Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jos ollaan OMT-pohjalla 1300 lämpösumma-alueella, kannattaa kuusikko perustaa vaikka väkisin. Ainakin jos Motti-ohjelmaan on luottaminen. 3000 euron perustamiskuluilla 3 % korolla laskettuna nettotulojen nykyarvo on vielä 1000 euron kantturoissa.
Jos kaikki metsätyöt tehtäisiin käsipelissä justeerilla ja kirveellä, sekä ajo hevosilla, Suomessa olisi kovakuntoinen kansa ja töitä riittäisi kaikille. Toki siinä olisi joku muuttuja matkassa, pitäisi rakentaa tupla määrä teollisuus kapasiteettia, että ehdittäisiin talvi aikana tekemään koko tuotanto.
MT-pohjilla luontainen uudistaminen hieman kostealla pohjalla voi onnistua tosi hyvin ja tuossa kun säästää perustamiskustannukset, niin onhan se sitten ainoat kustannukset maapohjan arvo ja pari raivaus kertaa.
Olen tehnyt kolme puukauppaa tänä vuonna, yhdessä tulee ensiharvennus pystykarsittuun metsään. Siinä on toissa vuoden kemerat saatu pystykarsintaan ja nyt kemera rahoja tulee sekä harvennukseen että pien puun keruuseen. Lannoitan kuvion ensi kesänä ilman kemeroita. Kuvio on Etelä-Pohjalaista kangasta. Itse kun tekee kaikki, niin säästää ja oma työpanos kasvaa korkoa.
Toinen puukauppa on pystykauppa, avohakkuu VT-männikössä, jossa tulee äestys ja samassa yhteydessä kylvö. Kuvio on Rovaniemellä, joten uudistamis investointi on kaiken järjen mukaan taloudellisesti kannattamaton, mutta aika näyttää, olen niin mielelläni väärässäkin joskus. En tiedä miten tuonne ilman muokkausta olisi taimia tullut, ei ollut oikein merkkejä.
Kolmas on avohakkuu Rovaniemellä, jossa rehevästä korvesta poistetaan sylintäyteiset kuuset ja koivuja siten että jäljelle jää verhopuusto. Hakkuu tehdään keväällä ja mitään muuta uudistamis toimenpidettä ei tehdä. Uskoisin että tuonne metsä tulee, taimiainesta siellä jonkinverran on. Muokkaaminen ja taimet sekä istuttaminen ovat niin kova hinta, että jos 80 vuoden kiertoajalla saadaan 5000 euroa hakkuutuloja, kannattaa mielestäni kokeilla halvempia ratkaisuja. Rovaniemellä ei paljas rehevä korpi ole niin arvokasta kuin etelässä.
Potifar oli istuttanut pellolle puita, siinä on sitten puuhaa kuusentaimien kanssa. Miten tuota omaa heinäystyötä kustannuksiksi laskee, olisiko 10 euroa tunissa tuosta vähintäänkin tympeästä hommasta sopiva. Pari vuotta kun heinää 2 kertaa vuodessa on uudistamiskustannukset yli tuplaantuneet. Mahdotonta sanoa, olisiko pelkkä kyntö tuonut hieskoivikon tuonne ja minkälaatuiseksi se kyseisellä paikkakunnalla voisi kehittyä.
Hyvällä lämpösumma-alueella ja hyvällä pohjalla omatoiminen metsänomistaja pärjää kuusten kanssa varmasti, eli sijoitus kasvaa korkoa. Ja vielä varmemmin kannattaa mätästää ja istuttaa heti kuusille, kun ollaan OMT-pohjalla kunnon metsästä aukko hakattu. Siinä ei ole hyvän lämpösumma alueen tervepohjaiselle kuviolla edes järkevää vaihtoehtoa, tuotto kiertoajalla tehdyille investoille on yli 5%. Kannattaako metsätaloudessa tällaiset investoinnit jättää tekemättä? Riippuu osin maapohjan hinnasta, minusta se maapohjan hinta on OMT:llä noin 1000 euroa ja investointi kannattaa, kun muulla tavoin on riski että 1000 euron pohja ei tuota kuin pari prosenttia, eli isäntä repii seteleitä.
