Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Lehtoja on 32 kpl erilaista. Kangasmaiden metsätyyppejä 32 kpl. Turvekankaita 5 kpl. Suotyyppejä 31 kpl erilaista. Nuo siis metsäpuolella . Suotyyppejä voi olla enemmänkin jos jaottelu tehdään tarkemmin.
Lehtoja 2,3 % kivennäismaiden pinta-alasta koko maassa . Punaisen kirjan metsätyyppien %-luku 76 % on sama kuin olis arvottu lottokoneella.
VMI:ssä koealoja on n. 70 000 kpl. Yhteensä koealametsiköistä ja puustokoealoilta mitataan n. 150 tunnusta (niissä on mukana myös esim. kasvupaikan laatua ja monimuotoisuutta mittaavia tunnuksia) joista johdetaan laskennassa uusia tunnuksia. 1. inventointi on tehty vv. 1921-24 , 11.tai 12. inventointi taitaa olla uusin. Luotettavaa faktaa niistä kerätään. Ei ne muistuta olleenkaan petkeleksen tapaisia motolistasta poimintoja joista ilm. ko henkilö itse on omat ”tietonsa” poiminut .
IPCC :n mukaan ilmasto lämpiää nopeammin kuin oli arvioitu ja se jokin 1,5 ast. raja saavutetaan aikasemmin tehtiinpä mitä tahansa. Metsäpuolella ei siis auta yhtään vaikka kaikki hakkuut jätettäsiin tekemättä . Sitten tulisi kuitenkin ”hiilinielukrapula” , kun kasvu vähenisi pidemmäksi aikaa enemmän kuin hakkuusäästöt olisi muutaman vuoden aikana lisänneet hiilen kertymistä eikä hiilivarastot sitä kompensoisi koska niiden kertyminen maaperään vähenisi myös puunkasvun taantuessa.
Joskus metsästystä harrastaneena maallikkona sanosin, että ampumaradalla ampuminen on ihan eri asia kuin luonnossa. Silti tuppaa useimmiten hirvikokeessa verenpaine nousemaan. Jotkut on jopa niin paukkuahneita , että melkein aina laukastaan tilanteessa , kun hirvi vilahtaa näkökentässä. Toiset ei uskalla ampua sitten melko hyvissäkään olosuhteissa , mikä on edell. parempi vaihtoehto , jos ääripäistä puhutaan.
Tulokseksi riittänee , jos osuu kohtuullisen hyvin tauluun ja sitten osaa sen mukaan toimia luonnossakin eikä ammu liian suurella riskillä. Rk -ykköstä kuntsareilla ei välttämättä tarvitse olla suoritettuna , että voi myöhemmin opetella ampumaan .
AJ. Niinhän se on . Mutta lopputuloksista päätellen %-luku on otettu metsätyyppien lukumääristä eikä ole huomioitu muuta kuin lukumäärät, ei pinta-aloja tai esiintymisen yleisyyttä. Uhanalaisista oli muistaakseni pienialaisia lehtoja liki puolet. Lehtipuita kasvava lehto muuttuu yleensä lopulta kuusikoksi , jos sitä ei hoideta harvennushakkuilla koskaan.
Mitä metsä-/luontotyyppejä esim. uhanalaiset kaskikoivikot , metsälaitumet tai paisterinteet edustaa ? Nummet taisi kuitenkin olla jätetty pois laskennasta, kun niitä ei Suomessa ole . No uhanalaisiahan nekin olisi , kun ei ole yhtään olemassa.
Metsät on kokoajan muutostilassa eri vaiheissaan. Jalopuulehtoja saatta a olla vähän jäljellä ja ne vähenee entisestään ilman harvennuksia.
V: n 1750 ja 50 vuotta sitten ja 50 vuoden päähän , arviot oli tehty siltä pohjalta. Nuoret metsätyypit (jotka on nyt olevinaan erityisen uhanalaisia) on tietenkin erilaisia kuin joskus aikoja sitten on ehkä olleet ( v:n 1750 metsistä ei kyllä kovin tarkkoja dokumentteja ole olemassa) . Isoja lahopuita on nyt vähemmän. Varmaan on voinut olla joskus enemmän , kun silloin ei myrskytuhojen tai metsäpalon jälkiä ollut mahdollistakaan paljon siistiä. 50 vuotta sitten tuulenkaadot jotka nykyään jätetään metsään kerättiin suurimmaksi osaksi talteen . Mutta esim. säästöpuista ja eurokannoista joita nykyään jätetään ei ole tod.näk. ehtinyt vielä tulla lahopuulisäystä jota punaisen kirjan laatijat kaipaa.
