Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Käytännön esimerkki olemassa olevasta tapauksesta : Mä luont. uudistusala, ikä 27 v. Taimikonhoito tehty v. 10 jälk. taimettumisen, e-puuhakkuu v. 2021 ; lopputulos/kuutio = bruttona 22,36 €/m3 . kertymä = 41,5 m3/ha. Sitä voi verrata jk:n metsään : olisi jätetty uudistusvuonna 80 m3/ha puuta pystyyn , keskikantohinta 80 x 22,50 €/ m3 = 1800 €/ha . 4 %:n korko ; 27 v –> 2,88 x 1800 = 5190 € .
Tasaikäinen metsä ,menot : äestys 150 € x 2,88 = 432 € + ( 1,95 x 170= 331 €) = 763 € . Tulos v. 27 ; 928 € – 736 € = + 192 € .
Jk; Kasvu n. 5 m3/ha x 27 = 135 + 80 = 215 m3/ha. Korjuutulo ; 135 x 28,25 € ( tukki/kuitu 6/4, a 47 € /16 €) = 3814 € . Tulos v. 27 ; 5190 € – 3814 € = – 1376 €.
Ei siis mennyt 100 vuotta ilman tuloja ”tamppaamalla” uudistamisen jälkeen. Ja e-puuhakkuun jälkeen jäi tähteelle hyvä 2 khl:n metsä tulojen lisäksi.
Onko kysyttävää ?
Vastasin toiseeen ketjuun (avohakkuu) kuinka on mahdollista saada vajaatuottoisuuden perusteella metsämaa muuttumaan ei-metsämaaksi ja jokin metsätyypin kuvio pois tilastosta siltä osin lisäämään sen tyypin uhanalaisuutta.
Ylivertaisuusvinouma on iskenyt ilm. noihin punaisen kirjan tekijöihin, kun kuvittelevat, että melkein kaikki metsät on yht.äkkiä uhanalaisia koska ovat itse saaneet päättää reunaehdot tai sitten määritelleet uhanalaisuus-käsitteen kokonaan uusiksi oman maun mukaan.
Samantyylistä ylimielisyttä edustaa esim. GP:n porukka, kun luulevat voivansa muuttaa hyviksi havaitut metsänkäsittelytavat propagandansa avulla miksi haluavat.
Pienen punaisen kirjan metsätyyppien uhanalaisuus arvioiden lopputulokset viittaakin siihen, että niitä on arvottu esim. boniteetteja tarkastelemalla. Silloinhan voi tulla heikkokasvuisille kuiville metsämaillekin kitumaa/joutomaa arvioksi koska mm. Petlekeksin mainostaman ”meidän” tavoitteen toteutuessa jk tai täyssuojelu tavoite johtaa juuri siihen, että puiden heikon kasvun takia esim. talvella arvioitu kasvupaikkatyyppi putoaa alaspäin. No se olisi tietysti silloin karukkokangas mutta puuston kasvun perusteella ehkä enää joutomaata eikä enää metsämaata jolloin metsätyyppikin joutaa unohtaa ; so on saatu yksi uhanalainen metsätyyppikuvio lisää tilastoihin. Silloin kun ei voida aluskasvillisuudesta päätellä metsätyyppiä se voidaan koettaa johtaa puustosta bonitoinnin avulla.
Esim. kuivakangas vois siirtyä vajaatuottoisuuden perusteella joskus kitumaaksi tai jopa joutomaaksi, jos uudistaminen on laiminlyöty, ja heinikko tms kasvillisuus ehtii vallata alueen. <Kannattaahan noihin kiinnittää huomiota MK:n tarkastuksissa, että ei lopu entiset metsätyypit, jos ei tehdä uudistuksia ollenkaan. Jotain hyötyäkin voi olla kun suurin osa metsätyypeistä julistettu uhanalaisiksi.
No joka tapauksessa lehtipuusekoituksen suosiminen vähentää kuusiporan tuhoja selvästi kuusikoissa joten kannattaa siitäkin syystä. Tuoksuvaikutus (feromonit?) on olemassa ja varmaan kuusten terveyteenkin on vaikutusta lehtipuilla. Ei ainakaan tuhoudu kaikki puut vaikka jostain syystä kaikkiin kuusiin iskisikin tuholainen , jos on myös koivuja palstalla.
