Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Joo, ymmärrän pointtisi kyllä ja olen jopa samaa mieltä kanssasi. Erilaisiin läpimittaluokkiin ja tarkistuksiin perustuva tukimekanismi ei ohjaa tehokkaaseen toimintaan.
Mutta kotimaissesta energiasta kannattaa maksaa hieman enemmän kuin kivihiilen poltosta. Voihan ongelman korjata päästökaupallakin.
1999 tuli uusi Mhy-laki, kielsikö tuo lakimuutos heti alkuunsa näiltä MHYL:lta puukaupan. Taisi olla teollisuudella kiire lain aikaansaamiseksi. Enota kantaa, oliko oikein että tuollaista puukauppatoimintaa oli, mutta historia on ihan mielenkiintoista.
No niin, löytyihän sitä tekstiä vähän tästä:
Teollisuus esitti 1980-luvulla metsänhoitoyhdistyslakia muutettavaksi, mutta kun uudistus sitten viitisentoista
myöhemmin toteutui, puukauppaa ei saatu eriytetyksi
yhdistysten toimintakentästä. Viitala toteaakin
tältä osin teollisuuden toiminnasta: Jopa metsäteollisuuden
erittäin suuressa intressissä ollut metsänhoitoyhdistyslain
uudistaminen toteutui tavalla, joka
oli teollisuudelle jokseenkin täydellinen tappio. Tämä
tarkoitti sitä, ettei yhdistyksiä kielletty osallistumista
puukauppaan ja ennen kaikkea sitä, että pakollinen
metsänhoitomaksu jäi voimaan.Kyllä kyllä, mutta kartellifirma teki esim. Suolahden höyläämön sahauksesta kannattamatonta. Tuohan oli aivan mahtava paikallinen laatupuun ostaja, nyt varmaan saavat samalla hinnalla tavaransa ilman sahausjätettä, jonka joutuivat viemään vieressä olevalle sellutehtaalle ilmeisen halpaan hintaan. Kilpailu ja Mhy välittäjänä haluttiin pois. Valtiovaltakin tukee tätä suurten sahojen toimintaa, jossa lajittelu tapahtuu varmaan jo konenäollä (vrt. Juha Perälän aika sahalla).
Mutta onhan se järjenvastaista että esim. Rauhalahden voimalaitokselle keskelle Suomea tuodaan kivihiiltä poltettavaksi. Kun näitä voimaloita on rakennettu, pitää niihin sitten ohjautua järkevää polttoainetta. Eikä tuo kilpailu kuitupuusta olisi pahitteeksi. Täällä on selluteollisuutta aika paljon, vanhemmasta päästä niitä laitetaan kylmäksi taas seuraavassa sellun hintakuopassa.
Ja eikös se olisi ihan oikeus ja kohtuus että nuo hoitamattomat kohteet kannattaisi hoitaa energiapuutuella 40 litran koossa, moto ja ajomies vie kantohinnan ja isännälle jää 0 – 5 euroa. Sitten taas järeämmässä metsässä voisi korjata latvat energiaksi ja pienillä leimikoilla vaikka koko puun energiaksi. Tämähän olisi järkevämpää kuin se että pientä leimikkoa käy mittaamassa ukkeli että onko nyt otettu energiaa liian suuresta pusta, kun ei sitä kannata keräilä kuitenkaan niitä alle 50 motin kuitueriä erikseen vaan se 100 mottia sitä energiaa yhdellä kertaa.
Tulisihan siinä laiskalle isännällekin mietintää kun naapuri saa hoidetusta taimikosta 17 euroa kiinnolle pystyyn enskassa ja itelle ei jää kuin hoidettu metsä. Raha on yleensä paras konsultti, ei mitään ihmeellistä leimikkokohtaisiin tarkistuksiin perustuvaa tukijärjestelmää tarvita.
Jos laki on järjen vastainen, niin on hyvä että on edes miettimisaikaa :). Ihan farssihan tämä on, enkä tiedä mitä pitäisi enää tehdä, virhe on tehty kun on lähdetty alusta alkaen perse edellä puuhun. Vai oliko siinä alku tohinassa järkeä, kun ei ollut muutakuin huonosti lladittu asetus ja agressiiviset markkinamiehet myymässä toimimattomia järjestelmiä lain voimalla vanhuksille.
Mulle aikoinaan sanottiin että liittyminen viemäriverkkoon maksaa 2000, loppu kustannus oli 8000, siinä olisi jo joku tarvinnut pikavippiä. Ja isä mietti että pitäisikö liittyä, kustannusarvio oli sitteemin tuolla alueella 20000, sanoin että se on vasta arvio älä liity, eläke 600 euroa.
Kaikki eri läpimittaluokkiin ja muihin tulkintoihin liittyvä tukimekanismi on ihan typerää touhua. Sehän vaatii sen saapastelijan sinne tarkastamaan. Energiatuki on annettava kaikelle energiakäyttöön menevälle puulle, silloin voi miettiä miten oikeasti kannattaa tehdä, kyllähän tuota energiapuuta Suomessa tulee harvennusten yhteydessä ja vaikka just 3000 puun laatupuun kasvatukseen tähtäävässä kasvatuksessa. Ihme juttu kun asiat pitää aina tehdä niin vaikeaksi että tarvitaan yksi ukko mittaamaan kantojen paksuuksia.
Radio Suomi Popon aamulypsyssähän Juha Perälä sanoi että sahalla tuo laatuluokittelu oli helppoa.. Eli Metsäliiton motokuski pui samaan kasaan kaikki laadut ja saha maksaa hieman parempaa hintaa kun siellä on laatutyviä joukossa. Sitten napin painalluksella laitetaan nuo puusepän laadut omaan lokeroon. Hankinnallahan maksavat hieman paremmin noista laatutyvistä Metsäliitollakin. On mennyt kehitys metsänomistajan kannalta taaksepäin, mutta toisaalta kaikista räkämänniköistäkin saa tukkia että ei tämä nyt ihan toivotonta ole kun sopeuttaa vain tuotantoa.
Baltiassa ovat lisänneet kovasti sahauskapasiteettia, siellä ovat myös puunhinnat nousseet, eikähän siellä mitään huippumäntyjä voi ollakaan kun niillä on roudattomat talvet. Ehkä siinä olisi saumaa Metsäliiton tai jonkun alkaa toimittamaan a-tyviä.
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2008/2008-3/2008-3-lindroos-yritykset.pdf
http://www.surkkari.fi/pdf/2011/201112_ke/sjl23p25.pdfEli tuo Suolahden höyläämö osti ennen kilpikaarnamännyt ja sahasi ite, Päijänteen mhy välitti puuta. Nyt keräilevät Etelä-Suomen sahoilta raaka-aineet.
Kyllä se sahaaminen kannattaa kun erottelee laadut ja vie ne oikeille jalostajille.
