Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Varaston muutokset, jotka tapahtuvat jo sidotun hiilen varastojen välillä ovat varastojen muutoksia, eivät nieluja.
Maaperän hiilivarasto seuraa yläpuolisen metsän sitomaa hiilivarastoa Ilvesniemen mukaan syhteella 40%/60%. Nyt kun runkopuuvaranto on kasvanut 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj.m3:iin, jonka CO2-varasto on 2600 Mtn, jota vastaava maaperän CO2-varasto on 1,5* 2600= 3900 Mtn. Maaperän varaston lisäys on 3900-1,5*1500= 1650 Mtn, joka on CO2-nielu 60 vuotta kohti keskimäärin – 27,5 Mtn/v. Hakkuusäästön 17,2 milj.m3 kanssa vuonna 2023 Suomen metsien CO2-nielu oli -17,2 Mtn-27,5 Mtn= -41,7 Mtn. Suurin piirtein sama kuin Ruotsin mukaan laskien.
Turvemaan hajotusmallin arvellaan liioittelevan hajotustoimintaa,
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fdb06a91-4be5-46db-91c5-b24bda254418
Linkistä :Asikkalassa ja Tammelassa tehtyjen mittausten mukaan vuosi avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästö oli enimmillään yli 30 tonnia hehtaarilta, kun poimintahakkuiden jäljiltä vuotuinen määrä jäi alle kymmeneen tonniin.
Artikkeli ei nimeä tutkimuksia.
Tammelan Lettosuolta on tämä Ojasen ym tutkimus,
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
jossa avohakkuun turvemaa oli toisena vuonna -3 tn CO2-nielu, kun poistaa hakkuutähteet päästöistä.
Tammelan Lettosuo löytyy Paikkatietoikkunasta haulla Lettosuo.
Luonnonpoistuma ja hukkapuu kai kuitenkin ovat mukana kokonaispoistuman laskennassa, siinä kuin hakkuupoistuman latvat ja juuretkin.
Ovat tietenkin mukana hakkuusäästöä laskettaessa, mutta niistähän pitää varastoperiaatteella laskea vielä joko nielua tai päästöä. Tuo hakkuuhukkapuu voisi olla mukana karikkeissa, mutta missään en ole nähnyt kummastakaan mitään mainintaa. Ovat vielä runkopuuta eivät kariketta.
Haakuiden hukkapuu ja luonnonpoistuma viime vuonna olivat runkopuuta 15,8 milj.m3.
Open AI kertoo Ruotsin tavasta laskea CO2-nielu.
Ruotsin kivennäismaiden hiilinielun laskenta perustuu yhdistelmään suoria maastomittauksia ja kehittyneitä dynaamisia malleja. Toisin kuin Suomessa, jossa on käytetty Yasso-mallia, Ruotsi on perinteisesti hyödyntänyt raportoinnissaan.
Luke laskee juuri samalla varastoperiaatteella kivennäismaiden CO2-nielun eli vastaa Suomen kivennäismaiden taselaskentaa (SOM+DOM), joka on erotus maaperään tulevasta karikenielusta ja varaston vanhimmasta päästä purkautuvista CO2-päästöistä.
”Kuollut orgaaninen materia” Ruotsin hiilinielulaskennassa tarkoittaa hiilivarastoa, joka koostuu kuolleesta puuaineksesta karikkeesta.
Kuollut orgaaninen materia = kuollutta kasvi- ja eläinainesta (esim. kuolleet puut, lehdet, neulaset, juuret, lahopuu, maaperän eloperäinen aines)
Suomessa ei ole tätä nielua. Vaikuttaisi olevan ylimääräinen karikenielu, sillä onhan karikkeet laskettu myös kivennäismailla ja turvemailla varaston muutoksen yhteydessä, mutta näitä kahta karikenielua luonnon poistumaa ja haakkuuhävikkiä ei mainita ollenkaan.
Miten Ruotsi laskee orgaanisten maiden päästöt?
Varastoperiaate Ruotsissa orgaanisten maiden (turvemaiden) CO₂-päästö tai -nielu määritellään maaperän hiilivaraston muutokseen Päästö = hiilivarasto(t₂) − hiilivarasto(t₁).
Tämä perustuu toistuviin maaperämittauksiin (turpeen hiilipitoisuus, tiheys, kerrospaksuus).Ruotsin ”orgaanisen maaperän” päästö vastaa Suomen orgaanisen (turvemaiden) maaperän (SOM+DOM) taselaskentaa, joka on erotus maaperään tulevasta karikkeesta ja turvemaapäästöistä.
Luken Annika Kangas ei sitten antanut joulukuussa (kuten piti) mitään raporttia Ruotsin ja Suomen eroista laskea hiilinielu.
Paahderinteiden uhanalaiset lajit 134.
Availin 20 ensimmäistä lajia” ja samat syyt kuin Harjujenkin uhanalaisilla lajeilla ”umpeenkasvaminen”.
Paahderinteille hakkuut olisi suositeltavia, sillä avohakkuu olisi paras suojelutoimi.
Lehtojenkin uhanalaiset lajit ovat suurimmaksi osaksi pienen popun suuret kannanvaihtelut omaavia lajeja, joidenka uhanalaisuus on umpeenkasvaminen tai ovat toisenlaisen ilmaston lajeja ja elinvoimaisiksi saaminen ei liene millään suojelutoimilla mahdollista.
Harjumetsien 113 uhanalaista lajia.
Availin 20 ensimmäistä lajia ja olivat joko tai, pienen popun lajeja, joilla oli suuret kannanvaihtelut, lähes kaikkien uhka oli umpeenkasvaminen, joka on Suomen luonnon tehtävä tai rakentaminen.