Ennen oli käytössä myös pahvihylsyjä. Ehkä pitäisi muovin käyttö kieltää noissakin. Nehän ei hajoa käytännössä koskaan. Jousimetsästyksessä tulee vähemmän roskaa, nuolia ei sovi hukata kovin paljon, kun ovat melko arvokkaita. Osuminen lentoon voi olla vähän vaikeampaa kuin haulikolla.
Joo voi olla että kaikki perinneluontotyypit on uhanalaisia. Mutta luontotyyppejä nekin on .
Mutta metsätyyppien uhanalaisuudesta tuo luettelo ei anna oikeaa kuvaan mitenkään. Metsätyypithän muuttuu mm. puuston iän ja käsittelyjen mukaan ja moni muukin asia voi vaikuttaa niiden ilmiasuun niin , että tunnistaminen on joskus vaikeaa kelle tahansa. Ilmaston lämpeneminenkin lisää kasvua ja metsätyyppi voi olla erilaisen kasvillisuuden takia eri tyyppi kuin aiemmin ; esim. kuivahkosta kankaasta on tullut tuorekangas (-) jne. Saadaanhan niitä uhanalasia metsätyyppejä paljon, jos pulaa on avarista alueista ja vanhoista metsistä yhtäaikaa ; yksi ja sama kuvio voi edustaa molempia uhanalaisuuksia jonkin aikaa.
Uhanalaisia luontotyyppejä ovat useimmat perinneympäristöt ja jotkin metsätyypit. Näillä on menty ja mennään jatkossakin koska ovat yleisessä käytössä esim. ymp. keskuksen julkaisuissa.
Eräskin entinen metsäniitty kasvaa muuten erittäin hyvin puuta, kun kasvoi ensin koivua 10:ä vuosia ja sen jälkeen istutin sinne kuusta. Pelloilta tulee alueen läpi oja joka tulvii joka kevät ja on tuonut entiselle niitylle ohutta silttiä ja siinä mukana ravinteita.
Kuusettuminen on melko iso uhka metsänkasvatukselle. Paljon suurempi kuin jokin jk:n harrastaminen vaikka sekin liittyy metsänkasvatuksen jatkumiseen koska yleinen mielipide ja sen ohjaaminen johonkin suuntaan vaikuttaa myös metsänkasvatustapojen hyväksyttävyyteen, tehdasinvestointeihin ja päättäjiin ym:hun.
Paljas maa voi tuottaa tappiota pitkän aikaakin; riippuu mm. siitä mitä siellä on tehty ennen kuin se on tullut paljaaksi. Eli mikä on ko kuvion lähtötilanne . On eri asia laskea koko metsän tuottoa kassavirtaperiaatteella kuin laskea kuvioittain NNA:ja tai prolongaamalla tulojen ja menojen erotusta. Se voi olla vähän kuin muna/ kana – ongelma, riippuu näkökannastakin miten halutaan ajatella. Tai sitten lähtötilanne voi olla niin erilainen, että millään kassavirralla ei voida ajatella laskettavan tuottoa. Tai toisin päinkin ; se sopii toiselle mo:lle ja metsälle ihan hyvin koska eurot takataskupörssissä ratkaisee eniten.
Khk-päästölähteitä ja -nieluja pitäisikin verrata enemmän eri aloilla keskenään. Energian tuottoon ja teollisuuteen liittyvät CO2-päästöt kattaa n. 75 % Suomen päästöistä. Ei ne vähene jos vaikka jätettäisiin kaikki metsät suojeluun ( ei sillä tyylillä varsinkaan koska vanhat metsät ei ole hiilinieluja kauaa , hyvästä hiilitaseesta puhumattakaan). Metsät ja puustoiset turvemaatkin on hiilinieluja eikä hiililähteitä.
Hölmöintä on jos vielä keksivät laittaa e-puun uusiutumattomien listalle. Harvennuksilta korjattu e-puu lisää myöhemmin puiden hiilivarastoa tukkipuun kasvua lisäämällä, sen lisäksi kun korvaa fossiilisia e-lähteitä polttopuuna.