Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on ”kokeiltu” yli 40 vuotta metsästäjien säätelemää hirvikantaa. Metsästäjät ovat toteuttaneet ”ylhäältä” annettuja ohjeita. Ohjeeet eivät ole toimineet. Hirvikanta on pysynyt koko kokeiluajan sekä liikenteen että puuntuotannon kannalta liian suurena.
Aika-ajoin hirvikanta on riistäytynyt aivan hallitsemattomaksi, jolloin vahingot ovat muodostuneet sen mukaisiksi. Vahingot siis seuraavat hirvikantojen koon mukaisesti. Tämän todistamista on ollut koko ajan haittaamassa hirvikolareiden tilastoinnissa ja metsätaimikkovahinkojen arvioinnissa on 1-4 vuoden viive. Se puolestaan on haitannut hirvenpyyntilupien oikeasuuntaista mitoitusta.
Teoriassa kansalaisaloite on ihan hyvä keino saada epäkohtia , esimerkiksi ”holtiton sorraeläinlaidunnus”, Eduskunnan käsiteltäväksi. 50 000 nimeä on aika suuri luku kun tiedetään, että metsästäjien lobbaus metsänomistajiin ja tiedoitusvälineisiin päin alkaa heti, kun toimimatonta hirvikannan säätelyä koskeva kansalaisaloite löytyy kansalaisaloite.fi selailulla. Vielä sieltä en löytänyt mitään.
Toinen lobbauksen paikka olisi kansanedustajat ja erityisesti eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Myös nykyinen yhteiskunnan kannalta surkea tilanne johtuu lyhytnäköisten hirviporukoiden nokkamiesten ja muiden alan harrastajien lobbauksesta ehdokasasettelussa oman harrastuksen kannalta vaikutusvaltaisille paikoille. Se alkaa eduskuntavaaliedokkaista aina kirkkovaltuustoehdokkaisiin asti. ”Oma mies” pitää saada edunvalvontaan mieluummin vaikka ministeriksi saakka.
Tähän saakka ehkä valtaosa naiskansanedustajista on antanut suosiolla metsästystä harrastavien miesten hoitaa metsästystä koskevat asiat mukamas heidän ”asiantuntemuksen” vuoksi. Ehkäpä kansalaisaloite avaisi lopulta naiskansanedustajienkin silmät.
Otsikon kysymyksestä (syyt ja seuraukset) rajaisin ensimmäiseksi pois metsänomistajat ja hirvenmetsästäjät, joilla hirvien pyyntilupajärjestelmän vallitessa olisi kylläkin ollut mahdollisuuksia katkaista harrastuksen paisumista holtittomaksi.
Metsänomistajat ovat olleet liian hyväuskoisia . Onhan aina lupailtu, että metsästyksen avulla pidetään hirvikanta kurissa. Samalla loppuvat hirvivahingotkin.
Lähtökohtaisesti syyt ovat hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmän luojissa ja heidän kyvyttömyydessä tarpeelliseen muutokseen. Muutosta ei ole tapahtunut, sillä vastuullisen ministeriön johdossa, ministerinäkin, on ollut hirvestystä harrastavia.
Ministeriössä osastopäälliköksi pyrkivällä tuntuu olevan jo pääsyvaatimuksena hirvestysharrastus. Nämä herrat määräävät, mitä tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta.
Mielellään tutkitaan nykyistä hirvipolitiikkaa tukevia aiheita, joihin on lähes selvä loppupäätelmä jo valmiina. RKTL ja Metla ovat toimineet MMM:n käsikassarana. Sanomalehtien valtionapujärjestelmän olemassa olo on ilmeisesti ollut tukemassa holtittomuuden jatkumista. Valtionapua ei tule, jos ei uutisoida hirveä kuten metsästäjät haluavat.
Seuraukset ovat kaikkien kansalaisten nähtävillä, jotka pystyvät laskemaan yksi ynnä yksi. Suomi vietiin EU:n. Metsälaki uusittiin siten, että siihen lisättiin metsien muut käyttömuodot ja kolme erilaista kestävyyttä. Taloudellinen kestävyys siinä menetettiin. Jne.
Tiedän, että hirvi jakaa mielipiteitä. Juuri siksi siitä on tarpeen kirjoitella. Kun järkeen käyvät syyt joltain toisinajattelijalta loppuvat, ei silti pitäisi sortua henkilökohtaisuuksiin.
Minä olen suunnannut arvosteluani tämänkin ketjun aloituksessa lähinnä MMM:n alaisten RKTL:n ja Metlan tutkijoiden ammattimoraaliin. Aivan turhaa tutkimusta tämäkin hirvien ”muuttaminen”. Samaa moraalin puutetta olen huomannut osalla hirvestävistä metsäammattilaisista ja metsänomistajistakin.
