Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Tätähän Pukkalakin toi esiin. Jos ja kun tiedämme millä rajakorolla viljelymetsätalous missäkin olosuhteessa menee jo tappiolliseksi, niin se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että jo tätä alhaisemmalla korolla luontaiset menetelmät ovat kannattavampia.
Etkö Reima laske maapohjalle mitään arvoa? Tottakai luontainen uudistus tuottaa positiivisen koron, jos sijoitettu pääoma on nolla tai lähes nolla. Onko kannattavinta sitten myydä palsta aukiona 50e/ha ja sijoittaa viisikymppinen muualle?
Ei planter metsästyskoiria kuole susien tappamana enempää, kun harva vie tahallaan koiran susi alueelle tapettavaksi.
Metsästyslaki määrittelee, että jokaiselle kaadetulle hirvelle täytyy olla lupa. Valitettavasti. Eikä minua ainakaan koske yhtään enempää kuin ketään muutakaan laki, joka määrittelisi hirvivahinkojen hyväksyttävää tasoa.
Joskushan ne risteytyvät, niin ettei se ’suhde’ aina välttämättä noin huonosti mene.
Paljon useammin lopputuloksena on puoliksi syöty raato. Tuskin koira kosinta yrityksestä menee pilalle, mutta kun hampaita sovitellaan tosissaan kaulalle, niin silloin tulos onkin toinen.
Samaa mieltä luontaisen uudistamisen hyödyntämisen mahdollisuudesta. Se varmaan toimii kuivassa kankaassa, mutta kun mennään tuoreeseen kankaaseen, niin minä en ota riskiä. Liian suuri epäonnistumisen mahdollisuus.
Tuskin yrittäisin edes kuivahkolla kankaalla. Syystä että:
Ei siemenet ole niin kalliita ja jalostettu siemen on parempi.
Äestys pitäisi tehdä joka tapauksessa.
Siemenpuiden menetys (myrkytuho riski, huonompi hinta, saako ylipäätänsä myytyä, taimikkotuho siemenpuiden hakkuusta johtuen)
Jos meidän alueella alkavat sudet mellastamaan, niin silloin saavat minun puolesta sudet ja niiden halaajat hoitaa hirvikannankin.
Pyytäkööt susien halaajat hirvet ajoketjuilla. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa. Jos susiliivi pelastaisikin koiran hengen, muttei siitä enää metsästyskoiraa tule.
Niin otetaan vielä tähän keskusteluun saksan malli jossa aukkohakuut ovat kielettyjä. Siinne jätetään harvapuusto ja maapohja muokataan. Sen jälkeen istutetaan 2000 – 4000 tainta /ha koska istutuksille on laitettava hirvieläimistä johtuva reservi.
Eli jätetään enemmän jättöpuita? Miksi se harva puusto pitäisi jättää. MO kiusaksiko?
Missä on viljelymetsän kiertoaika 120v? Ivalon pohjoispuolella?
Tuo varallisuuden keskittyminen mahtaa olla ainainen ’paha’
Muistaakseni joku taloustieteilijä kirjoitti. Jos maailman kaikki varallisuus jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken. Jokainen saisi yhtä paljon.
10 vuoden päästä tilanne olisi vastaava, kun nykyisin.
Eiköhän hajautus koske ihan kaikkea sijoittamista. Oli kyseessä osakkeet, asunnot, raaka-aineet tai metsä yms. Osakkeet ovat kuitenkin olleet pitkässä juoksussa olleet ylivoimaisia muihin verrattuna. Tuskinpa tulee muuttumaan tulevaisuudessakaan.
Eiköhän uusmetsäläinenkin ehdi kvattaalissa myydä, jos tarpeelliseksi katsoo. Se on kuitenkin 4kk, eikä mikään robottien sekuntti kauppaa. Näyttää ettei useiden palstalaisten kannata sijoittaa pörssiosakkeisiin, kun enemmän pelottaa tappiot, kuin kiinnostaa voitot.
Jokainen taaplaa tyylillään. Minä olen sijoittanut ja tulen sijoittamaan osakkeisiin tulevaisuudessa enemmän kuin esim. Metsään.