Silloin kun minä koivikoita istutin, koivutukin hinta oli samalla tasolla kuin havutukit ja kotikunnassa asui laatukoivun ostaja, joka välitti tavaraa Saksan markkinoille. Muokkausta eikä heinäyksiä koivikossa tarvinut, hirvet tietysti jonkinlaista tuhoa tekivät, mutta yhdellä taimikonhoidolla päästiin ensiharvennukseen. Kuusikon perustamisessa OMT-pohjalla voi joutua heinäyksiinkin vaikka mätästetään ja ehkä kahteen taimikonperkaus kertaan, jolloin taimikon perustamiskustannukset voivat olla yli tuplaten suuremmat. Valitsisin nyt kuitenkin kuusen tuonnekin, koivutukin tuotos ei tule olemaan kilpailukykyinen kuusitukin tuotoksen kanssa, eikä noita laatutyviä välttämättä puhtaasta koivikosta tule. Olihan se alkukasvu kuitenkin mukava seurata jalostetun koivun kasvu oli metri per vuosi heti, yhdeksän vuoden päästä kun perkasin taimikon olivat koivut karsiintuneet alaoksiltaan hyvin ja pituutta oli reilu yhdeksän metriä. Onneksi tuota koivikkoa on kuitenkin vain reipas 2 hehtaaria.
En tiedä missä määrin Jessellä noita haavikoita jo on, mutta ainakaan minkäänlaista kilpailua ei haapakuidusta ole näköpiirissä tai edes luotettavia markkinoita rannikolla ylipäätään. Nyt kun Husumi ei tee enää paperia vaan pelkkää kartonkia, ei Kaskisissa tehdä haavasta massaa juuri ollenkaan, kartongin valmistuksessa ei käytetä haapaa sisältäviä massoja. Tämä itseäkin hieman tässä energiapuun alennustilassa mietityttää, kun on muutamalla kuviolla melko paljon haapaa hirviltä säästynyt ja johonkinhan niitä pitäisi jatkossa sitten myydä. Metsänomistajan ei kannata hirttäytyä mihinkään tiettyyn tuotantoon, jos sitä haapaa väkisin tulee niin voihan sen kasvatella, mutta että kaikki uudistaisi istuttamalla haapaa, jolle ei ole kuin yksi ostaja koko maassa ja sekin vähentänyt ostojaan. Eikä se ainakaan palstan arvoa nosta, että suurinosa kuvioista on täynnä haavan juurta, joka vitsaus saattaa monen järkevän puuntuottajan mielestä tehdä havupuun kasvattamisesta taloudellisesti kannattamatonta.
Sulle-mulle peliä omistajien rahoilla tapahtuu paljon pörssiyhtiöissä ja siihen on kehitetty monenlaisia himmeleitä, kannustin järjestelmät optioineen varmaan pahimpia. Mutta kyllä osuuskunnatkin maksavat törkeän suuria palkkoja johtajilleen ja ne lankeavat ilman mitään yhteyttä tuloksentekoon, itseasiassa osuuspääomia kasvatellaan ja lainaa otetaan niin paljon kuin iletään. Eihän tämä johtoportaan rahastusautomaatti kuitenkaan mikään suomi-ilmiö ole.
Eikös Jees-mieskin jättänyt tyvilahon vaivaaman alueen istuttamatta. Samanlainen tapaus on minullakin. Jos tietäisi että hirvet eivät syö koivuja tuolta, olisin istuttaut koivikon kovalla työllä. Nyt siellä kasvaa hieskoivuvoittoinen vitelikkö, jossa olisi vuorossa hirvien takia myöhäinen varhaisperkaus, eihän siitä rahametsää tule, mutta nopeahkolla kierrolla pari tuhat lappusta aikanaan. Usein onnistuu jotenkin vähilläkin kustannuksilla ja kun riskit ovat suuret, kannattaa valita se pieni sijoitettu pääoma ja sille kelpo korko. Kukahan haluaisi ostaa kuvion, jossa on jonkinverran onttoja kuusen kantoja siellä täällä, vaikka olisi mätästetty ja istutettu tai hirvien vasomisalueelta vasta istutetun koivikon.
