Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kaskisten BCTMP:n haavan käyttö väheni paljon kun Husum alkoi tehdä kartonkia ja Kaskisen tuotannosta vajaa puolet (160000/340000) menee Husumiin. Kaskisten BCTMP:n tuotannosta menee kartonkitehtaille kokonaisuudessaan 200000 tn. Kartonkiin ei haluta haapaa, kun siitä tulee hajuhaittaa.
Lannoittamisella haetaan lisätuottoa. Jos lannoitteseen laitetaan vaikka 10000 euroa, pitää sijoitukselle tietysti laskea jonkinlaista tuottoennustetta, muutoinhan toiminta on pöljyyttä. Jos investointi tuottaa 7 vuodessa lisää puuta arviolta 20000 euron edestä, lannoitus on kannattavaa, kun metsässä rahaa kuitenkin on kiinni niin lannoittamalla saadaan tarvittaessa nopeammin uudistettavaa järki hintaan. Mutta esim. vuonna 2008 olisi ollut helpompi päätellä että lannoitusrahat kannattaa laittaa arvo-osakkeisiin, nythän tuolla rintamalla ei tavallisella ihmisellä erinomaisia ostopaikkoja vissiin ole.
Takuuajan yritän sahata tuolla uudella sahalla kokoajan, vanhempikin on vielä hyvä, vaikka tankki ei kestä kuin reilun tunnin, uudessahan tuo kestää vartin pitempään. Merkkiuskovaisten jutuissa on tietysti joskus kotiinpäinvetoa vankasti, paha sanoa noista uusista Husqvarnoista, kun ei ole edes kokeillut, 245 oli kuitenkin tosi hyvä ja kestävä malli. Mulle se on sama mikä merkki on kunhan on luotettava, mutta vissiin Stihlin miehet kertonut noita juttujaan.
Vajaa kolmesataa tuntia nyt sahannut uudemmalla 460:lla ja onhan sillä vaimokin pari lauantaita sahaillut. Joku päivä sitten tyhjensin kaasukahvan havunneulasista, kun alkoi kaasuvaijeri takkuamaan. Alkuperäinen Stihlin terä vaihtui perjantaina halpis terään ja onhan siinä hieman eroa. Tosin vain tankillisen sahasin tuolla uudella terällä, pitääköhän teroittaa ja harittaa reilummin ennen käyttöönottoa, jokatapauksessa loppuun sahattu Stihlin terä tuntui uppoavan paremmin. Minusta nämä Stihlin 460 mallin raivurit ovat varmatoimisia ja monet puhuvat että Husqvarnan raivaussahoissa on enempi murheita ja esim. huoltomies kieltänyt säilyttämästä sahaa metsässä, ei oikein vakuuta. Omat sahat saattavat olla pari viikkoa yhtäkyytiä metsässä, eikä ongelmia.
Byrokraattien ja paperin pyörittäjien iloksi näitä kaikkia lisiä on keksitty. Aivan sama olisi kun maksettaisiin joka tunnilta vain palkka ja eikä mitään muuta. Voisihan se palkka jollain olla vaikka 20 euroa ja vaativammassa tehtävässä sitten 100 euroa. Saatanan typerää venkoilua näitten pekkaspäivien ja pakkaspäivien kanssa, opetetaan ihmiset elämään kädestä suuhun oikein viimeisen päälle. Just ostin käteisellä 15 hehtaarin metsätilan ja kuukaudessa ansaitsen reilun 2000 euroa, ottakaa sossut mallia.
Ei se NNA ole parempi lyhytkiertoisella koivun kasvatuksella kuin todella korkealla korkoprosentilla, luulen mä. Jos tyytyy 4% korkoon, luulisin että kannattaisi 8 metriset tervelatvaiset kuuset kasvattaa tukeiksi, vajaan 40 vuottahan se ottaa päätehakkuuseen, mutta välissä harvennustuloja kaksi kertaa.
Alkuperäisessä kysymyksessä oli noista koivuista, että kelpavatko kasvatettavina puina kemeraan. Kyllä kelpaavat, vaikka jättäisi vain koivuja, kunhan ovat keskimäärin alle 16 cm rinnankorkeudelta, eli jokunen runko voi olla vaikka tukkikokoakin.
