Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa tämä ylisuuren hirvikarjan ylläpito olla suunnitelmallista jaksollisen kasvatuksen alasajoa. Helppo suositella metsänkasvatusta, ilman hirvituhoja, jos niistä hirvituhoista on kokemusta. Viher-vasemmistolaiset nauravat partaansa kun hommat hoituvat ja pökkelöpuita on kohta metsät täynnä.
Ja jos teet pienaukon ja siellä mäntyjä katkotaan, niin paljonkos sitä olikaan investoitu siihen metsikön perustamiseen.
Eli hyvähänhän se on, kun saa käsitellä metsiään vapaammin. Valitettavasti liian suurien hirvikarjojen takia taimikoiden perustaminen on joissain paikoissa pöljyyttä. Voi vain miettiä, mitkä voimat ajavat nyt yli suuren hirvikarjan ylläpitoa ja ratkaisukin on olemassa, jatkuvan kasvatuksen metsissä ei hirvituhoja liiemmin ole. Ampukaa ne sarviäät vähiin, ei YLE tee propagandaa, se on faktaa että on pitäjiä, missä mäntyä ei kannata varmuudella istuttaa ja maannousema on samalla vaivana.
Luontomatkaillua ajetaan koko Suomeen ja riistamatkailu on tietysti tulevaisuutta, valtavirta tykkää. Olen varautunut kasvattamaan muutamalla tilalla tiettyjen kuvioiden puustot päätehakkuu ikään, jonka jälkeen myyn tilat joko päätehakkuukuviot hakattuna tai sitten juuri istutettuina, viljelymetsätalous on moninpaikoin sorkkaeläinten takia kannattamatonta tai ainakin liian riskialtista. Toinen asia tiettyjen alueiden kuusentaimikoiden suhteen, voipi olla maannousema yllätys, kun kuusta on viljelty ainoana mahdollisena puulajina liian suuren hirvikannan takia maannouseman valtaamalle maaperälle.
Olen taviokuurnan kanssa samaa mieltä, MT-pohjia istutetaan surutta kuuselle, vaikka 30% edellisestä kuusisadosta on maannouseman lahottamaa ja onttoja kantoja on lähes yhtä paljon kuin tavallisia, joissa siis voi niissäkin pientä lahoa olla. Syy on ainoastaan hirvien runsaus. Totuus kuusikosta paljastuu ensiharvennuksessa, kun lahokuusta on yllättävän paljon, omistaja on tietysti välissä vaihtunut. Terveen VT-pohjan kuusikosta tulee parempi tili ja tulee myös parempi tili kuin hirvien runtelemasta männiköstä.
Itsellä 63 km pisin matka näille lähipalstoille. Johtuen hyvistä tieyhteyksistä tuolla saha on käynnissä jo tunnin päästä kotoa lähdöstä. Tunnin matka on jo kipurajoilla isompia hoitotoimenpiteitä varten. Etäpalstoilla tai niiden lähellä on sitten mäkit. Varsinaisena taukomajoitteena olen käyttänyt joskus laavua tai kotaa, tuulensuoja on toisinaan paikallaan tauon ajaksi ja makkaranpaistokin silloin tällöin ihan mukavaa vihtelua.
Hieskoivikon ensiharvennus on joissain tapauksissa kannattamatonta. Harvennuksella saat 9 eur/m3 ja aukossa 18 eur/m3. Harvennus ei enää auta hieskoivikon jatkokehityksessä tukkipuuksi, kun paras kasvuikä on jo ohi myöhästyneen taimikonhoidon takia. 2000 kpl reilun 100 litran koivuja päätehakkuuseen ja kuusta tilalle.
Ruotsalaisen oppaasta poimittua ja hieman referoitua. Mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka voitte nyt sitten ampua alas.
Hieskoivikon alle uudistaminen muokkaamattomaan maahan onnistuu hyvin. Hieskoivikko harvennetaan ensiharvennuksessa tiheyteen 900-1000 kpl/ha. Vuosi harvennuksesta istutetaan 1500 kuusen tainta/ha. Verhopuut poistetaan kun taimikko on noin 2 metristä, osa taimista tuhoutuu, mutta riittää kun kasvamaan jää tuhatkin taimea. Hyvillä kasvualustoilla parhaita koivuja voi jättää kasvamaan tukeiksi. Istutus verhopuuston alle antaa 3% korolla 250 – 1400 e/ha paremman tuloksen, kuin normali päätehakkuun jälkeen tehtävä viljely.
Omana huomiona tässä on se, että jos ensiharvennusta ennen on kuusta alikasvoksena jo paljon, ei kannata istuttaa, koska sitä kuusta syntyy sinne jatkossakin. Tuollainen hieskoivikko vesoo uudistushakkuun jälkeen runsaasti, ylläolevalla menetelmällä säästetään raivaussahailussa, mutta kemeratuet jää tietysti saamatta.
Muutama vuosi sitten ostetulla palstalla säästöpuuryhmissä useita kymmeniä runkoja. Viimeiseen hankintakauppaan sieltä kuskattiin koivukuitua ja haapoja kaulasin samalla, kun alla oleva luontaisesti syntynyt kuusikko kasvaa muutaman vuoden, eli noin kolme metriseksi, lähtee haavatkin. Tien vierestä olen tehnyt polttopuuksi noita ylenmääräisiä säästöpuita, toki ryhmiä jätänkin, mutta 10 kpl/säästöpuuryhmä riittää omissa metsissä ja ei noita ryhmiä tarvita kuin 1/ha.
Mulla on vanha opas suometsien käsittelyyn (Matti Ruotsalainen Turvemaiden metsienkäsittely ja hoitosuositukset, vuodelta 2007). Siinä on eri kasvillisuuksilla ja eri lämpösumma-alueilla sekä runkoluvuilla infoa kannattaako tehdä mitään, vai ojittaa ja harventaa kerran vaiko eikö. Katsoin juuri että laskelmat on tehty 2% korkokannalla, mutta suuntaa antava opus kuitenkin. En jaksa tuota nyt juuri tutkia, 129 sivua on liikaa huvikseen lukea, toivottavasti löytyy netistä vielä, oma versio on sieltä printattu.
