Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kai se on uskottava. Tapiolla mennään. Pankista rahaa saa alle 2 % korolla. Metsään sijoitettuna tuottaa reilut 4 %. Tappiota puskee.
Oman tilani arvo + tulot 20 vuoden aikana on n. 4 * sijoitukset. Tappiota kaikki tyyni.
Eiköhän laskelmani osoittanut, että istuttaminen ja jaksollinen kasvatus tuottaa 70 vuodessa 4 % korolla n. 7000 €/ha enemmän kuin saman maaläntin makuuttaminen tuottamattomana. Jos joku haluaa tämän kiistää, esittäköön perustelut laskelmineen.
Tulkitsenko oikein Näädän neuvoa, että minun kannattaa istuttaa seuraava omt-pohjan aukko, koska olen maksanut metsieni maapohjasta n. 20 vuotta sitten niin vähän, että maapohjan arvo ei 4 % korkokannalla tähän päivään diskontattuna ylitä em arvoa 419 €/ha? Jos arvo olisi suurempi, niin kai sitten pitäisi aukkohakkuun jälkeen seurata katseella aukon reunalta mitä tapahtuu.
Summa summaarum. Jatkan siis turvallisella mielin nykyistä metsänhoitotapaani. Kylläpä helpotti. Selvitystilaa ei ole näköpiirissä.
Vastauksena Näädälle totean, että laskemani osoittaa, että omt-pohjan aukko kannattaa uudistaa istuttamalla ja huolehtia myös metsän kasvusta jaksollisella menetelmällä.
Laskelma ei osoita mitään jaksollisen ja jatkuvan kasvatusmenetelmien välisistä kannattavuuseroista eikä sitä pääsisikö jatkuvalla parempaan tulokseen. Tähän toivon vastauksia laskelmineen asiaan perehtyneiltä. Toivon myös Näädän esittävän, mistä syystä laskelmani on päin p:tä. Olisi hyvä saada parempaa tietoa. Voi olla, että ole pahasti harhapoluilla, joten viisaampien neuvoja otan kiitollisena vastaan, muuten voin joutua selvitystilaan.
Metsästäni on 95 % lehtoa, omt- ja mt pohjaa. Oma (ehkä väärä) käsitykseni on, että näillä pohjilla jaksollinen kasvatus kannataa.
Luontaisen uudistamisen osalta olen huomannut, että omt-pohjallekin syntyy kuusikon alle melko mukavasti luontaisia kuusia jopa saviseen maahan. Tätä olen hyödyntänyt ensimmäisen aukkohakkuuni uudistamisessa. Taimikon tasausta olen tässä tapauksessa joutunut tekemään. Paikoitellen istuttaminen oli hankalaa kivikoviin savimättäisiin. Onneksi vieressä oli hyviä luontaisia taimia. Jos omt-pohja on moreenipitoista, luontaista kuusitaimikkoa syntyy ainakin koivujen ja mäntyjen alle todella runsaasti.
Näätä voi tarkistaa sivulta 19, olenko maininnut jotakin paljaan maan arvosta.
Tässä ketjussahan keskustellaan jatkuvasta kasvatuksesta tasaikäisessä metsässä ja ko kasvatustavan kannattavuudesta. Kannattavuuden osalta luonnollinen vertailukohta on jaksollisen kasvatuksen metsä vastaavalla maapohjalla. Tällaisessa vertailussa ei kannata ottaa huomioon maapohjan arvoa, koska se on molemmilla kasvatustavoilla sama.
Sivulla 19 esitin näillä oletuksilla tehdyn laskelman. Odotan mielenkiinnolla jonkun jatkuvan kasvatuksen asiantuntijan esittävän laskelman ko. kasvatustavan tuotoista 4% korolla 70 vuoden tarkastelujaksolla vastaavalla maapohjalla (omt). Pelkät suusanalliset pähkäilyt eivät ole uskottavia, ellei esitetä myös kylmiä faktoja.
Täytyy olla isohko metsätila, jolla ei ole rakennuksia, jotta yksiköitä on enemmän kuin kesämökillä. Arviolta 50 ha metsää vastaa yhtä mökkiä. Riippuu tietysti missä kohtaa tietä ovat.
Tuskin naapurin kemerajutussa Tolopaisen puolelta on käsitelty vähintään 2 ha – ei kemeraa. Varhaisperkauksessa tosin riittäisi 1 ha.
Komppaan Timppaa. Korjaan vielä edellistä viestiäni. Luken otoksen puumäärä pienenee nykyhakkuulla 20 milj. m3/a seuraavat 10 vuotta. Lisähakkuilla tietysti reilusti enemmän.
Luken käppyröistä vielä. Laskelmista oli jätetty pois noin kolmannes metsäpinta-alasta. Mitkä oli valittu ja mitkä jätetty pois? Ehkä tähän n 66 % otokseen oli otettu etenkin päätehakkuuikäistä metsää. Oikein muuten ei ymmärrä sitä, että nykyisillä hakkuillakin otoksen metsien puuston määrä alenee 10 milj. m3/a seuraavat 10 vuotta. Selvää tarkoitushakuisuutta.
En ole missään yhteydessä käyttänyt paljaan maan arvona 7000 €/ha.