Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: Ei palkkatyöläinen ole omaa eläkettään maksanut kuin pieneltä osin. Pääosin sen Suomessa maksaa työnantaja ja käytännössä aina työssä oleva väestö. Pakan sivukuluina maksettavista eläkerahoista noin 80% menee eläkkeiden maksuun ja noin 20% sijoitetaan. Toki sijoitettuna on paljon noin 180 mrd, mutta vuodessa maksetaan eläkkeitä noin 30 mrd tasoa ja luku nousee koko ajan. Eli käytännössä eläkerahoja riittäisi noin 5 vuodeksi, jos uutta ei kerättäisi jatkuvasti.
Ei nyt ihan Tolopaisen pessimismiin tarvitse vaipua. Paperin kulutus laskee Euroopassa, mutta taitaa vieläkin maailmanlaajuisesti kasvaa. Siitä pitää osaltaan maaiman voimakkaasti kasvava väestö huolen. Onnettomuudeksemme olemme Euroopassa. Tehtaita perustellaan pikemminkin kasvavien markkinoiden alueille kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Paperin kulutuksen väheneminen iskee kaikista voimakkaimmin UPM:ään, koska se on kolmesta suuresta kaikkein eniten paperiyhtiö.
Paperimiesten kohdallahan kiky-tunnit ratkaistiin loistavasti. 24 kiky-tuntia muuttui 24:ksi juhannustunniksi. Nimi vain muuttui, työtunnit pysyivät samoina.
Haban kommentteja on ollut vähän vaikea seurata ja ymmärtää, mutta olen tainnut ymmärtää juonen. Niin samankaltaisia ne ovat ja eivät useimmiten liity mitenkään metsään.
Kyllä Äänekoski , Kaukas, Joutseno, Imatra, Powerflute ym ovat sisämaassa ja menestyvät ihan hyvin. Ongelma vain paperin kulutuksen väheneminenEuroopassa. Kartonki kyllä käy kaupaksi huonoinakin aikoina, onneksi Metsä Group älysi luopua paperikoneistaan ajoissa.. Pitäisi tehdä paperista pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten Huhtamäki, Ahlström, Suominen yms tekevät. Samoin UPM/Raflatac tarralaminaatit menevät kyllä kaupaksi.
Maailmassa paperin kysyntä pienenee nimenomaan Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Muualla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa se taitaa vielä jopa kasvaa. Samoin Afrikassa. Paperikoneita tullaan sulkemaan varmasti Euroopassa jatkossakin, heikoimmin kannattavat yksiköt ensin. Mutta taitaa niitä Suomessa olla vielä ainakin parikymmentä, erkoispaperien tuotanto kyllä kannattaa Suomessakin (UPM:n tarralaminaatit, Ahlströmin kuitutuotteet yms).
Suomessakin on kokeiltu useamman kerran 6h työpäivää lähinnä prosessiteollisuudessa. Eilen MTV:n uutsissa oli pari esimerkkiä (kalanjalosta ja muovituotetehdas). Kummassakin kokemus oli kksama, aluksi menee hyvin, mutta pian porukka väsyy nopeampaan työtahtiin. Ja sitten yhteisestä halusta siirrytään takaisin 8h päivään. Näin tehtiin myös Nokian Renkailla aikanaan.
Jos sen sijaan kokeiltaisiin samaa vaikka sairaaloissa, pitäisi löytää rahaa 8/6-kertainen määrä. Ja se sitten katettaisiin lisääntyvinä veroina
Suomen metsäteollisuus on kuitenkin selvinnyt paremmin kuin esim. Kanadan vastaava. Paperikoneita on muutettu paljon kartonkikoneiksi, alettu valmistaa erikoispapereita (esim UPM:n tarralaminaatti, Ahlströmin kuitukankaat yms) sekä sellutehtaat tuottavat merkittävän osan uusiutuvasta energiasta. Jämsänkoskelle taitaa kuitenkin jäädä ainakin 2-3 konetta sekä sen kuumahierrelaitos.
Tolopainen: ”Jokaista turveyrityksen työpaikkaa tuetaan yli 80k€:lla vuodessa. Jos Soininvaaraa uskomme ja miksi emne uskoisi. Sitä hän tosin ei kerro kuka tuon rahan saa, ehkä hän ja muut hänen kaltaiset kaukolämmön käyttäjät.”
Soininvaaran laskelma on kyllä aika höttöä siinä mielessä, että tätä turpeen energiaverotukea ei todellisuudessa edes ole olemassa. On vain alempi verokanta, eli valtio ei suoraan maksa mitään tukea turveteollisuudelle. Sen hän itsekin myönsi . Mutta ilmeisesti politiikassa riittää, että saadaan some-kansa uskomaan jotakin itselle sopivaa. Luku on saatu jakamalla tämä hypoteettinen tuki (196 milj) turvealan työntekijöiden lukumäärällä (2500, todellisuudessa enemmän jos kuljetukset lasketaan mukaan).
Kyllä isoja biokaasulaitoksia on esim. jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Raaka-aineena käy periaatteessa kaikki orgaaninen aines joka käsitellään hapettomasti mädättämällä. Kouvolassa on esim Kymen bioenergia. Saksassa sadoittain laitoksia. Tanskassa tiettävästi lähes kaikkien isojen sikaloiden yhteydessä on biokaasulaitos. Suomen kaatopaikoilla on noin 30 soihtua tai biokaasulla energiaa tuottavaa laitosta. Jos metaania ei tule kaatopaikan kentästä tarpeeksi, se kannattaa kuitenkin muuntaa soihdulla hiilidioksidiksi, joka ei ole niin paka khk-kaasu kuin metaani.
Päästäisiin jo paljon eteenpäin jos yksittäiset isot haavat, lepät ym lehtipuutsäästettäisiin hakkuissa. Näin olen minä ainakin ohjeistanut motomiestä.
Olen myös uudistanut luontaisesti kosteita alueita koivulle, ja nyt 20 vuoden kuluttua siellä on jo hyvä kuusialuskasvus. Tietysti kuusikko olisi nopammin tullut suoraan istuttamalla.
