-ekv. Mutta Ruotsissa on sitten sellainen maaperän nieluluokka kuin ”Kuollut orgaaninen materia”, jonka nielu 2023 oli -17 Mtn, jota Suomessa ei edes ole ja lisäksi kivennäismaanielu on reilu -19 Mtn, joka Suomessa oli pieni päästö.