Joita ei voi mitenkään auttaa runsastumaan ja miksi pitäisi, sillä uhanalaisuuden syy ”umpeenkasvaminen” on luonnollinen ja luonnollisuuteenhan tässä pitää pyrkiä.
Harjumetsille talousmetsien hakkuut olisi suositeltavia, sillä avohakkuu olisi paras suojelutoimi.
Mikä on sitten johtopäätös, jos lajeja löytyy meidän metsistä vähän ja paljon uhanalaisia?
Tuohan ei pidä paikkansa punaisten kirjojen 30 vuotisen seurannan mukaan.
Suomen metsien lajien uhanalaisuus ei ole ollut nouseva, vaan pysynyt ennallaan. Miksi pitää kylvää epäilystä?
Luontojärjestöjen valehtelu ja mustamaalaaminen on mennyt ainakin muutamaan täydestä hesarin keskustelupalstalla. Tämä yksi lehden suosima kommentaattori täyttää lähes jokaisen keskustelun Luontopaneelin valheilla.
Oikeaa tietoa saa Seppo Vuokolta.
Seppo Vuokko: ”Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa.”
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Tähänkin pintavesien tilaan on saatu oikea tieto kansan hellimän käsityksen tilalle viimeisimpien tutkimusten mukaan.
Viittaan MetsäVesi Raporttiin 2020. Kukaan luontojärjewstöissä ei liene tutustunut raporttiin. Sen voi päätellä jo Panu Halmeen käsityksistä humus päästöistä tässä haastattelussa ”https://areena.yle.fi/1-76601113”
Luontokatoa Suomessa ei ole.
Metsäkato näillä seuduilla on pysäytetty ojittamalla paljon soita, joita oli 1950-luvulla siinä määrin 70%, että maisema muistutti lähinnä avointa tundraa. Soiden aiheuttama metsäkato on pysäytetty ja maisema on nyt metsäinen. Silti on vielä eri kokoisia (suurimmat tuhansia hentaareita) suojeltuja soita kymmeniä 50 km ympäyrän sisällä.
Täällä on sanonta: ”Suot leviävät kuin lentävä keuhkotauti”
”Luontodirektiivin laaja-alaisten metsäluontotyyppien tilan ja suotuisan viitealan arviointi 2025: Luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot”
Pääministeri Petteri Orpon hallitus haluaa neuvotella uudelleen EU:n ennallistamisasetuksen sisällöstä, koska Suomen näkökulmasta se on liian kallis ja voi haitata maa- ja metsätaloutta. Hallitus pyrkii avaamaan keskustelun uudelleen Euroopan komission kanssa ja toivoo uusia neuvotteluja asetuksen sisällön muuttamiseksi, vaikka itse asetus on jo hyväksytty. Suomi valmistelee kansallista suunnitelmaa asetuksen toimeenpanoon, mutta haluaa samalla lievennyksiä ja uusia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen pitää hylätä liian kalliina asetus metsätalousalueilta.
Suomella on tiukassa suojelussa 3 milj.ha metsiä (hakkuita ei sallita) ja yhteensä suojelussa hakkuurajoitteiden kanssa jo 5 milj.ha metsiä. Siellä voi toteuttaa luonnonmetsien, lehtojen, harjumetsien ja puustoisten soiden korpien suojelua ja ennallistamista.
Lehdoillehan on jo omat hakkuuohjeet talousmetsissäkin. Eikä kannata unohtaa sitä, että luontojärjestöt vaativat ettei kaikkia lehtoja saa päästää kasvamaan vanhoiksi lehdoiksi, sillä vanhoissa lehdoissa lajimäärät romahtaa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011698745.html
AJ:lle vastasin näin, joka julkaistiin.
Luontotietoiselle Aki Ikoselle vastasin näin, jota ei julkaistu.
Aki Ikonen:”Vanhojen metsien erityispiirrelajit on arvioitu ja lajeista 28,6% on uhanalaisia.”
Selvennetään vähän, kun et näy ymmärtävän.
Se vanhojen metsien lajien uhanalaisuusarvio on tehty niistä 1157 lajista Taulukko 5 mukaan lajeille, joidenka ensisijainen elinympäristö on vanhat metsät.
Jos uhanalaisuusarvio tehtäisiin kaikista metsien arvioiduista n. 10 000 lajista, lajien uhanalaisuus vanhoissa metsissä olisi moninkertainen.
Siitonen löysi tutkimuksissa n. 600 kovakuoriaista metsistä, joista 179 oli lahopuuriippuvaisia ja sanoo että jo aukolla on 3-kertainen määrä kovakuoriaislajeja kuin mitä vanhoissa metsissä.Eikö olekin surkuhupaisaa, että myyttisissä vanhoissa metsissä hävinneiksi luokiteltaisiin jo tästä vertailusta satoja kovakuoriaislajeja..
Toni Amnelloille vastasin näin, jota ei julkaistu.
Toni Amnell:”Ai jaha, minunkin varmaan sitten luullaan pitävän maapalloa litteänä,””
Tuota ei varmasti epäile kukaan.
Tässä Ilvesniemi tuota kivennäismaiden hiilinielua selittää. Kyllä C-varastolla on yläraja.
Ruotsin orgaanisen maaperän + muut päästöt 7+1=+8 Mtn vastannee Suomen ojitettuja soita, joidenka samat päästöt ovat n.+11+2= +13 Mtn. On siellä Ruotsissakin ojitettuja turvemaita.
Ruotsin laskennassa voisi tuo ”kuollut orgaaninen materiaali” olla luonnon poistuma ja hakkuiden hukkapuu, jota Suomessakin vuonna 2024 kertyi 15,9 milj.m3. Missäs nuo Suomen laskennassa ovat? Ovathan nekin karikesyötettä. Linkki alla.
