Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Lattialämmityksen etuna on se, että pattereiden jäädessä pois asunto on helpompi sisustaa ja siivota.
Jessellä on sähköpatteteista ilmeisesti kokemus tilanteesta, kun patterit on väärin mitoitettu. Pitäisi mitoittaa esim -27C ulkolämpötilan mukaan. Jos mitoitetaan -10 mukaan, niin posottavat täysillä ja sisällä palelee.
Olisikohan kysymys kutenkin LVI – ja sähkömiesten keskinäisestä kinastelusta.
Otetaan yksinkertainen esimerkki eli viinapullo. Sen sisältö on akoholin ja veden seos. Veden molekyylipaino on pienempi kuin alkoholin, mutta ominaispaino suurempi. Laskeutuuko alkoholi pullon pohjalle vai nouseeko pullon yläosaan? Ihmiseen sekoitettuna nousee ylös eli päähän. Havukka-ahon ajattelijalta ehkä löytyisi ratkaisu.
Minulla on käsitys, että alkoholipitoisuus on pullon joka kohdassa sama.
Tolopaisella kaasuseosten teoria hukassa. Kaasujen, myös vesihöyryn molekyylipainolla ei merkitystä esim vesihöyryn liikkeisiin ilmakehässä.
Alleajosuojan tarkoitus on estää ajamisen auton alle lähinnä henkilöautolla. Henkilöauton alle ajaminen toisella autolla on epätodennäköistä. Jessen mainitsemalle alleajosuojalle olisi patempi nimi päälleajosuoja. Pääleajostahan on kysymys. Kun autolla ajetaan jonkun päälle (esim lumipenkka) pääleajosuoja vähentää vaurioita. Alustasuoja on tietysti parempi, vakiintunut termi. Turha ottaa käyttöön uusia termejä.
Jk-metsänhoitoneuvojiksi voisi lisäkouluttaa puutarhureita. Hetähän varakkaat palkkaavat mm puutarhojensa uudistushankkeisiin.
MHY:t ovat yhdistyneet melko isoiksi. Joku neuvojista voisi olla tällainen jk neuvoja. Voisi valvoa myös jk-hakkuita. Tietysti maksua vastaan. Valvonnan hinta/kuutio olisi tietysti korkeahko, kun puuta/ha ei paljoa kerry. Lisäksi erikoiskoulutuksen saaneen palkkio on suurempi kuin normi neuvojan.
Kun jk-metsää hoidetaan oikein, niin muita toimenpiteitä ei tarvita hakkuiden lisäksi. Pelkkä hakkuiden suunnittelu ja valvonta riittäisi. Puutteena on, ettei päteviä jk-neuvojia kouluteta missään. Kysyntä ei ole vielä riittävää koulutuksen aloittamiseksi.
Jk-neuvojan toimeksiantosopimukseen tietysti tulisi klausuuli, ettei neuvoja vastaa mahdollisista metsän kasvutappioista.
Kysymys Gla:Lle: Onko jaksollisen kasvatuksen metsissä enemmän hakkuurästejä kuin jk-metsissä. Ellei ole tai asiaa ei tiedetä, niin hakkurästejä on turha vetää tähän keskusteluun.
Ei jk -tutkimusta ole kielletty. Mikään kielto ei estä Antinpojan tutkimasta asiaa.
Tutkimusrahoitusta suunnataan hankkeisiin, joissa rahoituksen hakija pystyy vakuuttamaan rahoittajan, että tutkimus kannattaa tehdä. Tutkimusrahoitus on kovin kilpailtua ja vain pieni osa aiheista saa rahoituksen. Jk-kasvatuksen tutkimuksen hyödyt suhteessa panoksiin on ilmeisesti arvioitu pienemmiksi kuin kilpailevien aiheiden. Hyvä niin.
Mitähän merkitystä on muka hakkuurästeillä? Parantaako rästit jk-kasvatuksen kilpailukykyä?
Ehkä rästimetsikössä on taloudellisempaa siirtyä jk-kasvatukseen kuin jaksollisessa. Rauhoittanee myös laiskan metsänomistajan mieltä, kun voi esittää siirtyneensä luomuun.
Minulla on käsitys, että aukkohakkuut ovat pitkässä juoksussa vähentyneet. Nyt kyllä nousupaineita kysynnän myötä.