Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Paljonhan tuota työnmäärää ja rankkaa sellaista tulee kun läpi talven hakkaa, mutta mitä teet väliajan?
En tiedä puhuuko Vänkäri nyt sellutehtaasta, vai mistä, mutta yritän pysyä Vänkärin aiheesssa. Onko nuo ”paalit” niin bulkkituotetta, ettei niissä ole asiakaskohtaisia eroja. Nykyisin joku BCTMP tehdaskin tekee monelle asiakkaalle ja kaikille on erilainen mixi. Tietysti jos asiakkaita on joku parikymmentä, niin voisihan noista tärkeimmille asiakkaille pitää varastoakin, mutta kun nuo vatimukset saattavat asiakkaala yhtäkkiä muuttua massan sisällön suhteen.
Silloin kun itse istutin omia koivikoita (92 ja 97), oli koivu ja mäntytukin hinta sama ja kuusitukin hinta alempi näistä. Tuon hinnan lisäksi OMT-pohjalla puulajivalintaa ohjasi heinäämisen pelko, koivut nousivat ilman heinäystä, kuusen kanssa ei olisi onnistunut. Nyt kuitenkin näyttää siltä että koivun kanssa tuotoksessa häviää, kun koivutukin hinta on laskenut ja kuusitukin hinta noussut ja kuten taitaa olla selvää, mottituotos on lähelle sama ja tukkisaanto olisi lähes varmuudella kuusen eduksi. Ja kyllä hirvet ovat tehneet tyvimutkia yhteen koivikkoon.
Mulla on Keski-Suomessa 50 vuotta sitten istutettu kuusikko MT-pohjalla, jossa on mäntyjä paikoin melko paljon sekapuuna. Pari vuotta sitten poistin harvennuksessa suurimpia noista noin 50 vuotta vanhoista männyistä. Osassa männyistä kuivat oksat olivat yli 4 cm, yhtään raakkitukkia ei ainakaan kuivaoksan takia tullut, karsin niin tarkoin että oksista tuli tuoreoksia.
Ja vaikka poistaisi kaikki männyt jo ensiharvennuksen aikaan, on männyn kasvu niin paljon parempaa että ensiharvennuksen kasvanut mottimäärä tekee sekaistutuksesta kannattavaa, taimikustannus on kuitenkin sama ja kuitujen hinnoissa ei ole niin suurta eroa. Ja hyvällä tuurilla männyistä tulee sitten järeää tukkia väljennyshakkuussa tai päätehakkuussa.
Minä lasken nyt 3% korolla lähipalstat, joissa kuitenkin tiet ja maastot muutenkin miellyttävät, eipä ne tartu oikein sittenkään. Ja kauempaa en ole enää pariin vuoteen aktiivisesti katsellutkaan. Ennenhän noissa hinnoissa pystyi käyttämään 30% arvon korjausta, nyt pitää laskea kuviokohtaisesti puuston tuotto sillä 3% korolla ja tarjota sen mukaan jos haluaa oikeasti ostaa palstan. Laskelmissa tulee käytettyä puuston kasvun osalta varovaisia ennusteita, uusissa viljelytaimikoissa pitäisi tulla sitten odottamatonta arvonlisää.
Motti-ohjelmalla olen pyörittänyt isompia kuvioita, siinä pitää huomata laittaa nuorissa metsissä luokkaa 30% tukkivähennystä kuituun, tietysti hirvensyömissä jopa enemmän. Motti kuvastaa metsikön kasvua varmaan hyvin, kuitenkin oletuksena optimaalinen tukin katkonta suorassa puustossa, ilman mitään tuhoja.
Jätkät pätkät on taas kerran pihalla kuin lumiukko. Jatkojalostajat käyvät valkkaamassa sahatavarat isojen laarista, kyllä sieltä se laatu löytyy. Ehkä jossain Pohjanmaalla vielä 90-luvulla meni vielä leimikosta sahatukkeja kolmelle eri sahalle, mutta se alkaa koko Suomen osalta olla historiaa.
Kärkkäinen kyllä kirjoitti että taimikon perkuussa tähdätään puustoon, jonka johdosta ensiharvennuksen jälkeiseksi runkoluvuksi jäisi tuhatkunta. Suorittavan portan luetun ymmärtäminen on heikolla tasolla, vai onko tarkoituksellisesti ymmärretty väärin.
”Ensimmäinen keino on tehdä nuoren metsänhoito raivaussahalla ilman puunkorjuuta, oikea aikaisesti ja riittävän vahvana. Tämän ansiosta kuitupuuta tuottavaa ensiharvennusta voidaan lykätä vaiheeseen, jolloin jäävän puuston runkoluku on enää tuhatkunta”.
Näinähän se Kärkkäisen Matti tuon kirjoitti. Eli minun ymmärrykseni mukaan, ihan vanhojen opppien mukaisesti runkoluvut, eli myöhästettykin taimikonhoito ~1600 – 2500 runkoon / ha.
Minusta se on ihan ok, että MHY ei ota riskiä tehdessään pieniläpimittaisten puustojen hakkuita. Eihän noita firmat jokapaikassa edes osta, kun se tappion riski on olemassa ja työnjälki huonossa leimikossa ei usein kehuja kestä. Se sitten on eri juttu, miten MHY onnistuu jokaiselle asiakkaalle infoamaan asiat ennen hakkuuta, maan tapa ei ole sanoa metsänomistajalle että leimikko on todella huono, sanotaan mieluummin, että täältähän tulee lähinnä energiapuuta.
Aika äkkiä menee ms200:ssa ilmanputsari tukkeeseen ja sittenhän se ei tahdo käydä ollenkaan. Joskus pitänyt puhdistaa kesken päivän. Mutta kyllä se normaalisti sen 8 tankillista kestää sahata. Säätöruuveihin ei tarvi koskea, ilmanpuhdistimen jokapäivinen putsi ja tarkasti mitattu 2-tahti bensa kunnon öljyllä. Noissa öljyissäkin on eroja, joskus kokeillut vähän sinnepäin öljyä, jossa oli mainittuna että toimii mm. moottorisahoissa, tulppa paloi parissa päivssä.