Terminologian muuttamisesta voi syyttää punakirjan laatijoita tai sen tulosten esittelijöitä, koska eivät erota metsätyyppejä kasvupaikkatyypeistä. Yksi %- luku jota sitten toistetaan joka paikassa ilman sen tarkempaa selvitystä johtaa harhaan . Se voi olla (ja onkin tod.näk.) tarkoituskin.
Ulkonäöltään niitä ei erota ainakaan mäntykangasmailla jotka on yleensä hienojakoisia maita ja siksi maanpinnan käsittelyn jäljet häviää yllättävän nopeasti. Turvemailla ei yleensä tarvitse maan pintaa käsitelläkään joten siellä erot , jos niitä on , häviää vielä nopeammin.
Äestettyä ja kylvettyä tai luont. syntynyttä männikköä ei erota ns. luonnon männiköstä toisistaan enää parin 10:n vuoden päästä. Paitsi ehkä siten että kylvetty kasvaa paremmin puuta ja sitoo CO2:a enemmän/ha kuin luont. syntynyt metsä. Jos männikkötaimikko jätetään hoitamatta, niin melko pian itseharvenemisen seurauksena suuri osa riukuuntuneista puista on lahonnut ja niistä hiili pääosin haihtuu ilmaan suht. nopeasti .
Täysin luonnontilaisia metsiä ei ole juuri ollenkaan tai voi niitä olla korkeintaan jossain kivikoissa tms. pääsemättömissä paikoissa pienialaisina . Esim. koskemattomiksi aarnimetsiksi kutsutut alueetkin E-Lapissa on viimeisiä kaskimaita jotka on sitten metsittyneet.
Se 76 % metsätyypeistä ei kerro juuri mitään tod. tilanteesta koska ei voi pitää paikkaansa . Kasvupaikkatyypeistä voisi luku olla vähän lähempänä totuutta koska niitä on paljon erilaisia , pienialaisia lehtotyyppejä varsinkin. Pinta-alojen mukaan luokiteltuna ei %-luku ole sinne päinkään.
WWF on lobbarijärjestö jota V. Niinistö käy säännöllisesti kuulemassa. WWF tekee varmaan joskus jotain hyvääkin luonnonsuojelun puolella mutta metsäpuolella ei ole kartalla.
Pitkäkuituista sellua ei saa tehtyä tropiikin lehtipuista. Mm. taivekartonkiin tarvitaan havusellua ja sen valmistus on lisääntynyt eikä vähentynyt. Yhtiöiden toimintakertomuksista päätellen hyvin on tuottanut sellun tekokin , tukkipuun sahauksen ohella, varsinkin tänä vuonna. Tulevaisuus on uusissa tuotteissa joita saadaan tehtyä sellusta ja sen sivuvirroista. Juuri niitä uusia tuotteita joita esim. S. Hassi perää lehtihaastatteluissa ja moittii sellun keittämistä . Suojelumetsiä on tosiaankin paljon muuallakin kuin tilastoissa näkyviä. Itsekin olen jättänyt muutaman kuvion kokonaan tai osittain käsittelemättä ja käytännössä suojeluun. Esim. MH:lla on satojatuhansia ha;ja retkeily-ja virkistyskäyttöön jätettyjä metsiä jotka ei ole varsinaisia suojelualueita.
Istutuspuiden juurten laittaminen 45 ast. kulmaan kuulostaa semmoselta idealta, että ei kukaan voi semmosta neuvoa tosissaan ainakaan. Pääasia tietysti että juuret tullee maahan päin eikä ylöspäin mutta muitakin hyviä neuvoja on olemassa istutuksessa eikä ne ole kovin vaikeita oppia kenen tahansa.
E-puuta ei tule ainakaan toistaiseksi riittävästi markkinoille koska sitä tuodaan ulkoa entistä enemmän. Sitten sitä vasta tuodaankin , jos joku keksii muuttaa e-puun korjuun ei-uusiutuvuuden takia jonkin muun yhtä hullun syyn takia lisäverolle tms. kun turpeen käyttöä ajetaan samalla alas. E-puun hinnan nousu on ihan hyvä asia tietenkin koska e-sisällöltäänkin puu on paljon arvokkaampaa kuin muutaman euron kuutiolta jota siitä on maksettu.