Mielipiteen ilmaisemisen vapaus on vielä onneksi meillä kaikilla. Jos johonkin selvään epäkohtaan ei näytä tulevan muutosta, on sen esillä pitämistä tarpeellista jatkaa.
Hiljaa oleminen jonkun läheisen hirviharrastajan ihmissuhteen säilyttämiseksi, olisi mielestäni todellinen karhunpalvelus yhteiskunnalle, metsänomistajille ja hirviturmissa loukkaantuneiden tai menehtyneiden omaisille.
Hirvien liikkeitä on ilmeisesti tutkittu pannoitettujen hirvien liikkeiden avulla. Jo 1970-luvun alusta lähtien on hirvikanta ollut hiljaisessa liikkeessä ensin länteen ja sitten pohjoiseen päin. Hirvien pyyntilupapolitiikalla ohjattiin tarkoituksella hirvikannan siirtymistä. Nyt myös Lappi on saanut oman hirvikantansa, samoin hirvikärpäsensä.
Tämänkään tutkimuksen tiedoilla ei ole muuta merkitystä kuin se, että joku tutkija sai tuhlattua valtion tutkimusvaroja. Varat ovat poissa hyödyllisimmistä tutkimuskohteista. Hirvien liikkeet ovat olleet yleisesti lähes kaikkien tiedossa.
Vaikka on tehty tutkimus, ei Eteläinen Suomi, ei edes rannikkoalue, ole tyhjentynyt hirvistä. Tuntuu siltä, että hirvieläimet liikkuvat pitkälti ravinnon perästä. Etelä-Suomeen ei ole viime vuosina istutettu kovin paljoa maittavia männyn taimikoita, jotka kävisivät hirvien talviravinnoksi. Ainakin syömättömiä joutuu etsimään pohjoisempaa, koska etelässä on vastassa avoin meri.
Kauriiden siirtyminen peltoheinää syömästä voi tyssätä odotettavissa oleviin paksulumisiin talviin, kuten oli pari viimeistä talvea myös etelässä.
Olen samaa mieltä otsikon sanoman kanssa, että kuusettuminen pahentaa juurikääpäongelmaa. Se johtuu siitä, kun saastuneiden alueiden välissä olevia männiköitäkin joudutaan hirvituhojen pelossa istuttamaan kuuselle. Hirvien kesäaikainen oleskelu kuusikossa lisää kuusen pinnallisten vuurten vioittumista ja juurikääpäitiöiden leviämistäkin.
Tuhoalttiit kuusikot muodostuvat nykyisen hirvikannan vallitessa entistä laajempialaisiksi. Myös kirjanpainajatuhot tulevaisuudesta ovat laajempialaisia hirvenpyyntilupien pihtaajien lyhytnäköisen toiminnan vuoksi.
Jees h-valta on saanut haavankasvatuskohteelleen riistanhoitoyhdistyksen toimittaman sähköaidan. Mielestäni metsänomistajien tulisi vaatia hirvenlihantuotannon nykytilan vuoksi metsästäjiä aitaamaan hirvensä taimikoista vapaille alueille.
Metsänhoitoelinkeino vaatii metsästysharrastusta turvaamaan nikottelematta yrittäjien töiden tulokset nyt ja tulevaisuudessa. Tietysti hirvenmetsästyksen säätäminen vapaaksi pyyntiluvista vapauttaisi metsästäjät vastuusta.
Metlan ohje juurikäävän ehkäisykeinoiksi uudistamistilanteessa näyttää hirvimiesten keksimältä. Eihän juurikäävän saastuttamaa kuusikkoa voi uudistaa lehtipuulle, koska hirvet ne kuitenkin lähivuosina syövät tai muuten tuhoavat.
Kasvupaikalle sopivia ja samalla hirviltä säästyviä puulajeja olisivat harmaaleppä ja kuusi. Valitettavasti kuusenjuurikääpä siirtyisi melko nopeasti istutettuihin kuusen taimiin.
Männyntaimi kestää paremmin kuusenjuurikääpää, mutta ainakin tuoreilla kankaille se maistuisi liian hyvin hirville.Metlan antamia uudistamisen ohjeita kuusenjuurikääpäalueilla ei pysty käyttää riittävän turvallisesti.
Lisääntyneen lämmön vaikutusta juurikääpätuhoihin tuskin on tutkittu. Ainakaan en ole sitä nähnyt. Liekkö samantasoisia tutkinmuksia kuin hirvenvasojen keskipainon lasku Parkanossa ilmaston lämpenemisen vuoksi.
