Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Minun taimikoissani ainakaan hirvet eivät ole tuhoja tehneet 3 viimeisenä talvena. Yhdet hirven läpikulku jäljet olen nähnyt koko viime talvena taimikossani. Täten omalta osaltani voi sanoa, että hirvituhot minun osaltani ovat vähentyneet ja paljon 2000 luvun vaihteesta.
Tällä hetkellä männyn taimikoita minulla nyt enemmän kuin vuosikausiin.
Pahasti heinittyvässä korvessa voisi olla ajateltavissa oleva vaihtoehto. Hakkuussa pyrittäisiin jättämään lehtipuusto suojuspuuksi. Edellyttäen, että elinvoimaisia alikasvus kuusia on tarpeeksi.
Koivikon alla kasvavat kuusen taimet ehdottomasti kannattaa säästää, jos niitä on riittävästi.
Valtion pitäisi määrätä max. Hinta?
Jos ei ole tuottoa, niin silloin voit jättää ostamatta. Ei hinnat nousisi ”korkeiksi” jollei niistä joku maksa korkeata hintaa. Meinaatko, että naapurillesi ei saisi myydä vaikka hän maksaisi sinua enemmän?
Metsätilan ostokulut voit lisätä ainoastaan ostohintaan ja täten otetaan huomioon tlan myyntivoitoa laskettaessa. Lisäksi voit lisätä hankintakulut metsävähennyksen laskentaan.
Tilan hankinta kuluja ei voi kuitenkaan vähentää puunmyyntituloista, eikä ALVit ole vähennyskelpoisia. Ainoastaan metsävähennykseen vaikuttava osuus vaikuttaa puunmyyntiin.
Puun takaalle: Ei se väärin ole, jos tilakoko kasvaa. Mutta onko sinusta oikein, että se tehdään verottamalla hengiltä? Ne verot ovat pois kuitenkin suurienkin tilojenkin tuotoista. Eikä puuhapalstoja ole edes ostettu tuottojen vuoksi, eikä ne ole kadonneet MHY maksuistakaan.
Maatalous on tuettua ja ilman tukia suomesta loppuisi kaikki maatalous, mutta metsätalous ei.
Tämä minä olen arvailutkin. MHY-maksun poistuessa tilalle tulee uusi maksu, joka ei ole edes ”korvamerkittyä” rahaa. MHY maksu meni sentään MHY:lle, mutta tuleva maksu meneekin kreikkalaisille.
Karuilla mailla, jossa lehtipuu jalostaa tällä tavalla kunnon humuskerrosta, josta stten jatkossa hyötyy mäntykin.
Suolla / turvekankaalla on yleensä hirveä pula sellaisesta lahoavasta aineksesta, joka edesauttaisi sitten turpeen lahoamista. Mitä karumpi suo, sen merkittävämpi on se että on ”syöttiä” lahoamiselle.
Tuo lahoamisen edistäminen on tosi.
Täällä pohjoisessa ei taideta hakkuujätteitä karuilta mailta kerätäkään, ei ainakaan suositella. Yleensä hakkuujätteiden kerääminen on rajoittunut MT ja sitä rehevämpiin kangasmaihin.
1960-70-80-luvun rehevät metsänviljelyalat puskevat koivua sekä istutettua mäntyä ja kuusta. Koivun lannoittava merkitys on huomattava kuten myös lahoava raivuujäte. Puulajisuhteet on koivua 60 %, havupuuta 40%.
Vaikka raivaus tulee kalliiksi, lannoittava vaikutus kompesoi sitä.
Metsänvartijalle:
Vaikka raivattu vesakko lahoaessa lannoittaakin, niin se on kasvaessaan köyhyttänyt. Ei vesakkokaan ole kasvanut ilman ravinteita.
MIKANDER:
Miksi vertaat 550 ja 560 huskuja 201:een. Sahat ovat suunniteltu täysin toisenlaiseen käyttöön. Tilhi etupäässä ensiharvennuksille, sahan paino alle 4 kg ja 35cm3 moottori. Molemmat huskut järeämmälle puulle. Sahojen paino yli 5 kg ja moottori yli 50 cm3.
Joo, sitä tarkoitan. Tai siis tarkoitan, että sinä varmaan näet kaiken metsästäjien toiminnan salaliittona MO kiusaksi ja. haitaksi