Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
No niin, kiinalaiset rahoittavat Kemijärven sellutehdas hanketta. Mieltä lämmittävä uutinen, ei sillä etteikö omille puille olisi ostaja aina ollut. Voisiko käydä jopa niin, että leimikoista tulisi kilpailua, kiinalaisethan rakentaa Kemiinkin vielä ja Keitele Group lähettelee postia kotiin. Vielä kun Mhy toimittaa puuta Ruotsiin ja polttoonkin tarvitaan, niin onhan tuossa mahdollisuuksia, toivotaan että valtion leimikot olisi jo kohta hakattu.
Keski-Suomessa yhdellä tilallani ei ole ollut hirviä viiteen vuoteen. Siellä on hyvät puolukkapaikat sekä rouskuja että kanttarelleja ja tänä syksynä ei syyskuussa ollut ensimmäsistäkään hirvikärpästä. Varmaan moni jättää syksyn kotitarve keruut vähemmälle hirvikärpästen takia, elokuussa katoaa sääsket, eikä Etelä-Suomessa sen jälkeen ole mäkäräisiä, joten hirvikärpästen merkitys on täällä melkoinen. Onhan se ihan eri käydä niitä sienipaikkoja tai poimia puolukoita mättäiltä, kun ei kutise kokoajan jossain. Hirvikärpäset pilaavat ihmisten luontokokemukset ja se on aikamoinen haitta.
Vastaavia thermo lateksi sormikkaita olen tänä syksynä käyttänyt, kämmen puoli lateksia ja selkämys kangasta. Eihän nämä kelit vielä oikein talvea ole, kun irtolumi ei ole kastelemassa, mutta sormikkaisiin olen ollut varsin tyytyväinen. Olihan eilen kuitenkin -12 astetta ja melkoinen koillistuuli, eikä sormia palellut. Ehdottomasti repussa toinen kuiva pari.
Edellisen etuvetoisen bensa farkun kanssa kilometrikustannus oli tuplat nykyiseen pikkuisen isompaan diesel farmariin verrattuna ja dieselvero kuoleutuu jo 10000 km:n ajolla. Itsellä kilometrejä tulee vajaa 20000 ja en ole huomannut mitään muuta dieselistä johtuvaa ongelmaa, kuin sen että pakkasella käynnistyksen jälkeen kestää kauan että auto on lämmin. Nyt kun käyn hakkuulla, verotuksen kilometrikorvaukset kattavat polttoainekulut kirkkaasti, eli matkakulut eivät ole nakertamassa vähäisiä päiväansioita.
Yllätyksekseni Pohjois-Suomen hakemuksista on jo rahat tilillä. Muualla onkin hommat vielä kesken.
Lisäksi että tuo lomakkeiden tarkistaminen vaikuttaa melko hitaalta touhulta, on tuo tarkistusmittausten tekeminen tietysti täysin tuottamatonta työtä. No ilman tarkistuksia tietysti haettaisiin tukia täysin holtittomasti. Mutta kun tuon turhan byrokratian ja saapastelun hinta on varmasti yhtä suuri, kuin varsinaiset kemera tuet, niin tuollainen tukijärjestelmä pitäisi lopettaa. Ja kun tuosta säästöjä tulisi valtion kassaan, voitaisiin ne käyttää puukaupan verotuksen keventämiseen.. Ja hirviporukat voivat ajaa syksyisin hirvet hoitamattomille alueille, tosin kannatan minäkin hirvikannan puolittamista.
Varhaisperkauksessa ei pitäisi jättää mitään epämääräisiä puita, eikä lehtipuita ollenkaan. Käytin väärin termiä ”susipuu”, tarkoitin kyllä paksuoksaista ja kovemmin kasvavaa puuta, mutta varsinaiset susipuut pitää poistaa jo varhaisperkauksessa, jolloin taimikonhoitovaiheessa on suht tasainen puusto ja mahdolliset paksuoksaiset taimet eivät varsinaisia susipuita ole. Tärkeintä olisi tietysti se, että suoria puita olisi mistä valita.
Harrastelijan kanssa samoilla linjoilla, taimikonhoidon yksi tarkoitus on tuottaa kunnollinen ensiharvennus tili. Jos vain tavoiteltaisiin parasta laatua, olisi ensiharvennuksessa 4000 runkoinen 20 litrainen puusto, jollle ei ainakaan tällähetkellä ole markkinoita. Susipuiden poisto taimikonhoidossa ei ole välttämättä taloudellisesti järkevää, niiden avulla ensiharvennuksen runkotilavuus saadaan sinne 70 litran paremmalle puolelle ja jos enskan jälkeen jätetään kuitenkin vain 800 runkoa kasvamaan, ei noiden poistaminen ensiharvennuksen yhteydessä aiheuta taimikoon isoja aukkoja. Myös etukasvuiset kuuset VT-pohjalla kannattaa tapauskohtaisesti kasvattaa kuiduksi ensiharvennukseen, etukasvuiset koivut on usein poistettava, mutta esim kosteikko kohtiin voi olla viisain jättääkin suorat etukasvuiset koivut huonosti kasvavien mäntyjen sijaan.
