Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Varmasti kurssipudotus johtuu myös siitä, että suuret kansainväliset eläkesijoitusyhtiöt ovat myyneet sektoreittain osakkeitaan pois. Ensin lähtevät sykliset oakkeet ja reuna-alueiden (mm Suomi) osakkeet.
”Maalaisliittolaisella” metsäpolitiikalla (jota ei tietääkseni ole, tarkoitettaneen Suomen virallista linjaa) on kuitenkin saavutettu hyvin metsänkasvu ja hiilensidonta. Suomessa on paljon kasvavaa nuorta metsää, vähän metsäpaloja ja vielä toistaiseksi kohtuullisen vähän metsätuhoja.Hiilinielu on ollut ajoittain 20-50% Suomen CO2-päästöistä. EU:ssa se on keskkimäärin 10% tasoa ja monissa maissa nolla.Toisin kuin Kanadassa , jossa metsät ovat viime vuosina olleet päästölähde. Kanadan metsistä suurimpaan osaan ei ole koskaan koskettu, mutta metsäpalot ja metsätuhot (vuoristoniluri) ovat suuret. Myös lähes kaikki suuret nisäkäslajit (hirvi, peurat, metsäkauris, susi, kettu, jänis, näätä ym)voivat huomattavasti paremmin kuin esim. 1950-luvulla.
Vihreät ja tukijansa (BIOS yms aktivistiryhmät)olivat sallimassa Ruotsissa hakkuut tasoa 100% vuosikasvu ja Suomessa vain 60% vuosikasvu. Parempi on esim. että sallittaisiin kummassakin 75% tms.
Käytiin tässä muutama vuosi sitten katsomassa erästä UPM:n palstaa. Ainakin siellä firman politiikka oli vain tehdä yksi reikäperkaus noin 5 vuotta istutuksen jälkeen. Näin nimenomaan taloudellisin perustein.
Itse olen uudistanut metsiäni paljolti luontaisesti. Maanmuokkaus jää pois pääsääntöisesti, aukkopaikkoihin sitten kuusia. Näin tulee tietysti pääosin koivu-kuusi sekametsää. Se kestää kyllä mahdollisia metsätuhoja paremmin kuin esim. pelkkä kuusikko. En pyrikään mahdollisimman suureen tuottoon vaan arvostan monipuolista metsää.
Voisiko Kalle Kehveli esittää jotakin tutkimustuloksia väitteilleen. Muuten vaikuttaa lähinnä asenteelta ja vihapuheelta.
Itseltään lainaamista näyttää harrastavabn myös julkinen sektori. Tampereen kaupunki lainasivsähköyhtiölleen rahaa 8% korolla, vaikka pankista olisi saanut muutamalla prosentilla. Verottaja ei hyväksynyt pitemmän päälle.
Köyhää oli joulut minunkin lapsuudessani 1950- ja 1960-luvuilla pikkukaupungin lähellä maalla. Mutta silti mukavaa aikaa pääosin.
Mutta kun oli luonnosta kiinnostunut oli mukava lähteä pienille retkille lähiluontoon. Luontoon ja lintuihin liittyvät kirjat olivat parhaat lahjat.
Hyvää Joulua kaikille keskustelijoille !
Ruotsissa maksettavan asumistuen määrä on tietääkseni alle puolet Suomessa maksettavasta määrästä (vaikka asukasluku kaksinkertainen). Lisäksi sitä maksetaan siellä lähinnä vain perheille. Toki vertailu Ruotsin kanssa on hieman vaikeaa kun siellä monet asuvat ns. insts asunnoissa. Asumistuen määrä on kasvanut hurjaa vauhtia niin paljon, että vähitellen sille täytyy jotain tehdä. Kyllä se menee sekä vuokralaiselle että vuokrananajalle.
Jos asumistukea ei Suomessa maksettaisi näin paljoa, se johtaisi pakosta ajan mittaan vuokrien suhteelliseen alenemiseen ja myös muuttoliikkeen odastumiseen.
Työmarkkinajärjestöt hallitsevat myös työeläkeyhtiöissä. Siten ay-liikkeen ja työnantajajärjestöjen valta Kojamossa on todella suuri. Eläkejärjestelmämme on muutenkin kummajainen EU maissa, on jouduttu anomaan poikkeuslupaa vapaan kilpailun puuttumisen vuoksi.
Saton ja Kojamon edeltäjän VVO:n voitot ovat olleet tdella suuria.
