Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Buffetmainen tapa ajatella eli osta ja pidä. Omistusaika on enempikin ikuisuus. Ostot ovat varsin harkittuja joissa tärkeää on metsätilan rakenne,tuotot ja tietysti hinta. Hyviä ei halvalla saa ja niistä kannattaa maksaa mutta ei liikaa. Yritän myös etsiä tiloja joissa on hinnoittelu virheitä ja sekin on onnistunut useampia kertoja ihan lähiaikoinakin. Tämä kyllä koskee enempikin isoja tiloja kuin pieniä toki joskus pienissäkin voi olla hinnoittelu virheitä. Oma huomio on että huonoista tiloista maksetaan lähtökohtaisesti liikaa ja hyvistä jopa joskus liian vähän.
Kyllähän samat periaatteet pätevät osake ja metsänostossa. Mielellään ostaa hyviä yhtiöitä joiden kassavirta on vakaata ja myös rakenne on kunnossa. Sama pätee metsänostoon. Tasainen kassavirta ja hyvä rakenne ovat sielläkin tärkeät. Enkä ainakaan oman yhtiön halua taantua vaan pitää huolta sen tulevasta kunnosta.
Minä en suinkaan ole vähätellyt näädän laskelmia. Ovat varmasti yksi hyvä keino harjoittaa metsäsijoittamista. Mutta itselläni on erillainen tapa jota aina välillä tuon esille.
Minusta ainakin on hyvä että jotkut uskaltavat lyödä kehiin todellisia lukuja jotka ovat toteutuneet. Koska eihän pelkillä oletuksilla ole mitään käytännön arvoa. Toki joillekkin se voi olla kehumista tai saattaa aiheuttaa kateutta mikä on ihan luonnollista.
Oma metsätalouteni perustuu hyvään kehitysluokka rakenteeseen jolloin pystyn joka vuosi realisoimaan kasvun verran. Harvennuksia/päätehakkuita vuosittain. Tämä taas perustuu omaan ammattitaitoon joka lienee se tärkein arvo. Näistä olen laskenut keskikuutiohinnat jo useiden vuosien ajalta. Ne ovat todellisia. Jos taas siirtyisin esim. Jk menetelmään vuosittainen rahallinen tuotto putoaisi n. Puoleen.
Metsien osto taas on enempi taitolaji. Pitää välttää huonoja kauppoja ja tehdä tasaisesti hyviä kauppoja.
Vuokra-asuntoja ei ole mutta arvopapereita kylläkin. Suosin hyviä vakaita yhtiöitä enkä seuraile niitäkään mitenkään aktiivisesti. Enkä säikähtele pieniä kurssiheilahteluja vaan jatkan eteenpäin.
Kyllä se raha on paras konsultti metsätaloudessakin jos sitä päätyönänsä tekee. Kyllä sitä ajan kanssa huomaa mikä kannattaa ja mikä ei. Tai eihän ne kaikki huomaa sitä ikinä.
Ihan hyvä keino metsätalouden tuloksen parantamiseen on tehdä asioita vielä paremmin ja tehokkaamin kun yleensä tehdään. Metsänhoitokin on halpaa kun ne tekee oikeaan aikaan. Suurimmat kustannukset syntyvätkin rehevällä pohjilla joten siellähän se oikea aikaisuus tärkeintä olisikin. Tehokkuushan ei vie pois luontaistentaimikoiden käyttöä siellä missä se on järkevää vaan on osa tehokkuutta.
Visakallolle semmonen kysymys että teetkö harvennukset pohjapinta-alan mukaan vai teetkö jo hieman aikaisemmin kun olisi suositukset?
Metsänostoon aktiivisuus on avain sana. Mitä enempi on turhia metsäkäyntejä, puhelinsoittoja ja tarjouksia niin aina sen parempi. Todennäköisesti teet myös aina parempia kauppoja. Näin se vaan menee. Joka turhasta soitosta ja metsäkäynnistä jää aina jotain mieleen jota pystyt käyttämään hyväksi myöhemmin. Jos et näitä tee uskallan melkein sanoa että et menesty metsienostossa. Toki sama asia pätee muhinkin asioihin. Yleensä joutuu tekemään hirveitä määriä turhia asioita ollkseen jossakin hyvä.
Sehän se suurin valitus tahtoo olla miten kallista se metsänhoito on. Siinä sitten seisotaan metsänomistajan kanssa edessä läpi pääsemätön ryteikkö josta pitäs ruveta kahtelemaan jos täältä jotakin löytys.
Nythän ois metsänhoito todellakin halpaa jos vaan teettäis esim. varhaisperkkauksen aikanaan. Omakin metsuri päästelee päivässä meleko aloja niin ei kait siinä itelle taida kemeran jälkeen pariakymppiä enempää jäädä maksuun hehtaarilta. Toki mukavaahan se itsekki on raivailla menemään.
Varmasti keinoja metsänhoitoon on monenlaisia. Toiset uskoo tiettyyn tehokkuuteen ja toiset vähemmän tehokkaaseen tuotantoon. Itse kuulun enempi ensimmäiseen mutta käytän toki myös luontaisia keinoja siellä missä ne ovat mielestäni järkeviä.
Samoin metsänostoon on varmasti monenlaisia keinoja. Toiset laskee ja laskee kun sillä aikaa joku muu on jo ostanut palstan. Jotkut taas luottaa enempi omaan vuosikymmenien saatossa tulleeseen osaamiseen/kokemukseen ja Ostelevat metsiä tuosta vaan sen kummemmin yöuniaan menettämättä. Useimmiten myös vielä onnistuvatkin kaupoissa. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen kategoriaan. Elikkä mennään pitkälle intuition varassa ostoissa. Kyse on pitkälle itseluottamuksesta käyttää vuosien saatossa kertyneistä kaupoista olevaa tietoa hyväksi. Sehän on aikalailla automaattista kun on vuosikymmeniä pyöritelly päivittäin erillaisia vaihtoehtoja mielessä ja löytänyt ne oikeat. Lasken hyvin yksinkertaisilla kaavoilla lähinnä pyöritellen päässäni laskelmia mikä on kannattavaa. Mennään semmoisella kokonaisvaltaisella ja loogisella ajattelulla ennemmin kun näprätään pikkuasioiden kanssa. Eikä tällaisia keinoja kannata kenenkään väheksyä koska ne ovat kohdallani toiminnet vallanmainiosti.
Luulen että meistä metsänostajista ei kukaan osta pelkkää paljasta maata. Uudistaako sitte luontaisesti taikka istuttaen. Toki voi joskus ostosten yhteydessä tulla uudistamattomia alueita. Nehän otetaan huomioon sitten ostohinnassa.
Siis 80m3/ha lähti puuta