Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Hybridi haapaa alettiin kasvattamaan, kun haluttiin kotimaisella puulla saada paperin ominaisuudet, kuten opasiteetti vastaamaan hienopaperin vaatimuksia. Haapaa tuotiin paljon ulkomailta ja tuodaan edelleen ja tuotiin jopa eucalyptusta pyörenä puuna rannikon sellutehtaille. Vieläkin tehdään markkinamassaa, missä on haapaa seassa ja haapaa tuodaan ainakin Venäjältä, kun kotimaan toimitukset ovat niin pieniä nökkösiä ja aina kun erä haapaa tarvitaan, on se helpompi ottaa kerralla. Oliko sitten ongelma viljelysopimusten tekijän, vai visiönäärin, joka sanoi että Suomessa kannattaa tehdä hienopaperia maailman markkinoille ja eiköhän nuo sopimusviljelijöiden haavat mahdu nykyiseen tuotantoon.
Eli kerran olet kokeillut ulkolaisia taimia ja siitä sitten johtopäätökset, vai onko jotain muuta syytäkin? Eikös MHY:t käyttäneet Ruotsalaisia taimia, käyttävätkö ehkä vieläkin? No joo, jatka vain hypridihaavoista, mielenkiintoista seurata.
Koneiden myyntimäärä kertoo totuuden tämänhetkisestä tilanteesta kannattavuudessa. Varmaan isoilla aukoilla hyvillä pohjilla varteenotettava vaihtoehto, mutta eihän tuollaisia kohteita ole koneelle järkevällä toimintasäteellä muutakuin sellaisilla seuduilla, missä on muuotinkin tasaisia ja melko kivettömiä pohjia ja joissa energiarisua kerätään. Jutussa kerrottiin, että käytettyjä koneita kuitenkin on kyselty, eli työsarkaa olisi näillekin koneille, mutta uusi kone on laskettu olevan liian kallis sijoitus.
Pelkän muokkauksen ketjuttaminen on aika paljon helpompaa, kun kaikki kuviot käy, istutuskoneen kanssa siis ei käy.
Näinhän se olla pitää, työmiehen päiviä, eikä koulupoikien. Itse olen sahanut päivittäin 5 tankillista tai vähän yli 460:lla Stihlillä, rehti 7 tuntia metsässä.
Kyllä meilläpäin on suomalaisia metsureita, virolaiset ovat hävinneet, kun saavat kotimaassaan jo liki saman liksan ja toisaalta vaikkapa Norjassa huomattavasti paremman.
Sen varran minäkin metsurina häärinyt että tiedän työpivvän pituuden olevan minimissään 6 tuntia metsässä ja matkat päälle. Tietysti joskus voi olla lyhyt päivä kun palsta loppuu, mutta miluumin 7 tuntia kuin 6 tuntia metsässä. Johan se 15 euron tuntipalkka pistää viihtymään ja sama kait se on urakallakin sitten olla se 6-7 tuntia.
Viime talven hakkuulla tein 550 Huskvarnalla yleensä 6 tankillista päivässä ja saha kävi maksimissaan 6 tuntia. Voihan se olla teidän kouupojille kova homma sahata neljä tankillista päivässä.
Metsätaloudessakin tulos on usein tappiollinen, vaikka kassavirta on selkeästi positiivinen. Verotuksessa ensin tosiaan tehdään metsävähennys ja sen jälkeen muut vähennykset ja poistot ym.
Zama-merkkinen kaasutin tuli vajaa 3 viikkoa tilauksesta. Ruuvasin sen paikalleen ja tänään oli aikaa testata rankakasalla (+16 oli lämmintä). Lähti käyntiin tehdassäädöillä 4 ryyppy vedon jälkeen tehty nykäisy ilman ryyppyä. Eka tankillisen aikana säädöt kohdilleen ja toinen tankillinen toimi hienosti. Välissä Husqvarnalla yksi tankillinen ja sitten evästelyn jälkeen taas pikku Stihlillä, joka tarvitsi pari ryyppy nykäisyä käynnistyäkseen, mutta toimi ihan hyvin. Menee varasahana vielä pari vuotta, näkyi vuotavan vähän öljyä, että kun Huskun takuuaika on ohi, vaihdan tuon pikku Stihlin johonkin vastaavaan, eiköhän siitä ihan kelpo välirahan saa. kun on olevinaan maailman paras kevyt ammattisaha.
Se on pelin henki Suomessa, että mitä isompi yritys, sitä enempi rakennetaan palikat niin että ihmisten (tässä metsänomistajien) rahat ohjautuisivat sinne. Samalla viivalla pitäisi olla kaikki toimijat, mutta eihän se täällä käy, kun rakenteet pitää säilyttää. No, itse en ala kyselemään hila-vitkuttimien perään, mulle riittää vanhat kuviokartat ilmakuvat, omat mittalaitteet ja ja exceli.