Kun tehdään ”avohakkuu” siemenpuilla ja poistetaan siemenpuut kun alla on taimikko niin Pukkalan määritelmän mukaan noudatetaan jatkuvaa kasvatusta. Kysymys on vain siitä onko siemenpuiden määrä sellainen, että voidaan vielä puhua metsästä. Ehkä tämä on jossain jatkuvan kasvatuksen oppikirjassa määritelty. Näitä siemenpuuhakkuita, joissa siemenpuita on jätetty melko tiuhaan on alkanut näkymään. Eli yhtään kuiturunkoa ei ole jätetty alle kasvamaan mutta isot siemenpuut ovat hieman tavallista tiheämmässä.

Siinä saa muutaman puun merkkailla.

Keskijäreyden arviointi on pykälää helpompaa kuin tukkiprosentin kun ei tarvitse laatua miettiä.

Vertailu on vaikeaa mutta ei ei-runkokaupassa saatavien eurojen arviointi ei ole yhtään helpompaa, koska katkonta tukkiin ja kuituun ilmoitetaan vasta hakkuun jälkeen.

Onko kukaan vielä vienyt kuitupuuta Suomesta Baltiaan ja myynyt suomalaisille firmoille?