Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
AK Häkkinen,
Lienee turha minulle todeta avohakkuualueet olevan kasvihuonekaasujen netto lähde, ei nielu, Kurki väittää asian olevan toisin jo toisena avohakkuun jälkeisenä vuonna, näin ei ole Kurjen viittaamassa tutkimuksessa ja onhan Peichl et al (Landscape- variability of the carbon balance across managed boreal forests) aivan asiallisessa tutkimuksessa todettu päätehakkuun jälkeisen päästön loppuvan keskimäärin 5v kuluttua (kangasmetsät).
Mitä tulee kasvihuonekaasu politiikkaan, olen aivan samaa mieltä, politiikka on politiikkaa, jokainen, valitettavasti aivan jokainen ajattelee asiaa oman navan kautta. Siksi sekä kasvihuonekaasu politiikka että tekovihreä siirtymä tulee olemaan täysi fiasko.
Tutkijoita en suuremmin epäile, mutta politiikka joka ohjailee tätä kaikkea on syvältä sieltä, tekopyhää sontaa. Ihan sama joka puolueessa ja maassa.
AKHäkkinen,
Korkiakoski et al tekemä tutkimus on mittaustutkimus, ei laskentamalli arvio, siinä on vissi ero.
Korkiakosken tutkimukseen viittaa Kurki, en minä. En puolusta tai kritisoi tehtyä tutkimusta, tulokset ovat mittauksia, ei laskentamalliarvioita. Mittauksia tarvitaan, jotta laskentamalleja voidaan kehittää.
Korkiakoski et al toteaa yhteenvedossa, että runsasravinteinen ojitettu suo on päätehakkuun jälkeen kasvihuonekaasu päästölähde, ei nielu.
Jos haluaa todistaa toisin pitää löytää tutkimus, joka tukee omaa väitettä, ei väitettä kumoavaa. Ja olisi suotavaa, ettei väitä päinvastaista, mitä tutkijat ovat mittauksissa todenneet.
Kurjen viittaama tutkimus ei ole mallinnuslaskenta vaan mittaus paikan päällä.
Tutkijat ovat huomioineet hakkuujätteet ja kommentoivat tekstissä asiaa.
Meidän ei tarvitse tehdä taas omia versioita tutkimustuloksista.
Tutkimustuloksissa todetaan, että runsasravinteisilla soilla avohakkuu aiheutti merkittävän kasvihuonekaasujen päästöjen kohoamisen.
Suo-ojituksista johtuen humus ja ravinteet vuotavat vesitöihin, kun ne ojittamattomilla soilla edes osin päätyvät sammaliin (turpeeseen) ja muihin kasviin.
MetsäVesi 2020 esitteli VEMALA laskentamallin metsätalouden vesistörasitusten arviointia varten. Malli korreloi raportin hyvin kenttämitattuihin arvoihin.
Käytin laskentamallia lämpösummalla 1200 vuodelle 2025. 1200 lämpösumma kattoi aiemmmin Suomessa alueen, jossa on eniten soita, eli Pojois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Alla tulokset.
Jos suo ja luonnollisesti ojitusprosentti on 0, humuspäästö (TOC) arvio on 26,9mg/l
Jos metsästä on 50% suota, jota ei ole ojitettu, humuspäästö arvio on 33,5 mg/l
Jos kyseessä on 100% suometsä, jota ei ole ojitettu, humuspäästö arvio on 40,1 mg/l
Jos metsästä on 50% suota, joka on täysin ojiettu, humuspäästö arvio on 40,4 mg/l
Jos kyseessä on täysin ojitettu suometsä, humuspäästö arvio on 47 mg/l
Tulee huomata, että kun vuoden lämpösumma nousee, humuspäästön kasvu on merkittävä. On todennäköistä, että vuoden 2025 lämpösumma on korkeampi kuin 1200, jolloin humusrasite on myös korkeampi.
Yhteenveto: Kyllä ojitus tuo alueensa vesistöille vähintään 15% humus (TOC) lisärasituksen ja ero vain kasvaa kun ilmasto lämpenee.
Kyse on siis ojitetuista soista.
Kurjen mukaanhan luonnontilaiset suot aiheuttavat MetsäVesi 2020 raportin sivun 46, taulukko5 mukaan kohonneen humuspäästön.
Kurki/Leinonen eilen vinkistä ”huomasi”, että hän oli viljelemässään ”analyysissä” sekoillut taas kerran. Nyt meillä on uusi 4%+10% teoria.
Kurki/leinonen ei ”huomannut”, että mainostamansa luonnontilainen Välipuro on osin ojitettu (9%) ja metsätalouskäytössä oleva Teeressuonojan ojitus prosentti on 0. Saahan sitä näillä keinoin laskettua vaikka mitä.
Kun verrataan taulukon 5 ojitettuja (n=7) ja ojittamattomia (n=3) soita, ojitetut suota aiheuttavat 19% korkeamman humus päästön.
Sitten hän keksi lukea tekstiä ja löysi 10% kohonneen mtsätalouden aiheuttaman humuspäästön.
Mutta vieläkään Kurki/Leinonen ei ymmärrä tekemäänsä pahinta perusvirhettä.
Kohta meillä on taas yksi asiantuntematon asiantuntija lisää, Panu Halme.
NHM BII skenaariot ja muut tiedot on NHM sivuilla saatavilla, mutta joutuu tekemään hivenen enemmän töitä kuin ennen. SSP1-5 ennusteet löytyvät 2020-2050, kuten historialliset 1970-2014 mittaukset. Katsoin niitä 5 min sitten.
Onhan sekä Punaisen Kirjan ja Lajitietokeskuksen asiantuntijatkin antaneet omat kommenttinsa meille, mistä löytyy asiat vielä paremmin tietävä? Taidan arvata mistä.
Olen aivan samaa mieltä AJ kanssa tästä vänkäämisestä, mutta historiasta tiedän, ettei se lopu ainakaan HS kommenteissa, eikä varmaan täälläkään.
Siis tarkoitat mitä yliopistomiehellä Rane2, koulutus vai nykyinen työ?
Kyllä, olen korkeakouluni käynyt, se nyt olisi aika kurjaa, jos koulutus olisi ongelma, sillä varmaan suuri osa metsänomistajista on kohtuullisesti kouluttautuneita.
Ei, en ole tutkija tai töissä yliopistossa, minulla ei ole mitään yhteyttä yliopistomiehiin tai naisiinkaan.
Ja todennäköiseen jatkokysymykseen vastaus. Ei, asun sananmukaisesti korvessa, metsää on jonkin verran ja klapeja tehdään sirkkelill/ kirveellä. Klapikone on liian kallis investointi meikäläiselle.
Otsikko on monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään. Voihan aiheesta heittää mutu juttuja, siksi kai tässä on 1054 sivua kommentteja.
Aina tutkimuksiin kannattaa tutustua, lukea ajatuksella ja miettiä myös, mikä tutkimuksen ongelma voi olla. Ongelmat hyvässä tutkimusjulkaisussa käydään myös läpi.
En kyllä oikein ymmärrä mitä tekemistä yliopistomies kysymyksellä on itse asiaan, mutta kysyn nyt kuitenkin, entä itse Rane2 ?
HS28.11. :”Lontoon Natural History Museun on arvioinut Suomen puupellot monimuotoisuusindeksillä 96% maailman parhaiksi. Tanskan vastaava oli 44%.
Suomessa on nykyisin maailman parhaat ja monimuotoisimmat metsät.”Metsälehti 29.11. BII keskustelu:”No ei tietenkään, jos etelän ja pohjoisen luontoja verrataan. Kukas niitä on nyt verrannut?”
Aki Ikonen: Sotket nyt kaksi asiaa, elinvoimaisuus ei ole sama asia kuin monimuotoisuus
KurkiLeinonen: Lajien määrä ja myös niiden runsaus on monimuotoisuutta.
Kommentoin KurkiLeinonen käyttämääsi termiä elinvoimaisuus, en monimuotoisuus, termeillä on vissi ero.
Em. BII kommetoija on sama ja kirjoitukset on tehty 24 h sisällä, ei ole KurkiLeinonen mitään ”oppimassa”, vaikka niin väitti n viikko sitten.
Lue Kurki myös Petkeleen linkin kolumni, kirjoittajalla on aika paljon näkemystä muualtakin.
BII on biodiversity intactness index, jossa arvioidaan, kuinka paljon alueen biodiversiteetistä on jäljellä verrattuna lähtötilaan.
Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Esimerkki, sademetsä 80% BII vs boreliaaninen metsä 96% ei tarkoita että meidän metsät olisivat monimuotoisempia kuin Brasilian sademetsät. Sademetsät olisivat silti monimuotoisempia.
Kurki Leinonen kirjoitti
”biodiversiteetti-indeksi tarkoittaa esim lajien osalta sitä, kuinka lähellä lajien elivoimaisuus on 100%:ia”
Sotket nyt kaksi asiaa, elinvoimaisuus ei ole sama asia kuin monimuotoisuus.
En oikein jaksa peruskäsitteitä ruveta tässä käymään läpi, ota itse selvää.
